Agricola: alkuper�isaineistoa: Turun Viikko-Sanomat 1820-17

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1820-17

AGRICOLA

--

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 17.
29:ten� P�iv. Huhtikuussa, V. 1820.
Huomenna, Toisena Rukousp�iv�n�, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Frid�n Aamu-Saarnan, ja Koralis Mennander Ehtoo-Saarnan.
Turun Hiippakunnan Sanomia.
Menneen ajastajan lopulla m��r�ttiin Kirkkoherran Sijainen Utsjoen ja Enaran Seurakunnissa Lapinmaalla J. Fellman samoin seurakuntiin Kirkkoherraksi.
Viimes Tammikuussa muutettiin Akaan Pit�j�n Kappalainen Johan Malin Kauhajoen Kappalaiseksi.
Rym�ttyl��n on viimes-Helmekuussa vaalille pantu Vihtisten Em�pit�j�n Kappalainen Adolph B�ckwall, Virmon Em�pit�j�n Kappalainen Erik Roos, ja Kirkkoherran Sijainen Martin pit�j�ss� Kappalainen Johan Rostedt.
Kontrahti-Provastin ja Kirkkoherran Perni�ss�, Hengellisen Tohtorin Gustaf Ranckenin pyytty� p��st�ksens� vapaaksi Kontrahti-Provastin Toimituksista, on m��r�tty viimes Maaliskuussa Provasti ja Halikon Kirkkoherra, Ritari ja Hengellinen Tohtori Bengt Jac. Ignatius, olemaan Kontrahti Provastin Vicarius Perni�n Provastin L��niss�.
Samassa kuussa m��r�ttiin V�li-ajan Saarnaaja Janakkalassa Gustaf Joachim Johnson Er�j�rvellen Kappalaiseksi, Taivassalon Pit�j�n Apulainen Fredrik Waldstedt Hinnerjoen Kappalaiseksi, ja Armovuoen Saarnaaja Laihelassa Fredrik Meurling Saarnaajaksi Rautioon.
Saman kuun 29:ten� P�iv�n� ovat Fullmahin kautta Provastiksi <> ylennetyt Professorin Apulainen Turun Akademiassa ja Piikki�n Kirkkoherra Magister Gabriel Hirn, Professorin Apulainen, Seminariumin Pastor ja Turun Tuomiokirkon Suomalaisen Seurakunnan Kirkoherra, Hengellinen Licentiat Johan Adam Edman, Kirkkoherra Nousiossa Magister Joseph H�ckert, Virmon Kirkkoherra Magister Anders Johan R�nnb�ck, Raumon Kirkkoherra Eric Lewan, Euran Kirkkoherra Johan Jacob Hom�n, Loimijoen Kirkkoherra Magister Georg Laurell, H�meen Linnan ja Vanajan Kirkkoherra Magister Johan Gustaf Florin, Martin Pit�j�n Kirkkoherra Magister Henric Reilin, Uskelan Kirkkoherra Magister Gustaf Renwall, Aalannissa olevan Hammarland nimisen pit�j�n Kirkkoherra Carl Magnus Jung, F�gl��n Kirkkoherra Mag. Matthias Enegren, Jomalan pit�j�n Kirkkoherra Mag. Elias Stadius, �stermarkin Kirkkoherra Medicin� Doctor ( eli Suomeksi L��k�ri-opin Tohtori ) Magister Abraham Cajanus, Laihelan Kirkkoherra Abraham Perander, Pietarsaaren Kirkkoherra Jac. J. Chydenius, ja Kontrahin Provastin Sijainen Kokkolan kontrahissa, Kokkolan Ki rkkoherra Magister Carl Johan Nordling.

