Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 10. 11:tenä Päiv. Maaliskuussa, V. 1820. Huomenna, Puolipaaston Sunnuntaina, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Theol. Stud. Wahlberg Aamu-Saarnan, ja Koralis Jernwall Ehtoo-Saarnan. Niistä rahoista, jotka Armollisin Keisarimme, Elokuun 18:tenä päivänä vuonna 1812 kirjotetussa Armollisessa Vastauksessa, on määrännyt Pensioniksi ja avuksi vanhoillen, apskietin saaneille Korporaalille, haavotetuille Sotamiehille ja muille entisessä Suomen Sotaväessä olleille, niin myös viimesessä soassa kuolleen Sotaväen Leskille ja Lapsille, ovat, niinkuin Keisarilliseen Senaattiin tulleista Luvun-laskuista nähään, seuraavaiset Pensionit ulosjaetut, nimittäin : - 399 Korporaalia, haavotettua Rakuunia, Sotamiestä ja Jääkäriä ovat saaneet yhteensä 12,127 ( kaksitoista tuhatta, sata ja kaksikymmentä seihtemän ) Ruplaa Paperi-rahaa. - 56 Upsierin, Unterupsierin ja muien entisessä Suomen Armeiassa olleien Lesket ja Lapset ovat saaneet 4,672 Ruplaa 50 kop. Paperi-rahaa. - 1283 kuolleien Korporaalien, Rakuunien, Sotamiesten, Jääkärien, Rumparien, Merimiesten ja muien heiän vertaistensa Lesket ja Lapset ovat saaneet 30,245 Ruplaa samaa rahaa. Toisesta kassasta, jota kutataan Suomen Sotavirkamiesten Huoneen kassaksi ( Ruotiks : Krigsmanshus kassan ), on myös vanhoille, voimattomille ja haavotetuille Sotamiehille menneenä vuonna 1819 annettu 47,019 Ruplaa 81 kopeikkaa Paperi-rahaa. Nämät eellä mainituista kahesta kassasta maksetut Pensionit tekeevät yhteensä 47,064 Ruplaa, 31 kopeikkaa Paperi-rahaa. Menneen vuoen kuluissa on Keisarillisen Senaatin Militiä Expedition ( eli Sotaväen asioita toimittava Osa ) vielä määrännyt 354 Pensionia Sotavirkamiesten Huoneen kassasta vanhalle ja haavotetulle sotaväelle <> maksettaviksi, jotka pensionit vuoessa tekeevät yli-summaansa 7490 Ruplaa Venäjän Paperi-rahaa, ja joilla Pensionien ulos-jakaus tästä vuoessa alkain lisätään. -2-18 ja 19 vuotta palvelleet sotamiehet tuleevat eespäin Pensionin saamaan sen jälkeen kuin vanhemmat Pensionin nauttijat pois-kuoleevat, ja viimeksi mainitun kassan vara myöten antaa. Helsinforsissa annettu Keisarillisen Suomen Senaatin Militiä Expeditionissa ( eli Sotaväen Asioin Toimituksessa ) Helmekuun 18:tena päivänä, vuonna 1820. Käskyn jälkeen Carl Schauman. Väinämöisestä. Ne ainoat tieot, jotka Suomen Kansalla vielä ovat Väinämöisestä, läytyyvät vanhoissa Runoissa. Savon maassa, Karjalassa ja Pohjan-puoleisessa Pohjan-maassa pietään vielä sellaiset Runot, arvonsa jälkeen, kunniassa. Niissä lauletaan monesti kyllä merkillisistä ja ihmeellisistä asioista. Monta Suomalaisten vanhaa tapaa ja viisautta käsitetään niistä, ja niissä on Suomen-kieli oman luontonsa jälkeen niin somasti lauluun sovitettu, että niistä paraiten havaitaan ja tavataan Suomen-kielen sekä kauneus ja rikkaus että myös sen selvä laatu. Missä arvossa Ulkomaankin Oppineet ovat niitä pitäneet nähään siitä, että Saksalainen Tohtori von Schröter nimeltä on Ruotissa ollessaan monta suomalaista Runoa Saksan kieleksi kääntänyt ja menneenä vuonna pränttäyttänyt. Se olis häpeä, jos ei Suomalaiset ite tietäsi pitää näitä Runoja kunniassa. Ennen vanhaan aikaan laulovat vanhat niitä usein, ja nuoremmat kuultelivat niitä haluisesti. Merkilliset ovat suinkin ne Runot, joissa lauletaan vanhasta Väinämöisestä. Mainitut Runot, joihin Runoniekat usein ovat tapaansa jälkeen, panneet omiansa lisäksi, selittäävät, minun luulteni, että siihen aikaan kuin vielä paljon ihmisiä Euroopan ja Aasian pohjas-päissä asuivat vuorten luolissa ja maakuopissa, joita ihmisiä välistä kututtiin Turilaiksi, asui myös mainio Kaveh Ukko eli Jumalan luoma Ukko vuoressa, jota Ukkoa Runossa mainitaan Pohjan Herraks ja ikuiseksi Väki-Turilaaks. Kauan piti hän asuntoa vuoressansa, niin ettei hänestä muut tietäneet, mutta viimen tuli hän esiin täysissä sota-aseissa, satuloitun hevoisen selässä. Hänen poikansa Väinämöinen eli Väinen, jonka sanotaan yöllä ( eli piilossa ) syntyneen ja kasvaneen, on ollut sekä viisautensa ja moninaisen taitonsa, että myös miehuutensa puolesta aivan merkillinen mies. Hän antoi