Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 3. 22:tena Päiv. Tammikuussa, V. 1820. Huomenna, 3:tena Sunnuntaina Loppiaisesta, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan. Meiän Armollisin Keisarimme, joka niinkuin hellä Isä aina valvoo Suomen kansan parasta, on nykyisesti antanut yhen Suomalaisille Maan-viljeliöillen aivan armiaan ja etuisan Säätämisen. Kuulttuansa, että Suomessa saatiin viimes-vuonna hyvä vuosi-tulo, on nimittäin Armollisin Keisarimme, tahtonut estää ettei, maata viljelevien vahingoks, jyvien hinta aivan alas lankeisi, ja sentähen käskenyt, että pitää Ruunun Magasiniin ostettaman jotenkin paljon jyviä, joista kussakin paikassa maksetaan paikan jälkeen sovitettu hinta. Turun Hiippakunnan Sanomia. Viimes-Marraskuun 3:tena päivänä on Hengellinen Konsistorjumi Turussa säätänyt että Vice Collega Magister Anders Michael Lundenius on Kolmas Collega eli Alimmaisen Luokan Opettaja Turun Koulussa. Turussa ovat viimes-Joulukuun 17:tenä päivänä Papis-virkaan vihityt seuraavaiset Tutentit ( eli Studentit ) : nimittäin Samuel Anders Alm, Kappalaisen Apulaiseks Teiskoon, Olof Mellenius Kirkko-herran Apulaiseks Kemiin, Elias Robert Alcenius Kirkko-herran Apulaiseks Pyhäjoen Pitäjähän, Johan Janson Kappalaisen Apulaiseks Jalasjärven Kappeliin, Petter Johan Sandelin <> Esseen Kappalaisellen Apulaiseks, Anders Limnell Kirkko-herran Apulaiseks Sastmolaan, Carl Heickell Kappalaisen Apulaiseks Ilmolan Emä-Kirkon Lä äniin, Johan Petter Sumelius Kirkko-herran Apulaiseks Uskelaan, ja Samuel Elenius Kappalaisen Apulaiseks Kurikan Kappeliin. -2-Tässa Tammi-kuussa on myös Hengelliseltä Konsistorjumilta Turussa Kirkko-herran vaalille pantu Janakkalaan Linnan Saarnaaja Gustaf Domander, Kappalainen Snappertunassa Johan Henrik Lewan ja Navon Kappalainen Carl Åström ; - Kappalaisen vaalille Norrmarkin Kappeliin Palvelus-vuoen Saarnaaja Alexander Reinhold Bergroth, Kirkko-herran Apulainen Lappfierd nimisessä Pitäjässä Henrik Wilhelm Wahlstein ja Palvelus-vuoen Saarnaaja Ulvilassa Anders Magnus Bäckman ; - Kappalaisen vaalille Maskun Emä-Pitäjähän Kirkko-h erran Apulainen Maskussa Gustaf Granström, Kirkko-herran Apulainen Vanajassa Carl Gustaf Gedda ja Kirkko-herran Apulainen Naantalissa Gustaf Forselius. Papis-sääystä on Viimes Joulu-kuussa kuollut Kyrkslätt nimisessä Pitäjässä Kappalainen Abraham Matenius, Hausjärven Kappalainen Zacharias Lindell ja Kokkolan Kaupungin Kappalainen Jakob Aulin. Vanhan-aikaisista ihmisistä, jotka ovat asuneet vuorten luolissa ja maa-kuopissa. Kansa tarinoihtee eli mainihtee välistä ajan huviks ja ratoks sellaisista ihmeellisistä vanhuuen asioista, joist' ei ole muuta tietoa, kuin että vanhat ihmiset ovat nuoremmilleen niistä puhuneet, ja että ne sillä tavalla ovat miespolvesta miespolveen muistossa pysyneet. Ne ovat useimmiten valeen-sekaisia, sillä monesti paneevat niien kertojat niihin vähän omiansa lisäksi. Yksinkertaiset uskoovat ne, olkoot kuinka kummia tahtonsa, ja ymmärtäväisemmät ajaavat ne tykkänään valeiksi ; mutta se joka oikein ajattelee asian, tutkii mikä niissä on totta, mikä valetta. -3-Ne sanotaan myös olleen muutoin julmat ja häijyt näöltään ja tavoiltaan. Suomalaisilla on vielä muutamia sanan-parsia, joissa niistä mainitaan : niinkuin tämä : Paksu kuin Turilas. Ja koska vanhat tahtoovat jotakuta pahan-elkiseksi sanoa, kuhtuuvat ne hänta Pahaks Turilaaks. - Vanhassa Runossa lauletaan myös Turilaan voimasta näin : Musta mies Väki-Turilas, Sepä kiikutti kiveä, Vaaputti vahan neneä... Ja toisessa vanhassa Runossa kututaan Vanhan Väinämöisen Isää Turilaaksi. Ajatellessani pitääkö näillä tarinoilla ja sanoilla oleman mitäkään perustusta, olen minä luullut, että asia saattasi olla seuraavaisesta laausta : Niinkuin se oppinut Neikter vainaja on kyllin selittänyt, löyty Pakanan Uskon aikaan Norjassa, Ruotissa ja Suomen-maan tienoilla