-2-

Viimes-Maaliskuussa on my�s Hengelliselta Konsistoriumilta Turussa pantu Kappalaisen vaalille Teirij�rven kappeliin Evij�rven Kappalainen Marcus Fagerdahl, Yli-Vetilin Kappalainen Mag. Esaias Wegelius ja Alah�rm�n Kappalainen Magister Jonas Reinhold Granlund ; Kirkkoherran vaalille Taivassaloon Provasti ja Kirkkoherra Keurussa Magister Erland Rosenback, Akaan Kirkkoherra Mag. Zacharias Tamlander ja nykyisin mainittu Provasti ja Kirkkoherra Mag. Gabriel Hirn ; Kappalaisen vaalille Mouhij�rven ja Suodenniemen S eurakuntiin Kappalainen Kurikan kappelissa Gustaf Andell, Pit�j�n Apulainen Alastarossa Anders Johan Hornborg ja Mouhij�rven Kirkkoherran Apulainen Henric Johan Packal�n ; Kappalaisen vaalille Harjun ja Yl�j�rven Seurakuntiin, Kirkoherran Apulainen Pirkkalassa Elias Sj�holm, Apulainen Yl�j�rvell� Carl Fredric Bergroth ja Kappalaisen Apulainen Teiskossa Samuel Anders Alm, ja Kappalaisen vaalille Piikki�n Em�pit�j�h�n Kuustoon ( eli Kuusiston ) Kappalainen Jonas Enberg, Saarnaaja Kakskerran kappelissa Matthias Blomberg ja Kappalaisen Apulainen Lohjaalla Matthias Almark.
Viimes Huhtikuun 7:ten� p�iv�n� Papiksi vihittiin Turussa Isonkoulun Rehtori Loviisan kaupungissa Magister Gustaf Neclair.
Papis-s��yst� on kuollut viimesess� Helmekuussa Vihtisen Kirkkoherra Johan Floman, Messukyl�n Em�kirkon Kappalainen Carl Indren, Porin kaupungin Kappalainen vice Kirkkoherra Carl Wahlros, ja viimes-Maaliskuussa Tammelan Em�kirkon Kappalainen Carl Gustaf Gedda.

-3-

Muutamia Keisarillisen Suomen Huoneen Hallitusseuran kirjoista otettuja tietoja Suomessa viimes-vuonna tapahtuneista asioista.
Taulu joka n�ytt�� vuositulon Suomen-maassa pit�j�kunnittain menneen� vuonna 1819. *)

-3a-

[*) Kuinka runsaasti yht� taikka toista viljan laatua kussakin pit�j�ss� satiin, selitt��v�t t�ss� taulussa ne sanat, jotka viivoin v�liin ovat kunkin viljan nimen alle pantu siihen ratiin, jonka alussa pit�j� mainitaan, jonka t�hen sanat mainitussa taulussa ovat n�in luettavat : Rukiita Saatiin Kuusamossa keskikertasesti, Ohria keskikertasesti, kauroja ( ei viljell� ), Potaattia keskikertasesti, ja niin eesp�in. ]

-3-

[Taulukko]
Rukiita Ohria Kauroja Potaattia Herneit� ( papuja ) Pellavia ( Liinoja ) Hamppuja
Saatiin Kuusamossa keskikertasesti keskikertasesti ( ei viljell� ) keskikertasesti keskikertasesti ( ei kylvet� ) v�h�n
Kemin tienoissa hyvin hyvin ( ei viljell� ) v�h�n ( ei viljell� ) ( ei kylvet� ) ( ei kylvet� )
Iinpit�j�ss� keskikertasesti keskikertasesti ( ei viljell� ) aivan v�h�n ( ei viljell� ) ( ei kylvet� ) v�h�n
Limingossa keskikertasesti joksensakkin ( ei viljell� ) tavallisesti ( ei viljell� ) ( ei kylvet� ) v�h�n
Puasj�rvell� keskikertasesti keskikertasesti ( ei viljell� ) tavallisesti - ( ei kylvet� ) v�h�n
Kalajoenpit��ss runsaasti runsaasti ( ei kylvet� ) - - joksensakkin aivan runsaasti
Paltamossa runsaasti viljavasti ( ei kylvet� ) keskikertasesti ( ei viljell� ) ( ei kylvet� ) keskikertasesti
Ilomantsissa hyvin hyvin hyvin keskikertasesti hyvin paljon ja hyvi� huonommasti
Iinsalmessa keskikertasesti keskikertasesti - v�h�n v�h�n - -
Ilmajoenpit��s keskikertasesti huonosti - aivan runsaasti keskikertasesti hyvin hyvin
Viitasaaressa runsaasti hyvin hyvin hyvin hyvin joksensakkin v�hemmin
Juvanpit�j�ss� runsaammasti keskikertasesti v�h�n v�h�n juur v�h�n keskikertasesti keskikertasesti
Laukaassa runsaasti runsaasti keskikertasesti keskikertasesti keskikertasesti hyvin keskikertasesti
Tuuloisissa hyvin hyvin hyvin keskikertasesti huonosti v�hemmin v�hemmin
Tammelassa hyvin keskikertasesti keskikertasesti enemmin keskikertasesti hyvi� ja runsaasti hyvi� ja runsaasti
Borgoossa hyvin huonosti hyvin v�h�n hyvin huonosti -
Savonpit�j�ss� joksensakkin hyvin hyvin hyvin huonosti juur hyvin -
Jomolan pit�j�ss� runsaasti keskikertasesti keskikertasesti hyvin keskikertasesti hyvin ( kylvet��n juuri v�h�n ) <>

