Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Turun Viikko-Sanomat 1820-16
AGRICOLA


[Viikkosanomat 1820 ja 1823]

-1-

Turun Viikko-Sanomat.


N:o 16.
22:tenä Päiv. Huhtikuussa, V. 1820.
Huomenna, 3:tena Sunnuntaina Pääsiäisen jälkeen, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Jernwall Ehtoo-Saarnan.
Lyhyt tieto Mahometista ja hänen Oppilaisistansa.
Pakanoiksi mainitaan kaikki ne ylösvalaisemattomat kansat, jotka uskoovat löytyvän useempia jumaloita, eivätkä tunne sitä ainoata, hurskasta, iänkaikkista Jumalaa, joka on Maailman Luoja ja Yllä-pitäjä.
Muutamilla Pakanoilla on se tyhmä ja väärä usko, että Meressä, merkillisissä järvissä, virroissa, lähteissä, puissa, metissä ja vuorissa löytyyvät sellaiset näkymättömät olennot ja haltiat, joihenka he luuleevat taitavan ihmisillen onnea taikka vahinkoa tuottaa.
Toiset jälleen pitäävät jumaloinansa erinomaisia eläviä, joihin muutamat uskoovat että kuolleien merkillisten miesten sielut ovat muuttaneet asumaan.
Pakanoita on myös, jotka palveleevat epäjumaloien kuvia.
Jos se on kyllä surkea asia, että maailmassa vielä löytyy monta sellaista kansaa, joka ei tunne Luojaansa, niin on se myös ilahuttava kuulla, että Jesuksen pyhä Evangeliumi aina enemmin ja enemmin tulee niienkin tietoon.
Ilman Pakanalliseta uskota, seurataan maailmassa vielä kolmea muuta pää-uskoa : nimittäin Juudalaisten, Christittyjen ja Mahomettilaisten uskoja.
Juudalaiset seuraavat useammassa pääkappaleessa Vanhan Testamentin kirjoja, mutta monessa kappaleessa ovat he myös Pyhän Raamatun selvää opia vieroneet.
Sitten kuin Keisari Titus hävitti heiän valtakuntansa, <> löytyy Juudalaisia vähän kussakin maan pää-osassa, ja ne eläävät enimittäin kaupanteolla.

-2-

Monta kansaa löytyy myös, jotka seuraavat Mahometin oppia, joka sai syntynsä Aasiassa, Turkin valtakunnan Eteläpuolella olevassa Arabian maassa : sen alkuun saattaja Mahomet ( eli Muhamed ) syntyi Mekka nimisessä kaupungissa vuonna 569.
Hän ei perinyt vanhemmiltansa, jotka olivat suurta sukua, ja joista hän 8 ajastaian ikäisenä jäi orvoksi, enemmän kuin orjan ja 5 kamelia.
Ensin vaelsi hän kauppiaana vierailla mailla, joissa hän tuli saamaan tietoa sekä Juudalaisten että Christittyjen uskosta.
Hän alkoi nyt ahkerasti tutkia näien uskojen pääkappaleita, ja havaittuansa että Arabialaisten epäjumalinen usko oli niien suhteen aivan kelvotoin, halaisi hän saattaa Maanmiehiänsä parempaan oppiin.
Siihen aikaan oli Christittyjen uskon seuraajilla monta vihollista ja vainoojata.
Hän varoi sen tähen ettei Jesuksen pyhä oppi olis Arabialaisille kyllä otollinen.
Juudalaisten oppi oli myöskin, hänen mielestänsä, sillä virheen-alainen, että he olivat monessa asiassa poikenneet pois Abrahamin selkeämmästä uskosta.
Näistä syistä joutui hän siihen erehykseen, että hän rupesi miettimään uutta uskoa, johonka hän yhteen-sovitti sekä Juudalaisten että Christittyjen uskon-kappaleita, pannen myöskin paljon omiansa lisäksi.
- Mahomet oli erinomaittaisesti kaunis ja hänen puheensa oli niin sulonen kuulla, että siihen mieltyi joka mies.
Mutta kuin hän rupesi uutta oppiansa syntymä-kaupungissansa saarnaamaan, ja valehteli, että Jumala, jonka Profetaksi ( eli rohvietaksi ) hän ihteänsä kuhtui, joka yö lähetti enkeli Gabrielin hänen tyhönsä, nauroivat kaikki hänellen ja ihmettelivät mikä tämän muuton viisaan miehen oli viimannut.
Hänen aivan kunniallinen appensa Abu Beker ja hänen likeisimmät sukulaisensa mieltyivät yhtähyvin hänen oppiinsa ja pitivät sitä totena, saattain myös vähittäin muitakin hänen uutta oppiansa kuulemaan ja seuraaman.
Muut Mekkaan kaupungin asukkaat rupesivat varomaan, että hän näien Oppilaistensa avulla aikoi korottaa ihteänsä heiän valtiaaksensa, ja rupesivat sentähen häntä niin paljon vihaamaan, että hänen välistä täytyi paeta mainitusta kaupungista, ja viimen pyysivät he häntä tappaa.
Hän pääsi kuitenkin hengen vaaralla pakoon Medinan kaupunkiin, jonka asujammilta hän ystävällisesti vastaan-otettiin ei ainoastansa sillä, että hänen valheltuista ilmestyksistänsä oli siellä, ikäänkuin totisista asioista, paljon puhuttu, mutta myöskin sen tähen, että Mekkalaisten ja Medinan kaupungin Esivallat olivat vanhat vihamiehet.
Mahomet saarnasi nyt Medinalaisille, ja yllytti heitä sotimaan hänen ja heiän yhteisiä vihollisiansa vastaan.
Seuraten tätä yllytystä, ottivat Medinalaiset hänen sekä Kenraaliksensa, että ylimmäiseksi Papiksensa.
Mahometin miehuus miellytti häneen ne sotaa rakastavat Arabialaiset, jotka, häntä seuratessansa, saivat vanhan pakanallisen tapansa jälkeen, vapaasti ryöstää : ja hänen <> väärät saarnansa, että hänen oppiansa vainoovaisten murhaaminen oli Jumalallen otollinen ja että kaikki soassa haavotetut ja murhatut Mahomettilaiset tuleevat taivaan paradiisissa moninaisia Maallisia etuja ja hekumia nauttimaan, nosti hänen Oppilaisensa ihmeelliseen sota-intoon.

