Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Turun Viikko-Sanomat 1820-06
AGRICOLA


[Viikkosanomat 1820 ja 1823]

-1-

Turun Viikko-Sanomat.


N:o 6.
12:tenä Päiv. Helmekuussa, V. 1820.
Huomenna, Laskiais-Sunnuntaina, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan.
Tietoja Keisarilliselta Suomen Huoneenhallitus-Seuralta Turussa.
Lopulla viimes-vuotta ovat Keisarilliselta Suomen Huoneenhallitus-Seuralta määrätyt alla-mainittaville seuraavaiset kunnian-merkit ja palkinnot, nimittäin :
Mainitun Seuran hopeinen, rinnassa kannettava Metali hopeisineen vitjoneen, Vähän Kyrön Lautamiehelle ja Kirkkoväärtille, Hannukselan Isännälle Jaakko Tuomaan Pojalle, joka on rakentanut itellensä oivallisen kartanon, ollut ahkera ja toimeljas maan-viljelijä, ja kaikessa käytöksessänsä ja virkansa työssä rehellinen ja kiitettävä mies.
Samallainen kunnian-merkki on annettu Herats- ( eli Kihlakunnan ) Tuomarille, Lautamies Matti Riipalle Peltokorven kylästä Kelviön pitäjästä, joka taloonsa on rakentanut kivikellarin, ja kivinavetan eli ometan, jonka yläkertaus ( eli kokki, taikka lakka ) on puusta, tehnyt paljon kivi-aitaa ja 48 syltä pitkän ja kahta syltä leveän kivisillan, ja ilman sitä raivannut niittyä ja kasvattanut enemmän humaloita, kuin niillä paikoilla on tavallinen ollut.
Samallaiset kunnian-merkit ovat annetut Haiskon taloa hallihteville veljeksille Eerikki ja Juhana Antin Pojille Alajärven kylästä ja kappelista, Lappajärven pitäjästä, jotka ovat tehneet karkeasta korvesta <> 41:hen tynnörin alaisen hyvin ojitetun suopellon, ja ilman sitä 125 syltä kivi-aitaa, 9:ksää syltä pitkän ja 5:ttä leveän kivi-kellarin, kivestä muuratun kaivon ja kivi-navetan eli ometan, johon mahtuu eli sopii 20 nautaa.

-2-

Samallainen Metali vitjoneen on annettu Iivana Hilipoff Jormanaiselle Öllölän kylästä Ilomantsista, joka on rakentanut itellensä hyvän kartanon, tehnyt 2 kaivoa, pannut 895 syltä kivi-aitaa, ja vetänyt pellostansa 450-sylisen vielä pantavan aian kivet.
Kullattu, 15 luotia painava hopea-pikari on omistettu Lautamiehelle ja perintö-talon Isännällen Eerikki Juhanan Pojalle, Alajärven kappelista ja Lappajärven pitäjästä, joka on ojittanut ja viljellyt 20:nen tynnörin alaisen suon, ja pannut 350 syltä kivi-aitaa.
Saman palkinnon on uuis-peltoin viljelemisestä saanut Torppari Antti Sepptorp, Levasjoesta, Siikaisen kappelista.
Torppari Juhana Kaarlon Poika Honkaniemi Ison Röyhiön kylästä Ikaalista, - joka, viljelys-maata saahaksensa, on paljolla työllä alkanut laskea Leppälahden lampia ja kuivata sen viereista suota, - on saanut tähän kiitettävään työhönsä Apurahaa 20 Riksiä Pankkoota.
Samallaisten jo alettuien järvenlaskemisten ja soien-kuivaamisten apurahaksi on Uuistalon Isäntä Matti Matin Poika Löytämäki, ja Torpparit Juhana Eerikin Poika Ronumäki ja Juhana Yrjänän Poika Koivisto Ikaalisista saaneet joka mies 15 Riksiä Pankkoota, ja ilman sitä viimeks mainitun Torpparin Juhana niminen poika 10 Riksiä samaa Pankkoorahaa.
Uskollisen palveluksen tähen, on Isäntien kustannuksella, annettu : Luojossa Lakspuojon Herran Överst-Luutnantin ja Ritarin M. E. Ehrenroothin Rengille Juhana Samuelin Pojalle hatun-nauhan asemesta piettävä hopeinen hempu :
- Ristiinan Pitäjässä Herra Kapteini C. A. Tuderuksen piialle Mari Limataiselle ja samaten Hankasalmen Kappalaisen Vice Kirkkoherran Herra Gustaf Lindrosin piialle Saara Simunan Tyttärelle hopeiset Kaula-vitjat niissä riippuvan medaljongin kanssa.
N:o 399 Suomalaisessa Virsikirjassa.
( Latinasta Suomeksi käännetty. )
Jo herkee haikea huoli, Jo lakkaa äitien itku, Ei ystäviään piä surra ; Tää kuolu on uuistos elon.