sellaisia, Ruotin kansaa vanhempia ihmisiä, jotka olivat taitonsa puolesta niin raakoja että ne, metän petojen tavalla, asuivat vuorten luolissa ja maa-kuopissa eli kammioissa, joissa myös on uskottava että suuri osa ihmisten sukukuntaa alusta asui, ennenkuin oppi rakentamaan itelleen honeita. Nykysi mainittu Neikter on arvannut, että ne Ruotin ja Suomen tienoilla löytyneet vuorten-luolien ja kammioin asujammet ovat olleet Suomalaisten taikka Lappalaisten sukulaisia, sillä Suomalaiset ja Lappalaiset ovat jo vanhimpina aikoina Euroopan ja Aasian pohjas-päässä asuneet. Vielä Paavin Opin aikaan löyty näitä vuorten lomissa asuvia ihmisiä Norjan riikissä, ja olivat julmia voroja, jotka liikkuivat enimmittäin yöllä, varastain ja ryöstäin mitä saivat. Ne hävitettiin vähittäin Norjan vanhoilta Kuninkailta ja ehkä myös kulkevilta tauilta ; Muutama niistä sanotaan yhistyneen muien ihmisten joukkoon. - Minä olen ajatellut, että ne, joita Suomalaiset sanoovat Turilaiksi, ovat saattaneet olla samaa julmaa ihmisten sukua, kuin nämät Neikteriltä mainitut vuorten asukkaat, joita Ruohtalaiset kuhtuivat Trolliks eli Trulliks : ja se on mahollista että nämät Ruohtalaiset nimet ovat ne samat kuin se Suomalainen nimi Turilas, sillä tälläisiä vanhoja nimiä ovat sekä Ruohtalaiset että Suomalaiset käännelleet ja väännelleet kukin kielensä jälkeen. Lapin kieleks kututaan sitä Torolaaks, joka on suuri tappelia, pahan-elkinen, riitanen ja julma ihminen. Kuka tiesi ovat Lappalaiset ensin nimittäneet näitä metän voroja sillä nimellä, ja sekä Ruohtalaiset että Suomalaiset Lapin kielestä saaneet näien mehtä-vorojen nimet. Turilaita ei ole enee moniin satoin vuosiin löytynyt. Niillä sanotaan välistä olleen karjaa. Sillä että nämät pahantekiät asuivat vuorten luolissa, <> ja hiiskuivat yöllä, uskotaan että Suomalaiset ovat kuhtuneet niitä samoja Vuoren-väeks ja Hiisiks. -4-Olis vielä jotakuta näistä vuorten Asujammista sanottavata : mutta olkoon viimenen toiseen kertaan. Sen minä ainoastaan tahon vielä mainita, ett' en minä usko muita eli muunkaltaisia Turilaita, Hiisiä ja Vuoren-väkeä löytyneen maailmassa, kuin ne maailmasta aikoja sitten pois kaonneet ihmiset, joista minä nyt olen kirjottanut. Viimes-Joulukuussa olivat Oulun Kaupungin Torihinnat Ruotin Riikin Velka-Kontuorin Setelissä seuraavaiset : 1 Tynnöri Rukiita maksoi 14 ja 14 1/2 Riksiä, 1 Tynnöri Ohria 12 ja 12 1/2 Riksiä, 1 Tynnöri Maltaita 13 ja 14 Riksiä, 1 Leiviskä Voita 5 Riksiä, 1 Leviskä Talia 6 ja 7 Riksiä, 1 Leiviskä sauvussa kuivattua Nauan Lihaa 5 ja 6 Loutua, 1 Leiviskä Suolattua Sian Lihaa ( eli Läskiä ) 9 ja 10 Loutua, 1 Tynnöri Silakoita eli Suolattuja Hailia 16 ja 18 Riksiä, 1 Leiviskä Suolattua Lohta 2 ja 2 1/2 Riksiä, 1 Leiviskä Hämeen Pellavia 6 ja 7 1/2 Riksiä, 1 Leiviskä Venäjän Hamppuja 4 ja 5 1/2 Riksiä, 1 Leiviskä Suomen H amppuja 3 Riksiä, 1 Tynnöri Tervaa 5 ja 6 Riksiä. - 1 Tynnöri Keski-meren Rae-Suoloja 9 Riksiä, 1 Tynnöri Santt' Ybeen Suoloja 8 Riksiä, 1 Tynnöri hienoja Liverpoolin Suoloja 6 1/2 Riksiä, 1 Tynnöri hienoja Santta Martuisin Suoloja 5 1/2 Riksiä, 1 Leiviskä Rautaa 2 1/6 Riksiä. Turussa maksoi viimesinä Henrikin Markkinoina 1 Tynnöri Rukiita 11 1/2 Riksiä, 1 Tynnöri Ohria 10 1/2 Riksiä, 1 Tynnöri Harmaita Herneitä eli Ristoja 11 Riksiä, 1 Tynnöri Vehniä eli Nisuja 16 Riksiä, 1 Tynnöri Kauroja 7 Riksiä ; 1 Leiviskä Pellavia 5 Riksiä, 1 Leiviskä Voita 6 Riksiä, 1 Leiviskä Talia 7 Riksiä, 1 Tynnöri Silakoita eli suolattuja Hailia 18 Riksiä, 1 Tynnöri karkeita Suoloja 7 Riksiä, 1 Tynnöri hienoja Suoloja 6 Riksiä 32 killingiä. Suoloilla ja Raualla on kussakin Kaupungissa useimmittain aina Kevääseen asti se hinta, joka niille kerran Talven alussa pannaan. Rauan hinta Kokkolan Kaupungissa ou tullut väärin pannuksi Ensi-Numeroon Riksiä helpommaks, kuin se toen perään on. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> |