Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 18. 6:tena Päiv. Toukokuussa, V. 1820. Huomenna, Rukous-Sunnuntaina, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Theol. Stud. Jacobsson Aamu-Saarnan, ja Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan. Turun Hiippakunnan Sanomia. Viimesessä Huhtikuussa on Kirkkoherran Sijainen Somerossa, Vice Pastor ja Kappalainen Magister M. Lundén määrätty Someron Kirkkoherraksi, Saarnaaja Vintalassa Magister Henric Gabriel Alcenius Kappalaiseksi Lappajärven Emäkirkon Lääniin, Pitäjän Apulainen Lohjaalla Abraham Johan Logren Kappalaiseksi Eknäsin Kaupunkiin ja Maa-Seurakuntaan, Väli-ajan Saarnaaja Lemun Pitäjässä Henric Gonander saman Pitäjän Apulaiseksi, Sidebyn Kappalainen Henric Damsten Maxmoon Kappalaiseksi, Kappalaisen Apulainen Kronoby nimis essä Pitäjässä Israel Reinhold Petterson Kappalaiseksi Karungin Kappeliin, joka on Ala-Tornion Kirkkoherran Lääniä, Kirkkoherran Apulainen Ala-Torniossa Henric Jos. Bergh Turtolan Kappeliin, joka on Yli-Tornion Emäpitäjän Lääniä. - Kemiön Pitäjän Dragsfjärd nimiseen kappeliin on samassa kuussa vaalille pantu Lasten Opettaja Kemiössä Matthias Petrenius, Bromarsin Kappalainen Carl Berggren ja Viipurin Bataljonin Saarnaaja Eric Öblom. Kertomus Itäiseltä maalta, Paimenpojasta, joka ylennettiin suureksi Herraksi. Abbas, Persian Valtakunnan jalo Kuningas, oli kerran jahtivaelluksellansa <> eksynyt. -2-Kuningas lähestyi häntä, alkoi pitää puhetta hänen kanssansa, ja ihmetteli hänen sekä kaunista ja urhollista muotoansa, että myös kuinka hyvällä ymmärryksellä tämä metässä kasvanut paimen-poika vastasi hänen kysymyksiinsä. Kuninkaan Viziriksi mainittava suuri Herra, joka oli hänen jahti-kumppaninsa, sattui myös tulemaan sinne. Kuningas kuhtui Viziriä likemmäksi, kahtomaan tätä poikaa, ja kuulemaan hänen vastauksiansa. Abbas puheli nyt hänen kanssansa enemmän ; ja Pojan rohkeus ja tarkka ymmärrys miellytti niin sekä Kuninkaan että Vizirin häneen, että Kuningas otti pojan kanssansa ja pani hänen kouluun, koettaaksensa minkälainen mies tästä tarkasta poiasta tulisi. - Niinkuin kuivalta kankaalta voimallisempaan multaan istutettu kukka, yleni ja kasvoi tämä poika, oppia saatuansa, kohta aivan ylistettäväksi ja jaloksi mieheksi, niin että Kuningas, joka nimiitti hänen Ali Begiksi, päivä päivältä rakastui häneen enemmin, ja uskoi hänen haltuunsa Valtakunnan Rahakassan. Ali Beg oli kaikilla niillä hyvillä avuilla ja luonnon lahjoilla kaunistettu, jotka yhellä miehellä taitaavat olla. Virheetön tavoiltansa, uskollinen ja viisas virkansa töissä, oli hän hyvänsuopa ja sulonen vieraita vastaan ; ystävällinen kaikillen, jotka häneltä jotakin anoivat, lempeä köyhillen, vaikka hän Kuninkaalta erinomaisesti rakastettiin. Mutta hän oli myös, mitä muut Persian Hoviherrat harvoin olivat, varsin vapaa väärän saaliin halusta. Hän ei ottanut millonkaan maksoa hyvistä töistänsä, ja hyvää tekemään vaikutti hänessä ainoastansa hänen halunsa, että kartuttaa ihmisten onnea. Ja yhtähyvin