-3-

2.
Miks hakatut hautojen kivet ?
Miks muuratut kammiot kalliit ?
Jos ei että nukkunut pannaan Niihin, ei peräte kuollut.
3.
Sillä ruumis lepohon mennyt, Ken tunnottomana nähään, Taas henkensä kallihin kanssa Koht' yhteen lujemmin liittyy.
4.
Ovat tulevat ajat, kun jälleen Luut entinen lämpönen ehtii, Ja verellä nuorella virkoo Taas sielun muinonen maja.
5.
Ruumiit, jotka martana maassa Ja määnneet makasi ennen, Temmastaan takasi ilmaan Seuraamaan entistä henkee.
6.
Niin siemen kuivanut virkoo Jo kuollut, jo peittetty peltoon : Se turpeen povesta nousee Ja toivotuks heelmäks tointuu.
7.
Näin nouseman kuollejen jälleen, Ajan tultua paremman, pitää : Ei liitokset ruumisten ratkee Taha Tuonelan tultua kerran.
8.
Ite Tuoni on ilosemp siitä, Että kuoleman kipujen kautta Tie hyvillen autuas aukee, Taha tähtien tuskilla tullaan.
9.
Tää ruumis nyt, maa, ota taltees, Ja kauniist povehes peitä !
Sullen ihmisen jäsenet jätän, Ja kalliit jäännökset uskon.
10.
Näiss' ennen on asunut henki <> Ite-Luojan lähtenyt suusta : Miel' elävä myös oli niissä, Joka Jesuksen Oppia seuras.

-4-

11.
Sinä piilohos annettu peitä !
Ei unhota vaatia Ite Lahjaansa takasi Luoja, Ihmeellistä kasvonsa kuvaa.
12.
Pian tulee ansion aika, Jolla Jumala toivomme täyttää : Olet ilmiin aatava silloin Sen haamun, kun heitän nyt huostaas.
Sanomia Afrikasta :
Afrikassa, joka on Euroopan Etelä-puolella Keski-meren takana, löytyy mainitun meren Itäpäässä Egyptin maa, jossa Israelin Lapset ennen olivat orjuuessa.
Siellä löytyy paljon vanhuuen jäännöksiä.
Nykysin on siellä vaeltava Oppinut Belzoni nimeltä, löytänyt Punasen meren rannalla suurten vuorien takana, vanhan autioksi jätetyn kaupungin, jonka nimi on Berenice.
Keskellä kaupunkia nähään vanhanaikainen Kivi-kirkko, jonka seinillä on muutamia vanhoja kirjotuksia, joita myös om löytty muutamien raunioiksi kokoon puonneien kivihuonein sisältä.
Huoneet ovat kivestä tehyt ja niitä on yli 3000.
- Sillä maalla on myös löytty vuorien välissä vanha autioksi jäänyt kylä, jossa on 87 kivihuonetta.
- Egyptistä läntää eli luoteista ilmaa kohin löytyy muutamia Valtakuntia, jotka seuraavat Mahometin eli Muhamedin Uskoa, ja ovat usein ryöstäneet merellä Eurooppalaisten aluksia.
Yhessä näistä valtakunnista, jonka nimi on Tripolis, on rutto-tauti tappanut mennä vuonna paljon ihmisiä : Sen valtakunnan Hallihtija on luvannut ett' ei enee ryöstää merellä kulkevia.
Erehyksiä :
N:o 4:jän eellisen lehen taus-puolella, toisen rain alussa, alaalta lukein, on Pohis-päite, jossa pitää olla Etelä-päite.
N:o 5:en toisen lehen taus-puolella, 14:ssä raissa ( yläältä lukein ) on tuhatta, jossa pitäsi olla sataa ( 100 ).
Tätä Numerota seuraa Lisäys-lehti, joka on neljäs osa arkkia.
Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <>

