Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 4. 29:tenä Päiv. Tammikuussa, V. 1820. Huomenna, Sunnuntaina Septuagesima, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Jernwall Ehtoo-Saarnan. Maan Pää-osista. Maa on ymmyrjäinen niinkuin kerä. Se on monella tavalla toeksi löytty ; erinomattain sillä muotoa, että muutamat Meri-kapteinit ovat niin kauan purjehtineet luoteeseen eli läntään päin, että viimen ovat Maan ympäri tulleet Itä-puolelta jälleen kotimaahansa. Maata yllä-pitää se ihmeellinen voima, jonka Luoja on pannut Maailman rakennuksen perustukseksi. Tämä voima tekee myös, että kaikki, mitä Maalla löytyy, putoo Maan päälle, niin hyvin toisella puolella Maan, kuin tällä puolella, jolla me asumme ; sillä Maa vetää kaikki, mitä Maan tienoilla on, luoksensa, ja tästä ymmärretään, että paino ei ole muuta, kuin se Maan luonnollinen voima, jolla se joka puolelta vetää kaikkia kappaleita kohin ihteänsä. Maa on enimmäksi osaksi veeltä peitetty, niin että sen päällä löytyy enemmän vettä, kuin manteretta. Valta-meri käy koko Maan ympäri ja jakaa sen kolmeen isoon saareen, jotka kuitenkin aivan suuren kokonsa tähen kututaan mantere-maiksi. Se suurin näistä mantereista mainitaan Vanhaksi Maailmaksi, sillä että se jo monta tuhatta vuotta on ollut Euroopan kansoilta tuttu. Se on pienemmiltä meriltä ja isoilta tunturilta jaettu kolmeen pää-osaan, joista ensimmäinen on Eurooppa, jonka Pohjas-päässä me asumme, ja toinen Aasia, joka on Euroopan Itä-puolella, Venäjän maan takana, ja jonka <> erottaavat Euroopasta ne Pohjasesta Etelätä kohin juoksevat tunturit, joita kututaan Uraalin tunturiksi, ja niien Etelä-päästä menee Euroopan ja Aasian raja ensin muutamata jokea ja järveä möyten, sitten sen pienen meren ylite jota kututaan Mustaksi Mereksi, ja siitä Hellespontus nimistä salme a pitkin Keski-meren Itä-päähän. -2-Punanen Meri pistää Etelästä kesä-päivän laskua kohin likeellen Keski-meren Itä-päätä ja erottaa Aasian Afrikasta. Se Keski-meren ja Punasen Meren välillä oleva taipale, joka yhistää Aasian ja Afrikan, on Suez nimeltä. Aasian Itä-laian Etelä-puolella on se kolmas mantere, jonka nimi on Ulimaroa. Ulimaroan Pohis- ja Itä-puolella on paljon saaria, jotka Ulimaroan kanssa yhellä nimellä kututaan Polynesiaksi. - Toisella puolella Maata on kolmas mantere, joka kutataan Amerikaksi. Se on keskeä kahteen pää-osaan jaettu kahelta meren lahelta, joien väliä kapeimmalta eli soukimmalta kohalta ei ole enemmän kuin 5 peninkulmaa. Tätä kapeeta taipaletta kututaan Panaman taipaleeksi. Pohjas-puoleinen osa Amerikkaa kututaan Pohis-Amerikaksi, ja Etelänpuoleinen osa Etelä-Amerikaksi. - Tällä tavalla on koko Maa jaettu kuuteen Pää-osaan. Ensimmäinen on Eurooppa, toinen Aasia, kolmas Afrikka, neljäs Polynesiä, viies Pohis-Amerikka ja kuues Etelä-Amerikka. Ilman sitä löytyy vielä monta suurempata ja pienempätä saarta Meressä. Näistä Maan Pää-osista on Aasia suurin ja Eurooppa pienin, mutta yhtä hyvin ovat Euroopan Asukkaat tähän aikaan asti olleet vallan päällä, ja vallottaneet muien maan osien asujammilta monta maakuntaa. Euroopan Pää-osista. Euroopassa löytyy monta erikielistä Kansaa, ja monta Valtakuntaa. Joka lähtisi Pohjan periltä, jossa Lapinmaa on, kulkemaan pitkin Euroopan Lännän-puoleista rantaa Etelätä kohin, tulisi ensin Norjan ja Ruotin valtakuntaan, siitä Juutin maahan ( jonka nimi Ruotiksi on Danmark ). Sitten tulisi eteen Saksan-maa ja Holland, sieltä tulisi hän Englannin Itä-puolite Frankriikin valtakuntaan, siitä Hispaniaan ja Portugalin pieneen valtakuntaan ja siitä Hispanian rantaa myöten Gibraltarin salmeen, joka on Keski-meren suu, ja jonka Etelä-puolella on Afrikka : jos hän sitten kulkisi Keski-meren rantaa myöten pitkin Euroopan Etelä-laitaa, Itää kohaksi, tulisi hän ensin Hispaniasta Frankriikin valtakuntaan, ja siitä Italiaan, siitä Saksan maan Etelä-päite Turkin valtakuntaan. Jos hän lähtisi Turkin maalta Euroopan Itä-laitaa kulkemaan Pohista kohin, tulisi hän Venäjän valtakuntaan, <> joka ylettyy Turkin maan rajoilta aina Pohjan perillen asti. -3-Sanomia Ulkomailta : Italiasta kirjotettiin Viimes-Joulukuussa, että siellä olevan Vesuvius nimisen vuoren sisältä vielä suihtuaa ja leimuaa hirmuinen tuli, paksun sauvun ja kuuman tuhan kanssa, ja että tulen voima