Agricola: alkuper�isaineistoa: Turun Viikko-Sanomat 1820-13

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1820-13

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 13.
1:sen� P�iv. Huhtikuussa, V. 1820.
( T�m� Numero on 3:lehtinen. )
Huomenna, P��si�is-P�iv�n�, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kirkkoherra Edman Aamu-Saarnan, ja Koralis J�rnwall Ehtoo-Saarnan.
Ylihuomenna, Toisena P��si�is-P�iv�n�, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Koralis Mennander Aamu-Saarnan, ja Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan.
Muutamien Maan-miesten anomuksen j�lkeen pannaan n�ihin Aviisiin Seuraavainen Jumalinen Runo-Laulu, jonka Sotkamon entinen Kirkkoherra vainaja Tohtori Johan Frosterus kirjotti vuonna 1787 ,
Jumalan Pyh�st� Laista.
Tuuli tuli Tunturilda Edomin etel� maalda Paksu pilvi Paranista *), Josta tuli tuiskuapi, Tulen liekit leimahtavat Jyrin�t yl�n jyre�t, Pelj�tt�v�t poukaukset.
Oli tuska tuulesakin, Kova kipu kallioilla.
Vuoret aalloisa ajelit, Paukuit vuorten patsahatkin.
Sytty Sinai tulesta, Horeb horjupi kovasti.
Nyt on Luoja liikkehell�, Luojan voima vallasansa Ihmisille ilmestypi.
H�nen vaununsa vakava **) Kulki pilven kukkuloilla, Rakehitten rattahilla.
Taivas selki� sakoisi Mustan pilven peittehest�, Tiukuit taivahat satehen ***), Vesi vuoti viljavasti.
Liikuit Luodut luonnosansa, Liikuit Luojan liikuttaisa, Kaikkivaldian k�sis�.
N�m�t oli n�ht�vis� ; Mutta eip� silm� sied� <> N�hd� n�kym�tt�mi�.

-2-

Kuka saattapi sanoa, Jot' ei ole ennen n�hnyt, Eik� kuullut korvillansa ?
Kuka saattapi sanoa, Ajullansa arvahella Mit� Engelein esis�, Mit� taivaassa tapahtui, Hengein suuresa hovisa, Kaunihisa kartanosa ?
Pyh�n Herran palveliat Zebaothin sotajoukko, Suuret sangarit sodasa, Kirkkaudesa koreat, Seisoit tuhansin tuhansin Joukkoisansa juontehessa + ) Tekem�ss� taitavasti Palvelustansa pyh�sti.
Helisi heli� torvi, Pauhaisi Basunan ��ni, Kaikku korvisa kovasti Sielun karsinan karasi.
K�vi kaikki l�pi luitten, Pelko py�rrytti parahat, Rohkeimmat raukesivat : Ylimm�inen yst�v�kin Jalo tuttava Jumalan, Moses miehist� valittu Tunnustapi tuskissansa : Min� v�risen vapisen ( Ebr. 12. ) Puuttuvat minulda polvet Voimani varattomaxi, Kaikki kansa katsellesa, Katsellesa, kuullellesa, Pyysi pelvosa paeta Kuolemata kauhiata.
Minne polonen pakenee Kaikkivaldian k�sist� ?
Eip� turvaa tuonda vasten Suojelusta Sinaisa Vastoin lain vaatimusta Lain kanteita kovia : Rajat oli rakettuna, M��r�t m�en ymb�rille, Joka rohkeisi ruveta Vuoren suitsevan varaan, Totta tuli surma sille.
Istui Herra istuimelle, Kiivas kunnian Kuningas Lakiansa latomahan : Puhui selki�t sanansa Kansan korvisa kovasti.
Sulki lavian Lakinsa Kymmeneen k�sky-sanahan.
Pani sanansa sivuhun Juuri lujat lupauxet, Hedelm�t hyville t�ille.
Pani lakinsa lukoxi Kovan koston uhkauxet Pelvoxi pahoille t�ille.
Andoi luetun Lakinsa ; Somahasti sorvellansa Kirjoitettuna kivehen, Tauluihin tasotetuihin Meille muistoxi ij�xi K�ski kertoa kovasti Lasten lapsille lujasti.
N�m�t vaativat vagasti Taidon, tahdon, taipumusten, Ajatusten, aivoitusten, Kielen, k�yt�sten, tekoin, Kaiken t�iden, toimitusten Vaatimatta virhit�ind� Puhtautta puuttumatta.
Mit�s viel� vilpistelet, Juonissasi junnittelet, Lauskutat Lakia vasten ?
Ongo vilpis� varoja, Valehesa varjelusta ?
Tunnusta tuimat tapasi Paljasta paha sisusi.
Syd�mmes' on syv� hauta <> Rikoxista riettahista, T�ynn� h�ijyj� haluja, Kauhiata kangeutta, Ylev�t� ylpeytt�.