-3-

Levittäin tulella ja miekalla valtaansa ja uutta oppiansa, voitti hän pian ei ainoastansa Mekkalaiset, jotka kaikki kääntyivät hänen uskoonsa, muutta myöskin koko Arabian suuren maan, jonka Haltiaksi hän sillä tavalla pääsi.
Hänen pakenemisensa Medinaan pitivät Mahomettilaiset niin merkillisenä, että ne siitä alkoivat vuosilukunsa.
Sitten kuin Mahomet oli saanut Arabian maan haltuunsa, lähti hän, 30,000 miehen kanssa, muihin maihin valtaansa ja oppiansa levittämään, ja hätyytti jo Persian kuningasta ja Konstantinopolin Keisaria ; mutta kuolema otti hänen pois kolmen seihtemättä kymmentä ajastajan vanhana.
Ite ei hän osannut kirjottaa eikä lukea.
Joku aika hänen kuolttuansa ilmoitti hänen sukulaisensa Koraniks kututtavan kirjan, jossa hänen oppinsa pääkappaleet ovat luettavat.
Tätä kirjaa pitäävät Mahomettilaiset samassa arvossa, kuin Christityt Pyhää Raamattua.
Mahometin oppi kieltää viinaa maistamasta, käskee Mahomettilaisia usein pesemään ihteänsä, 5 kertaa päivässä rukouksia pitämään, joka ajastajan yheksäntenä kuukautena paastoomaan, ja vähinänsäkin kerran eläissänsä vaeltamaan Mahometin syntymä-kaupunkiin, jossa hänen ruumis-arkkunsa, siellä olevassa kirkossa, vaeltaville vielä näytetään.
Perjantai on Mahomettilaisten pyhäpäivä.
- Mahometin kuolttua, ylensivät Arabialaiset hänen Appensa Abu Bekerin, hengelliseksi ja maalliseksi päämieheksensä, ja levittivät seuraavaisina aikoina miekalla ja tulella oppiansa ja valtaansa Aasiaan, Afrikkaan ja Eurooppaan.
Eurooppalaiset sotivat kauan heitä vastaan, ottaaksensa heiltä pois Jerusalemin kaupungin ja sen maan, jossa Vapahtajamme oli syntynyt ja opettanut.
Ne voittivat myös tämän maan Arabialaisilta, mutta ainoastansa vähäksi ajaksi ; sillä 89 vuotta sen jälkeen ottivat Arabialaiset takasin mainitun sekä maan että kaupungin.
Euroopassa voittivat Arabialaiset ensin, vähää vajeelle, koko Portugalin ja Hispanian maan, josta he kuitenkin vähittäin pois-ajettiin.
Ja Turkkilaiset, jotka myöskin oli ruvenneet seuraamaan Mahometin uskoa, hävittivät 367 vuotta sitten, Konstantinopolin Keisarin valtakunnan, jonka Euroopassa ja Aasiassa olevat maakunnat he jo ennen olivat häneltä pois-ottaneet, ja joista enin osa vielä nytkin on Turkkilaisten vallan alla.
Ne enimmät Mahomettilaisten vallassa olevat maat löytyyvät Aasiassa ja Afrikassa.
Sanomia Ulkomaalta.
Ehkä Lukija vielä muistaa että N:o 2:ssa annettiin lyhykäinen tieto Höyry-aluksista, jotka näyttäävat mitä ihmisen järki voi saaha aikaan.

