Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 12. 24:tenä Päiv. Maaliskuussa, V. 1820. Huomenna, Marian Ilm. Päivänä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Aamu-Saarnan Kollektor Fridén, Ehtoo-Saarnan Koralis Järnwall. Ylihuomenna, Palmu-Sunnuntaina, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan. Kuinka Suoloja saahaan. Ilman niitä suoloita, joilla ruuat tavallisesti suolataan, löytyy monta muuta suola-laia eli suola-sorttia, esimerkiksi Saltpetteri, Borax, Vihtrilli ja ne katkerat eli karvas-makuiset suolat, joita muutamat kuhtuuvat Englannin Suoloiksi, ja joita, elämävettä juotaissa, elämäveen sekaan pannaan. Tällä kertaa tahon minä kirjottaa ainoastaan Ruoka-suoloista, joita kirjoissa myös, erotukseksi muista suoloista, useimmiten mainitaan Keitto-suoloiksi. - Näitä suoloja saahaan taikka maan sisältä, jossa paikottain löytyyvät isot ja paksut suola-kerrat ja kokonaiset suola-vuoret, taikka Meren veestä, taikka muutamien järvien ja lähteien suolasista vesistä. Kuinka Meren veestä suoloja tehään. Kaikissa Merissä, ja erinomaittain Keskimeressä on vesi suolanen. Ylipäätään on se lämpimien maien tienoilla suolasempi, kuin kylmempiä maita piirittävissä Merissä. Euroopan Etelä-päässä, Keskimeren rannoilla, Hispaniassa, Portugalissa ja Frankriikissä tehään Meren veestä suoloja seuraavaisella tavalla. - Ensin kaivetaan ja muurataan Meren rannalle, alaiseen paikkaan tavallisesti kaksi laajaa ja matalata lammikkoa, <> toinen likemmäksi rantaa, toinen sen taha, ja niien väliin kaivetaan oja. -2-Kun vesi on rannemmaisessa lammikossa johonkuhun määrään vähennyt, lasketaan se takasempaan lammikkoon, jossa se viimen kaikki poiskuivaa, niin ettei siihen jää muuta kuin se veessä ollut suola, joka hyytyy ja jähmettyy lammikon pohjallen niinkuin jää, kortterin ja puolen toista kortterin paksuuelta. Likipitäin vuosi aikaa kuluu, ennenkuin tällä tavalla tehyt suolat joutuuvat valmiiksi. sitten hakataan suolat irti viimeksi mainitusta lammikosta kurikoilla ja rauta-tuurilla, ja myyään Pohjan-puoleisten maien kauppiaillen, joien alukset kulkeevat sinne pitkin Euroopan lännän-puoleista rantaa. Näitä suoloja kututaan Rae-suoloisi ja löytyy paljon Suomen kauppamiehillä. Hispanian Suoloja kiitetään paraimmiksi : Portugalissa on iso Santt' Ybe niminen kaupunki, josta ne Rae-suolat ostetaan, joita kauppamiehet kuhtuuvat Santt' Ybeen suoloiksi. Keskimeressä löytyy iso Sardinia niminen saari, jossa myös on kuuluisa Kaljariksi eli Cagliariksi mainittava suola-kaupunki. Ne sieltä ostetut Rae-suolat ovat vähän kovempia ja kalliimpia, kuin Santt' Ybeen suolat. Ne pienet kivet, ja saven ja kalkin sekaiset murot, jotka suolojen seassa välistä löytään, ovat niihin tarttuneet eellä mainittujen suola-lammikkojen pohjilta. Vuori-suoloista. Suola-vuoria löytyy Hispanian Itäpäässä, jota maata kututaan Kataloniaksi ; Italian Etelä-päässä eli Kalabriassa, Helvetsiassa, ( joka on Italian pohjas-puolella ), suuressa Saksanmaassa, ja erinomaittain entisessä Puolan valtakunnassa, kussa Wielitschkan ja Bochnian suola-vuoret