ei taitanut hän välttää toisten Hoviherroin kateutta, jotka väärillä soimauksillansa pyysivät häntä kukistaa ja saattaa Kuninkaan epäluuloon. Mutta Abbas oli niin korkeilla avuilla kaunistettu Ruhtinas, ettei hän ottanut sellaisia soimauksia korviinsa, ja Ali Beg sai rauhassa pitää korkeata virkaansa niin kauan kuin tämä hyvä Ruhtinas eli. Mutta viimen kuoli mainittu jalo Kuningas, ja Sefi, joka hänen jälkeensä ylennettiin Persian Kuninkaaksi, oli varsin toista luontoa. Hän oli kova, ahne, ja nopea uskomaan viekkaita ja vääriä soimauksia. Sentähen rupesivat Alin vihamiehet häntä rohkeammasti panettelemaan ja valeilla kukistamaan. Kerran tahtoi se uusi Kuningas kahtoaksensa yhtä kaunista Sapelia, jonka Kuningas Abbas-vainaja oli saanut lahjaksi Turkin Sultanilta, ja josta muutamat Hoviherrat olivat Sefille puhuneet. Mutta tätä sapelia ei löytty, vaikka se Abbas-vainajan kirjoin jälkeen olis pitänyt löytymän. Kohta varoi Kuningas Sefi, sen Alilta salatuksi. Tähän epäluuloon olivat myös Alin vihamiehet halainneet Kuningasta saattaa ja <> ne alkoivat nyt soimata Alia kaikkien pahimmaksi petturiksi, sanoen : Hän on isolla rahalla rakentanut itellensä suuret kalliit huoneet ja kartanot. -3-- Ali Beg sattui juuri samassa, kuin häntä niin soimattiin, astumaan Kuninkaan tyhö, joka kohta vihasesti sanoi hänellen : Ali Beg! sinun väärä käytöksesi on ilmin tullut ; Sinä olet viraton, ja sinun pitää 14 päivän sisään tekemän tili hallituksestasi. Ali ei hämmästynyt tästä, sillä hän tiesi ettei hän ollut millonkaan vielä vääryyttä tehnyt. Herra! ( vastasi hän ) minun henkeni on sinun vallassasi. Minä olen valmis tänä päivänä eli huomenna kantamaan istuimesi eteen Valtakunnan Rahahuoneen avaimet ja ne yläiset kunnianmerkit, jotkas olet minullen antanut, ainoastansa että orjasi kanssa tahtosit tulla Raha-huonetta kahtomaan. Tähän pyyntöön suostui Kuningas, ja tuli jo toisena päivänä Raha-huonetta kahtomaan. Joka kopeikka löyttiin siellä, luvun-laskujen jälkeen, ja Ali Beg selitti myös että kuningas Abbas vainaja oli ite sieltä pois-ottanut kaivatun Turkin Sapelin, ja siitä panettanut ne kalliit kivet muihin kaunistuksiin, vaikka sitä ei hänen kalunkirjassansa mainittu. - Kuninkaalla ei ollut nyt mitään tästä asiasta sanomista. Mutta joka kerran epäluulon ja väärän soimauksen alle joutuu, sitä ei pian heretä varomasta, ja sentähen seurasi Kuningas myös Ali Begia hänen huoneisiinsä, nähäksensä ne monet kalliit kalut ja kaunistukset, jotka siellä sanottiin olevan ; mutta ihmeeksensä löysi hän, että asia täälläkin oli varsin toisin. Kehnot tapetit seinillä, muutamia halpoja tuolia, penkkiä, pöytiä ja muuta senkaltaista oli Alin koko rikkaus, ja Sefi tunnusti, että kohtulaisella Porvarilla oli parempi asunto, kun tällä ylimmäisellä virkamiehellä. Sefi häpesi löyttyänsä jo toisen kerran pettyneensä, ja yritti menemään pois : mutta joku Hoviherra näytti hänellen oven, joka oli lukittu kahella vahvalla isolla rautalukulla. Kuningas meni läheelle, kahteli lukkuja ja kysyi