-3-

Eip� huolda, hartautta Pyh�n Jumalan per�han, Eik� taivahan talohon - Ongo sit� ollengahan ; Mutta maailman menohon Katovaisihin kaluihin, Sihen nukut, sihen nouset, Sill� huolella her��t, Sep� mieles� makapi, Rakkaus on rauvennunna, Mieli kovin muuttununna, Syd�n kylm�xi kivexi, Lapsen pelko lauvennunna, Rukous j��nyt j�lille, Kiivas kiitos ylpi�ld�, Jok' ei tunne tarvettansa Eik� armon andajata.
Etk� tunne etk� tahdo Tehd� tahtoa Jumalan ; Oma oikku oikiambi ; Hillim�tt�m�s' himossa Aina ved�t vasta-kyntt�.
Pyh�p�iv�t piilottelet Juuri jonni joutavisa.
Tott' on sielu silloin sairas, Kuin ei maistu makialda Sielulle suloinen ruoka.
Tunnesta tuimat tapasi, Paljasta paha sisusi.
Imartelet itsi�si, Muita potkit poijes tield�, Lahjat Laupiaan Jumalan Niill� sin� suurentelet, Rintavasti r�yhentelet, Oman kunnias korotat, Muita moitit ja muriset, Sina sorrat ja sokaiset Kyll� tiett�v�n totuden, Viattoman valehella Kielen miekalla menet�t.
Aina parut puutostasi, Vaivas suurexi valitat, Muiden murtavat murehet Ei ne muistu mielehesi, Etk� tunne tunnotoinna Malta kuulla korvillasi.
Syd�mmes on t�ki t�ynn� Katkerata kateutta, Joka luissa luiskelepi, Povessasi polttelepi.
Kirouxet kielen p��ll�, Myrkky kielen kandimesa.
Viha syttypi v�lehin Kiukku juuri kiirehesti, Mieli murhahan menepi, Niinkuin pedon pelj�tt�v�n.
Ongo t�m� otollinen Kuva kaunihin Jumalan ?
H�n on s��dyt s��t�nynn�, Andoi vallan vanhemmillen, Kummallekin kunniansa, Pani meille parahaxi, Lujan Lukon tavaroille : H�n on rajat rakendanut Aviongin asioisa, Ruumis, sielu siivosansa Puhtahasti pidett�v�t.
Mixi sin� s��dyt sotket ?
Otat vallan vanhimmalda Yl�nkatsot ylpi�sti ?
Mixi lumot Luojan lukot, Toisen oman omistelet Itaroitset itsellesi Jota jakaman pid�isi ?
Mixi rikot riettahasti Haureudesi himoisa, Niinkuin nauta naimisisa ?
Ongo t�m� otollinen Tapa toimen tundevalle ?
Mixi poljet polvillasi <> Sinun Luojasi Lakia ?

-4-

Ehk� itse ilki�sti Rikot kyll� raskahasti, Viel� muita vietteletkin, Pahennat pahoilla t�ill�.
Autat, annat yllytyxen, Iloittelet ilki�ille, Tavoille tavattomille, Ehk� k�yv�t kohdastansa Vastoin Luojasi Lakia.
Ongos Herra herjennynn�, Vaikennut vaka Jumala, Laskenut lujan Lakinsa Meid�n mieli-valdahamme ?
Etk�s tied� t�ydellens� Tulevas tilin tekohon ?
Tulet totta tuonen tullen, Tulet vastoin tahtoasi, Tulet k�skyll� kovalla, Koska torvi taivahalda Kutsuu kuollehet kokohon Haudoistansa her�tt�pi, Tuomi Duomion etehen.
Voimat vahvat taivahangin V�risev�t, vapisevat, Niinkuin rakko raukiavat, Koska meret mullistuvat, Tuima tuli kaikki sy�pi, Minne heit�t harjuxesi, Sinun ylpi�n sisusi, Minne puuhkiaat puhesi ?
Voivotuxet vallan saavat, Parku suusta pakahtupi Soisit vuoret v��ndyisiv�t Poloiselle peittehexi.
Mutt' et p��se pakoisille Kovan kostajan k�sist�.
Nyt on viel� armon aika, Ota neuvo neuvoxesi - Matka toiselle m�elle, Pyri, k��nny Golgatalle ; Siell' ei ole tulen tuisku, Eik� jylki� Jyrin�.
Siell� rauha raketahan, Siell� armo annetahan, Siell� mieli muutetahan, Siell� n�et n�ht�v�sti Armon Auringon suloisen, Ett� Jesus julkisesti Ristin p��ll' on rakkahasti, Rakkahasti rintanansa Armo-sylins� avannut, Sylihins� sulkemahan Surkioita syndisi�.
Oho Armon Avaruutta !
Sulkemahan sylihins� Syndisi� surkioita, Pesem�h�n puhtahaxi Riettahista rikoxista.
Niin on Luoja laatinunna, L�hett�nyt laupiasti Lujan meille Lunastajan Sovittajan Syndisille.
Jos et suostu syd�mmest�, Rienn� t�ydell� todella Tyg� t�m�n Lunastajan Ainokaisen Auttajasi, Et s� p��se polvenansa Kuollon kauhian k�sist�.
Nyt ei turvaa tuonda vasten, Sinaisa suojellusta Vastoin Lain vaatimusta - Kiindi�t� kirousta.
Tu�ni kaikki kaunihimmat Ovat kaikki kauhistuxet, Salaisesti saastutetut, Kokonansa kelvottomat, Niinkuin huonon h�m�h�kin Verkko mulle vaattehexi ++ ).
Olen aivan alastoinna Auta armias Jumala !
Nyt m� koen Golgatalle <>