ovat paljon kuluisat. Ilman näitä Suola-vuorita jotka kaikki ovat Euroopassa, löytyy niitä myös muissakin Maan Pää-osista. Vuori-suolat, jotka lohotaan sellaisten vuorien sisältä, ovat monen-näkösiä ja monen-kaltaisia, eivätkä sula niin vähässä veessä, kuin meri-suolat. Muutamat Vuori-Suolat ovat sinertäviä, muutamat punertavia, muutamat ruskeita, mullan ja kiven sekaisia, muutamat valkosia ja kuuleita likipitäin kuin keväinen jää. Yhtä laia kuuleita vuori-suoloja kututaan Jarka-suoloiksi. Punertavat, sinertävat ja mullan-sekaisit saahaan keittämällä puhtaiksi : Sillä kuin ne veessä ensin sulatetaan, putoavat kiven mujut ja muut murot astian pohjaan. Se suolanen vesi kaataan sitten suuriin pannuin ja keitetään siks että enin vesi on poishöyrynnyt ja valkonen suola hyytynyt Suola-pannun pohjallen. - Tilaisuus ei myöten-anna tässä kirjottaa minkälaiset Suola-vuoret <> kussakin maassa löytyyvät. -3-Tämän, kaivoa kaivettaissa, ennen vanhaan aikaan löytyn vuoren päällys on mullalla peitetty. Mullan alla on jotenkin paksu savi-kerta. Sen alla hieno märkä hiekka ; hiekan alla taas musta savikerta ; sen alla harmaa kivi-kerta ; jonka alla likipitäin 90:nen sylen syvyyellä vasta suola-vuori löytyy. Tätä vuorta on jo kaivettu ja hakattu 200 syltä syvältä ( maan pinnasta mitaten ), 1083 syltä pitkältä ja 383 syltä leveältä. Jonka syvemmältä tätä vuorta kaivetaan, sen parempia suoloja se antaa. Vuoren päällä on Wielitschkan kaupunki. 500 työn-tekijätä tarvitaan aina tässä vuoressa, ja siitä sanotaan joka vuosi saatavan 3 miljoonia Leiviskätä suoloja. Mainituilla työmiehillä on enimmittäin huono palkka, ja suuri osa niistä elää suuressa köyhyyessä. Vuoren sisässä on neljä kertausta päälleksytä, ja pohjalla on jo alku viiettä. Näien kertausten väliä on likipitäin 30 syltä. Joka kertaus ( Ruotiksi : våning ) on ikäänkuin kaupunki : siinä on monta ristiin juoksevata katua ja monta suurta toria, joihin isot kirkot mahtusivat. Alimmaisten kertausten kaut ovat 5 kyynärää korkeat ja 4 kyynärää leveät : katujen väliin on joku osa vuorta jätetty, sen päällystä kannattamaan. Mainitussa vuoressa löytyy hyvä joukko hevosia, jotka vahvoissa vöissä ja nuorissa lasketaan sinne alas. Siellä poltetaan valkeata yöt ja päivät : Sinne on myös tehty muutamia pieniä kirkkoja, joien alttarit, pilarit ja muut kaunistukset ovat kuultavasta suolasta. Vuoren työ-väellä ja sen päämiehillä on oma Pappi, joka amuin ja illoin pitää heillen vuoressa messun. Joka aamu pietään siellä myös rukoukset kahessa kirkossa, ennen kuin työhön puututaan. Vuoreen on tehty 10 avausta eli isoa reikää, joista suolat ja vuoreen valuva liika vesi ylös-vintataan, ja ihmisiä, hevosia, puita, ihmisten ja hevoisten muonaa ja muita tarpeita alas-lasketaan. Muutamaan avaukseen on tikapuut eli portaat tehtynä. Kaksi kertaa on valkea ollut vuoren sisässä vallollansa, ja palanut monta kuukautta, ennen kuin on saatu sammumaan. Ne jotka ensin tekivät työtä tässä vuoressa, särkivät sitä niin taitamattomasti, että sen päällys on usein lohkeillut, ja muutaman kerran on pari vuoren päälle