-4-

Nisuja eli vehni� ja tattaria saatiin my�s jotenkin runsaasti niill� paikoilla, joissa niit� oli kylv�ss�.
Nauriista ei mainita mit��n niiss� kirjoissa, joista t�m� kertomus on otettu.
El�inten tautia on menneen� vuonna ollut Halikossa ja Juvan Pit�j�ss�.
Vaan erinomaittain on Tervolan Kappelissa, ( joka on Kemin Kirkkoherran L��ni� ) ei ainoastaan paljon hevosia, lehmi� ja lampaita, mutta my�skin monta ihmist� kuollut erinomaiseen Ruttotautiin, joka niill� paikoilla jo kaukaisista ajoista asti, on suinkin pouta-kesin� liikkunut.
- Menneen� kes�n� on karhu paikoittain tehnyt paljon vahinkoa Suomen-maassa : erinomaittain mainitaan ett� se on Kuusamon ja Viitasaaren tienoissa tappanut paljon hevosia ja lehmi�.
Samaten on my�s susi sy�nyt ja haaskannut paljon lampaita yli koko Suomen maan, mutta erinomaittain H�meen-maassa : ja mainitaan ilman sit�, Viitasaaren pit�j�ss� tappaneen yli 100 lammasta.
Menneen� kes�n� Elokuun 7:ten� k�vi kova Ukon-ilma Ilomantsin Pit�j�n etel�-p��ss�, ja j�it� satoi niin kovasti, ett� ne s�rkiv�t ja pahnoiksi murtivat ruishalmeet, jotka jo olivat heelm�ineet eli helvehtineet.
Ne, jotka kohta pois-leikkasivat j�ilt� pahnatut olet, saivat ihmetellen n�h�, kuinka hei�n iloksensa s�ngen juuresta nouseva uusi laiho peitti samat ruis-halmeet ja kuinka t�m� laiho sen erinomaittain, kauniin ja l�mpim�n kes�n ja syksyn kuluissa pian kasvoi pitk�ksi, teki t�hk��, ja kuinka n�m�t ruishalmeet joutuivat niin siev�sti, ett� niist� saatiin puolen sen verran t�yteen ruokaan tulleita jyvi�, kuin sellaisista halmeista muutoin on hyvin� vilja-vuosina tavallisesti saatu.
Vaan olkia, jotka olivat jotenkin lyhyet, ei tullut niist� niin paljon : mutta kyll� t�m� olkien v�hyys yht�hyvin oli palkittu niill� olilla, jotka n�ist� halmeista oli mainitun j��-sateen per�st� ennen leikatut.
Niin� p�ivin� oli my�s, ukon-ilman keralla, sellainen rankka-sae Savon pit�j�ss�, ett� kuiviin jokiin t�ytyi likipit�in puolentoista kyyn�r�� vett�.
Muutamiin erinomaittain Turun Asukkaille ulos-jaettuin exemplariin N�ien Aviisien 16:ta Numerosta oli j�lemm�isen lehen tauspuolen toiseen ratiin tullut se vasta pr�ntt�tt�iss� havaittu virhe, ett� siin� seisoo Saksan maalla, jossa pit�� olla Englannin maalla ( taikka Englannin valtakunnassa ) : joka t�m�n kautta oiastaan.
Ensi-Lauantaina, kello 11 eell� puolip�iv�n ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero n�ist� Viikko-Sanomista, jotka pr�ntt�� Turussa Frenckell Poikinensa. <>