linkoilee taivas-alle suuria tulipunaisia kiviä. Vuoren suusta, josta tämä tuli suihtuaa, ja joka on keskellä vuoren kukkulata, kumpuaa ja ryösää myös paraikaa sellainen tulinen Kuona, jota kututaan Laavaksi. Tällä kertaa ryösää tämä kuona eli Laava sillen puolelle vuorta, jossa ei ole asukkaita, eikä viljelyksiä, jonka tautta se nyt ei tehe mitäkään vahinkota ; mutta ennen on se tehnyt suuret vahingot. Se on mainitulla tavalla palanut ajottain jo paljoa ennen Christuksen syntymätä. Sen jälkeen on tämä vuori tuhannen vuoen sisään liekinnyt 33 kertaa. Ennen kuin siitä alkaa tulen liekki leimuta, kuuluu vuoren alta jumina ja kovat poukaukset. Sen jälkeen pussahtelee vuoren suusta paksu sauvu, joka pimittää päivän, ja kohta sen perästä rupee sauvun keralla vuoresta suihtuamaan taivas-alle kauhea tuli, joka jyrisee ja säkeilee niinkuin ukkonen. Samassa alkaa tulipunasia kiviä, palavata Laavaa ja kuumaa tuhkaa niin hirmusesti vuoren sisästä ruiskuta, että se useimmiten repäsee vuoren suun, joka on 900 syltä ympärinsä ja näköjänsä niinkuin ymmyrjäinen tervahauta. Se Laavalla ja tuhalla peitetty vuoren tienoo kasvaa mahottoman hyvän touon, jonka tautta ihmiset, vuoren levätessä, ovat siihen asettuneet asumaan ja vuoren ympäryksiä viljelemään. Mutta usein on tapahtunut, että vuori, sytyttyänsä tuleen, on koskena juoksevalla Laavallansa hävittänyt niien viljelykset : ja jollonkullon on se paljolla tuhallansa peittänyt kokonaiset kylät ja kaupungit. - ( Viimenen toiste. ) Tarina : Yksi Unterupsieri H.....n Savosta, joka kohta 1788 vuotisen Suomen soan jälkeen oli kuuen sotamiehen kanssa komentierattu entiselle Suomen rajalle vahtia pitämään, sai kuulla että hänen, vahista päästyänsä, sopi vaeltaa likipitäin seiten-virstaisen asujattoman syvänmaan poikki yhteen taloon, jossa ei millonkaan syötetty vierasta. Hän löi vetoa <> virka-kumppaninsa kanssa, että hänen piti siinä ruuan syömänsä. -4-Joulun aatto-päivänä sotamiehineen, vahista päästyänsä ja syvänmaan poikki mainittuun taloon tultuansa, heittiikse hän pöyän taha penkillen lepäämään ja sotamiehet istuivat oven puolellen. Illan kuluissa kantovat vaimot tavallisuuen jälkeen, Juhla-illan kunniaksi, pöyällen isot leipä-röyköt, suuret huttu-vait, nauan potkat, sian jalat, voit, viinat, olvet ja mitä muuta herkkua talossa löyty. Kuin rupesi ilta myöhistymään, eikä herännyt vieras, joka makasi ruuan kohalla pöyän takana, meni viimen isäntä ja, nyhästen häntä, sanoi : nouse pois tieltä, että pääsee pere ruuallen. Tämä Unterupsieri, joka makasi koiranunta, ja oli kuulevanaan ihteänsä ruuallen käsketyks, vastasi : suuri kiitos! kosta Jumala! tempasiikse samassa istualleen ruuan ääreen ja rupesi syömään. Isäntä, joka häpeissään ei julennut sanoa ettei hän vierasta ruuallen käskenyt, istuikse pöyän päähän ja kuhtui pankon luona ällistelevätä väkeänsä syömään. Mutta talon väki, joka ei kuuna päivänä ollut nähnynnä heillä vierasta ruualla, ouosti sitä niin paljon, ettei huomannut isännän kuhtua. Jonka tautta isäntä vähän ajan päästä kiljasi heille : mitä te arvelette, tulkaa pois syömään ! Johonka Unterupsieri liitti sen kovan toran sotamiehillensä, - joita hän oli luulevanaan käsketyiksi - : te förbannatut hunsvotit ! Kuinka usein Isännän pitää teitä käskeä? furt tänne pöyän taha ! Kuuliaiset ja nöyrät vikansa parantamaan astuivat ne nälkäiset sotamiehet pöyän taha, eivätkä säälineet päästää koiran veistä vieraan pöytään. Hyvään aikaan ei kyennyt se häpeevä isäntä ääneen. Vasta lopulla ruok-aikaa sanoi hän : no osaatte te, Herra, rääpyksen ruotia. - On tuo ennen osattuna, vastasi rohkeest Unterupsieri, joka sotamiehineen söi mahansa täyteen ja voitti vetonsa. Pränttäys-erehyksiä näissä Viikko-Sanomissa : N:o 1:hen eellisen lehen eus-puolella, 4:nessä raissa on Päivänä, jossa pitäsi olla Sunnuntaipäivänä. N o 2:hessa, eellissen lehen taus-puolella 4:nessä raissa alaalta lukein, ei piä olla manio, vaan mainio, sen jälkeisen lehen taus-puolella luettakoon 20:nes rati näin : Höyry-aluksista. N:o 3:men kolmannen sivun 10:nennessä raissa ei piä olla kiiveä vaan kiveä, eikä saman sivun 7:nessä raissa alaalta lukiin : Suomaisia, vaan Suomalaisia ; eikä saman sivun viimesessä raissa oleen, vaan olleen. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> |