tehtyä huonetta vajonnut vuoren syvyyteen. Sellaisten vahinkoien esteeksi on paksuista hirsistä vuoren sisään salvettu pilarit, jotka maksaavat monta tuhatta Riksiä. Kuitenkin on pelättävä, että joku osa Wielitschkan kaupunkia viimen putoo sinne, joka olisi hirmuinen vahinko. Ettei suola-vuoren sisällä ruumiit mätäne, on tuttu asia, ja nähtiin vuonna 1696, koska tämän vuoren sisästä löyttiin muutamien puolitoista vuotta ennen kuolleien ihmisten ruumiit, jotka vielä olivat varsin mätänemättömät. Ihmeteltävä asia on se, että suola-vuorta purattaissa löytään välistä ehjän suolavuoren sisästä kovia pölkkyjä ja puu-kappaleita, jotka ovat hapraampia, <> kuin muu puu, ja vähän mustuneita. -4-Suola-lähteistä. Euroopassa löytyy paljon lähteitä ja kaivoja, joien veestä keittämällä saahaan suoloja. Ne paraimmat Suolalähteet löytyyvät Englannissa : mutta ilman sitä löytyy niitä myös monessa paikassa Saksan maalla, Puolassa ja Hungariassa. Englannissa kootaan suola-lähteien ja kaivojen vesi suuriin ja laajoin rauta-pannuin, joissa se keitetään niin kauan, että suola jähmettyy pannun pohjallen, josta se lapioilla nostetaan valumaan ja kuivamaan isoin koriin, jotka ovat tehtynä niinkuin ratit eli tuohi-siput. Samalla tavalla valmistetaan myös muissa maissa Suola-lähteien veestä suoloja ; mutta kussa tämä vesi on vähemmin suolanen, nostetaan se ensin korkeille ja laajoille salpuuksille, joista se ikään kuin seulan lävite moneen kertaan alas-juoksutetaan, niin että se höyryämisen kautta muuttuu suolasemmaksi : Tätä konstia kututaan suolaveen graderaamiseksi. Kuin vesi on sillä tavalla tullut suolasemmaksi, keitetään siitä suoloja nykysin mainittulla tavalla. Norjassa tehään myös Meren veestä samalla lailla suoloja. Joku aika sitten keitettiin myös Ruotissa suoloja Meren veestä, ja pohjanmaalla sanotaan myös talonpoikien jollonkullon kokeneen tätä konstia : mutta ei sillä pitkään päästä Suomessa, jonka rannoilla Meren vesi ei ole niin suolanen että se maksasi keitto-vaivan ja ne puut, kuin siihen tarvitaan. Hollannissa puhistetaan roskasimmat Hispanian ja Frankriikin suolat keittämällä. Ne hienot suolat, joita Suomen kauppamiehilla löytyy kaupaksi, ovat useimmittain Englannissa keitettyjä. Afrikassa ja Aasiassa löytyy monta järveä, joissa on suolaista vettä. Siinä Venäjän valtakunnan osassa, jota kututaan Siberiaksi, ja joka on Aasian Pohjas-päässä, saahaan suoloja sekä vuoresta, että myöskin lähteistä ja järvistä. Yhtä pientä siellä olevata järveä mainitaan Valkoseksi Järveksi ; Sen päälle sanotaan jonkun ajan sisään hyytyvän ohut valkonen suola-kuori, joka ihmisiltä kootaan : mutta tämä suola kuuluu olevan karvas-makuista. Yhestä lähteestä samalla maalla kumpuaa veen kanssa niin hienoja suoloja, kuin hiekka, ja lähteen ympärillen hyytyy parin kyynärän korkuuelta valkosta suolaa. Joku matka siitä on likipitäin 100 kynärää korkea ja 650 kynärää pitkä Suola-vuori, jonka päällys on punasta savi-maata : mutta kohta savimaan alla on varsin kirkasta kuuleeta ja puhasta suolaa. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> |