-5-

Turun Viikko-Sanomien 6:nen Numeron Lisäys-Lehti.
( 1/4 osa arkkia ).
12:tenä Päiv. Helmekuussa V. 1820.
Kaupaks olevia kirjoja :
Ilman niitä Kirjoita, jotka ovat näien Viikko-Sanomien toisessa Numerossa mainitut, löytyy Turussa, Frenckellin Kirja-puoissa Ison Kirkkokaun varrella, kaupaksi seuraavaiset kansiin niotut kirjat, ja maksaa Ruotin Pankkoossa :
Freseniukselta kirjotetut Oma-tundon Kysymyxet Rippilapsille 8 killinkiä.
- Fritschin Rakkauden hartaat Tutkistelemuxet, niiden Sanain ylitze Gal. 2 : 20 Christus on minua rakastanut ja annoi itzensä minun edestäni 24 killinkiä.
- Gerhardin Pyhät Tutkistelemuxet, 32 killinkiä.
- Lasten Kysymyxet Godeniuxelta 4 killinkiä.
- Sana Syndisille ja Sana Pyhille, kirjotettu Gougeelta 32 killinkiä.
- Yxi katuvainen Rippi-Laps 8 killinkiä.
Tien Osottaja Ijänkaikkisen Elämään, Hamnerilta 21 killinkiä 4 äyriä.
- Hamnerin Neuvo sille, joka aikoi käydä sille Pyhälle Ehtolliselle 5 killinkiä 4 äyriä.
- Hasselqwistin Hengellinen Sydämen Herättäjä 16 killinkiä.
- Huonen Speili 4 killinkiä.
- Snellin kirjottamat Hyviä tapoja opettavaiset Jutut 21 kill. 4 äyriä.
- Hyödyllinen Huvitus Luomisen Töistä 16 killinkiä.
( Tämä viimeksi mainittu kirja on niitä paraita kirjoja, kuin Suomen kielellä tähän asti on kirjoitettu. )
- Hyödyllinen ja selkiä johdatus Ruotsin ja Suomen kielehen ( ! ) 2 killinkiä.
- Jesuxen Christuxen Kuoleman ja Kärsimisen Tutkistelemus, otettu Ebr.
12 : v. 2, joka maksaa 8 killinkiä.
- Ilo-Laulu Jesuxesta 8 killinkiä.
- Jumalan Armo-Valdakunnan Hengellinen Ehtollinen eli Ylösrakendavainen Tutkistelemus Niiden sanain ylitze, Psalm. 22 : v. 27 : Raadolliset syövät ja ravitan, 4 kill.
Ruotsin Valdakunnan Lakikirja 1 Riksi 16 killinkiä.
- Lohmannin Ijänkaikkinen Evangeliumi, 16 killinkiä.
- Se Autuaxi tekeväinen Usko Nohrbergilda 8 kill.
- Uskon Speili Pontoppidanilda 32 killinkiä.
- Qwirsfeldin Taivallinen Yrtitarhain Seura 24 killinkiä.
- Retziuxen Tutkistelemus Totisten ja Vääräin Christityin sisällisistä ja ulkonaisista tundomerkeistä, 12 kill.

-6-

- Rosenmullerin Autuden Opin ja Jumalisuden Historia Lapsille, 24 killinkiä.
Siiverin Christillinen Ajatus-Almanach 5 kill. 4 äyriä.
- Se paras Sanoma sille pahimmalle Ihmiselle 10 kill. 8 äyriä.
Muutamia Ajatuksia ja Rukouksia, Jumalan sanast yxikertaisill ja Lapsille asetettu 5 kill. 4 äyriä.
- Sionin Virret 32 kill.
- Uskon ja Rakkauden Silmäminen Herran Jesuksen Puolen Ristin pääle, 8 kill.
- Uskovaisten Sieluin Autudesta, jonga Sydämesä Jesus asu, 8 kill.
- Valitut Raamatun Sanat ja Versyt, 8 kill.
Wilkokin kallihit Hunajan Pisarat 12 kill.
- Ziquerin Jumalallinen Tutkistelemus 8 kill.
- Kaikilla Suomen Kaupunkien Kirjan-nitojilla löytyy myös enin osa näitä nyt mainittuja kirjoja kaupaksi.
Sanomia Saksan-maalta :
Viimes-Joulukussa ja vielä tämän Vuoen alussa on Saksan maalla useimmat kymet eli isot joet, tulva-veestä niin täytyneet, että niien tienoot ovat hyvin laajalta järvenä lainehtineet, ja että tulva on tehnyt paljon vahinkoa niien paikkoien Asukkaille.
Muutamien jokien ympärys kuuluu olevan tulvillansa niin kauaks kuin silmä kantaa.
Hollannissa, joka on alainen maa, on tulva myös tehnyt vahinkoa.
Se suuri Rein niminen kymi eli iso joki tuo yli-maasta kanssansa välistä isoja Saksanviina-tynnöriä, Sokeri-kistuja ja hukkuneien ihmisten ruumiita.
Dysseldorfista kirjotetaan, ettei sataan vuoteen ole ollut niillä paikoilla niin suurta jäätöntä tulvaa, kuin se nyt mainittu.
Pietarpurin Aviisit kertoovat Saksan Aviisissa seuraavaisen sanoman.
- " Elefantti niminen alus, joka oli 300 meri-peninkulmaa kaukana mantereesta, piiritettiin useemmalta, kuin kahelta kymmeneltä kummalta meri-elävältä.
Laiva-miehet, jotka tästä hämmästyivät paljon, ampuivat yhen niistä hengettömäksi, josta ne muut meri-elävät pois-karkkaantuivat.
Se tapettu elävä nähtiin olevan 125 kyynärää pitkä meri-kärme. "
- Jos tämä sanoma on tosi, eli ei, taikka jos se ehkä lienee toisin ymmärrettävä, en tiiä minä varmaan sanoa ; mutta yhtähyvin minä tahon mainita, että joku aika sitten oli myös Aviisiin pantuna, että jossa kussa satamassa ( eli haminassa ) oli niin hirmuinen Meri-kärme, että kuin sitä Tykillä eli Kanoonalla ammuttiin, ja se sukelsiin veteen, potkasi se niin kovasti laivan pohjaa hännällään, että laiva oli haleta.
Präntätty Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <>

Agricolaverkon vintti