Ali Begiltä, mitä hänellä siinä vahvasti lukitussa huoneessa oli. Ali hämmästyi ja punettui, vaan vastasi kuitenkin vähän ajan takaa : Armollinen Herra, tässä huoneessa kätken minä, mitä minulla maailmassa rakkainta löytyy, joka ainoastaan on minun oma tavarani. Kaikki mitä tässä huoneessa olet nähnyt, on Kuninkaan ; lukitussa huoneessa oleva tavara on minun. Mutta mitä siellä löytyy, on salaisuus, jota minä rukoilen että et sinä taho nähäksesi. Sefi, joka piti tätä Alin hämmästymistä vilpin ja väärän käytöksen merkkinä, kiivastui sangen, ja käski, että oven piti kohta avattaman. Ovi avattiin, ja nähtiin tyhjän huoneen paljailla seinillä ainoastansa paimenen sauva, huilu, paimenen kehnot vaatteet ja eväslaukku : tämä oli koko se tavara, joka niien surten lukkuin takana löyty. -4-Siitä asti olen minä pitänyt ne tallella, ainoana tavaranani, ja onnellisen nuoruuteni muistona. Mainittu ylistettävä Ruhtinas ei hennoinnut ( hannainnut ) ottaa niitä minulta. Herra! salli myös sinä että ne minulla ovat, ja että minä, ottain ne kanssani, menen takasi niihin rauhaisiin laksoin, jossa minä köyhyyteni alla olin onnellisempi, kuin rikkaassa Hovissasi. Ali vaikeni : kyyneleet tulivat kaikkien läsnä-olevien silmiin. Kuningas otti Purpuri-mantelin hartioiltansa ja pani sen ( suurimman armonsa merkiksi ) Alin olkapäille. Kateus ja soimaus kääntyivät häpiähän, eivätkä voineet millonkaan enee puuttua tähän rehelliseen mieheen. Ali eli kauan, kaikilta rehellisiltä kunnioitettu ja rakastettu, ja vielä hänen kuoltuansa mainittiin hänen nimensä usein kyneleillä ja kaipauksella. Kaikki kaupungin Asukkaat seurasivat hänen ruumistansa hautaan, ja heiän lastensa lapset puhuivat usein hänen ylistettävistä avuistansa. Jos joku talonpoika sattusi saamaan kiin yhen eli muutamia kärmeitä, panisi ne elävinä säkkiin, ja Turkuun muutoin vaeltaissansa, toisi ne Tohtori Prytzille, jonka kartano on, Uuen-maan Tullista Turkuun tultaissa, se ensimmäinen vasemmalla puolella katua, niin tahtosi mainittu Tohtori näistä kärmeistä maksaa, mikä kohtuullinen on. Samaten jos joku sattusi saamaan outoja kaloja, ja ampumalla taikka muulla tavalla saisi outoja lintuja, niin myös jos joku löytäsi linnun munia, ja toisi ne nykysi nimitetylle Tohtorille, tahtoo tämä Tohtori niistä maksaa sen hinnan, jonka hän soveljaaksi löytää. Poitzell nimisellä Turun kauppamiehellä, joka asuu Turussa, Hämeen Tullista tultaissa, oikealla puolella Häämeen katua, likeellä Uutta Akademian huonetta, löytyy kaupaksi hyviä siemen-ohria, joista 1 Tynnöri maksaa 11 Riksiä Ruotin velka-kontuorin setelissä. Lasia ( eli klasia ) sanotaan Fenicialaisten siitä ensin oppineen tekemään, että muutamat laivamiehet, jotka rupesivat hiekkaselle rannalle keittämään, kivien asemesta, ottivat laivastansa suuria suolaharkkoja, joien päälle ne asettivat kattilansa kiehumaan, ja sitten kuin he oli keittäneet, havaihtivat, että joku osa suolaa ja hiekkaa oli lasiksi yhteen sulanut. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> |