-4-

Yhtä merkillinen asia luetaan nykysin tulleissa Saksalaisissa Aviisissa, nimittäin että Englannin maalla Dublinin kaupungissa kuuluu olleen Bellingham nimisellä Herralla sellainen matka-vaunu, joka ilman hevosita kulkee ainoastansa kuuman höyryn voimalla ja jota sen tähen saattasi kuhtua Höyry-vaunuksi.
Se on niin rakettu että yksi mies huokeasti taitaa kääntää sen kulkua tien mukaan.
Sillä että se kulkee sangen liukkaasti, kuumeneevat sen pyörät niin, että niitä pitää usein jähytettämän.
Tämä vaunu on kuorminensa painanut 400 Leiviskätä, ja yhtähyvin mäkiselläkin tiellä kulkenut enemmän kuin 2 peninkulmaa tunnissa : josta nähään että tämä vaunu on joutusampi kulullensa, kuin paraatkin hollihevoiset.
Kuinka kavaluus välistä pettää ihtensä, näyttää seuraava Turkin maalla muinon langetettu Päätös :
" Vuonna 622, Elokuun 9:tenä päivänä astuivat Angoran kaupungin Tuomio-tupaan Päällen-kantaja Suutari Tarikki ja Vastaaja Kauppamies Kasemi, molemmat tästä kaupungista, kertoin Tarikki löytänensä maantieltä kukkaron, jossa oli 600 kulta-rahaa, ja että hän, kuulttuansa Kasemin kaottaneen sellaisen kukkaron ja luvanneen 40 kulta-rahaa sillen, joka sen löytää ja takasin tuo, oli kantanut kukkaron rahoinensa Kasemille, mut että Kasemi oli kieltänyt häneltä sen luvatun löytiäis-rahan, jota Tarikki siis nyt Lain k autta ulos-vaati.
Kasemi ei kieltänyt luvanneensa mainittua löytiäistä, mutta sanoi kaotetussa kukkarossansa olleen ei ainoastaan 600 kulta-rahaa, mutta myös 20 kallista kiveä, jotka hän syytti Tarikin siitä poisottaneen, ennenkuin hän sen Kasemille takasin toi, ja että Kasemi sentähen ei luullut olevansa velkapää luvattua löytiäistä maksamaan.
Tarikki vastasi, ite Mahometin tietävän ettei hän ole kukkarosta mitään pois ottanut.
Jonka jälkeen Asian omaiset käskettiin astumaan ulos, ja sen tutkittua, niillen julistettiin seuraavainen Päätös :
Koska Kasemilta kaotetussa kukkarossa on ollut 600 kulta-rahaa ja 20 kallista kiveä, mutta Tarikilta löytyssä kukkarossa ainoastansa 600 kultarahaa, niin on ymmärrettävä, ettei viimeksi mainittu kukkaro ole se sama, jonka Kasemi kaotti.
Sentähen päätän minä, että Kasemi vartokoon siks, että se häneltä kaotettu kukkaro löytyy, ja Tarikki pitäköön häneltä löytyt rahat omanansa, siks kuin joku toinen laillisesti selittää kaottaneensa ne samat.
Annettu Angoran Tuomio-tuvassa eellä mainittuna vuonna ja päivänä.
Akmetti. "
Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <>

Agricolaverkon vintti