Suomalaisille monta tarpeellista ja hyvää neuvoa. Hän oli oivallinen Rautio eli Seppä. Pimeämmällä eli talvisena aikana takoi hän sota-aseita ja muita tarpeita " Mäen laksossa syvässä, Vuoren suuren runnakossa " ; <> Kesällä teki hän laivoja, vaelsi merellä ja kävi sotia. -3-Hänen nimeltänsä mainitaan vielä yhtä taivaan merkkiä eli tähteikkötä Väinämöisen Viitakkeeksi ( eli Viikatteeksi ). Kuin linnut tulivat keväillä Etelästä takasi tälle maalle, pani hän muistoonsa kuinka paljon aikaa kunkin linnun tulosta oli kesään. Hänen Maan-miehensä, joilla ei ollut tietoa Jumalan sanasta, eikä muuta ylös-valistusta, uskovat sentähen että hän lintujen visertelemisestä ymmärsi sen ja että hän puhui lintujen kanssa. Hän oli oppineempi purjehtija kuin muut. Hänen miekkansa oli muita mainiompi. Tapellessaan Lapin lasten tantereella, listi hän sillä vihollisten päitä kuin nauriin napoja. Väinämöinen oli niin onellinen soassa, että hänen vaatteisiinsa ei uskottu nuolien pystyvän. - Hän taisi myös johonkuhun määrään parantaa haavoja. Väinämöisellä oli korkea ja kaunis laulu-ääni, johonka vanhat Savolaiset vielä vertaavat nykyisten ihmisten korkeata ääntä : Ja kuin hän soitti kanteleellansa ja lauloi, kokoontuivat kaikki, joilla henki oli, häntä kuultelemaan. Yhessä runossa sanotaan että Väinämöinen teki kanteleensa puusta, toisessa että hän teki itellensä kanteleen veen-elävän luista. Väinämöinen pyysi Katrina nimistä neitoa vaimoksensa, mutta siihen aikaan mahtoi tyttärillä olla vielä enemmän juonia kuin meiän aikaan ; sillä vaikka Väinämöinen oli aivan kuuluisa ja urhollinen mies, niin vastasi yhtä-hyvin Katrina hänelle : Empä sulle ennen tullo, Ennen kuin jouhen kalkasesit Veitellä kärettömällä Ilman tutkamettomalla, Munan solmuhun vetäset Solmun tuntumattomaksi. Kuin Väinämöinen oli kärettömällä veitellä halaissut jouhen, ja vetänyt munan solmuun solmun tuntumattomaki, pyysi hän taas Katrinaa vaimoksensa ; mutta Katrina vastasi : Empä sulle ennen tullo, Ennen kuin venosen vestät Keträvarteni murusta, Kalpimeni kappaleista Kirvon käymätä kivehen, Kasan kalkahuttamata. ( Jonka vastauksen saatuansa ) Vaka vanha Väinämöinen Teki vuorella Venettä Kalliolla kalkutteli : <> Ei kirves kivehen koske Eikä kalka kalliohon ; Liuskahti lihaan viimen, Varpahaseen Väinämöisen Polvehen pätösen Pojan. -4-- - ( Viimenen toiste. ) Sonomia Ulkomailta. Englannin Kuningas Georg ( eli Yrjänä ) Kolmas kuoli 29:tenä Päiv. viimes-Tammi kuussa 82 vuotta vanhana : ja hänen Poikansa Georg Neljäs julistettiin kohta samassa Kuninkaaksi. Hispaniassa on noussut keskinäinen sota, joka epäilemätä paljon estää Hispanialaisia sotimasta Amerikassa, jossa ilmankin sanotaan heiän Vihollistensa, joita Englantilaiset auttaavat, jo olevan voiton päällä. Aasiassa ovat myös Persialaiset sotineet naapuriensa kansa. Menneenä kesänä löyttiin Polyneesiassa metästä villi ihminen, joka eli kuin metän peto. Se juoksee nelijalkaisena kuin eläin, ulvoo likitäin kuin susi, eikä osaa mitäkään kieltä puhua, ottaa kiin lintuja ja muita pienempiä eläimiä, kuin kettu. Iältänsä on hän kolmen kymmenen vuoen poikoilla. Sitä ei ole vielä saatu tottumaan muien ihmisten ruokaan ja niien tavalla elämään. Yksinkertainen Herrasmies ulkomaalla lähetti ennen Renkinsä kaupunkiin ostamaan sellaista uus-muotista hattua, jonka lierin taikka laian piti olla ( niinkuin meiän entisten sotamiesten hatuissa ) vasemmalta korvalta hatun koppaan eli pesään kiini-neulottu. Kuin Renki oli sellaisen tuonut, pani Herra sen sillä tavalla päähänsä, että hatun koppaan kiini-neulottu puoli tuli otalle, kahtoi peiliin ja sanoi : Ei tämä kelpaa, sellaista-han minä anon, jonka vasenpuoleisen laian piti olla koppaan kiini-neulotun. Maltakaa, minä otin kaupungista myös toisen, ehkä se on sellainen kuin tahotte, sano Renki, vei ulos sen Herralta moititun hatun, toi saman hatun kohta takasi, ja pani sen Herransa päähän, niin että koppaan kiini-neulottu eli puutettu puoli tuli vasemmalle korvalle. Herra kahtoi nyt jälleen peiliin ja sanoi : Kas tämä hattu on aivan sellainen kuin minä tahon. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> -- |