Agricolaverkon vintti
---1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 20. 20:tenä Päiv. Toukokuussa, V. 1820. Huomenna, Heluntai-Päivänä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Theol. Stud. Rönnqwist Ehtoo-Saarnan. Ylihuomenna, Toisena Heluntai-Päivänä, saarnaa nykysin mainitussa Seurakunnassa Koralis Friberg Aamu-Saarnan, ja Koralis Jernwall Ehtoo-Saarnan. Lyhyt tieto Maan liikunnosta ja ääristä. Että Maa on ymmyrjäinen, niinkuin kerä, on jo ennen näissä Sanomissa mainittu. Mutta kuinka tämä sangen suuri kerän-muotoinen mytty pyörii ympärinsä ilmassa, ja pyöriessänsä kulkee Auringon ympäri ( joka on paljon suurempi kuin Maa ), olisi myös, monen aineen selitykseksi, aivan tarpeellinen tietää. Jos sentähen seuraava lyhyt kertomus saattasi antaa talonpoikaselle lukijallen siitä vähänkin tietoa, olisi se sangen ilahuttava asia. Jokainen tietää että ratasmyllyn rattaalla on tammen päissä 2 napaa, ja että kumpainenkin napa, rattaan pyöriessä, kääntyy ympärinsä yhellä paikallansa napakivensä päällä. Oppineet ovat rattaan pyörimiseen verranneet Maan pyörimistä, ja sen tähen nimittäneet Maan Navoiksi niitä kahta Maan punktia ( eli kohtaa ), jotka, Maan ympärinsä kääntyissä, pyöriivät yhellä sijallansa, ikäänkuin rattaan navat. Toinen näistä Maan navoista on Lapin-maan takana, juuri Pohjan tähen alla : toinen Etelän perillä, maan toisella puolella. Myllyn ratasta kannattaa 2 napakiveä ; mutta Maata yllä-pitää ilmassa Luonnon ihmeellinen voima. -2-Ja likipitäin samalla lailla kulkee myöskin Kuu Maan ympäri. Maan ympärinsä kääntyissä kuluu vuorokausi aikaa, ja Maa viipyy määrältänsä Ajastajan Auringon ympäri yhen kerran vaeltaissansa. Kuin Maa kääntää sitä puoltansa, jolla me asumme, Aurinkoon päin, saamma me päivän, ja Maan toinen puoli saa yön ; mutta kuin Maa kääntää sen puolensa, jolla me olemma Auringosta pois, tulee meillen yö ja Maan toisella puolella asuvillen päivä. Maa kääntyy vielä niin soveljaasti syrjin Aurinkoon, että tämä syrjäinen liikunto saattaa Maan asukkaille keväät, kesät, syksyt ja talvet. Muutamissa maan-paikoissa on niin lämmin, ettei niissä nähä jäätä millonkaan, ja niillä tienoilla löytyy myös maakuntia, joissa on 2 kesää ajastajassa. Toiset maat ovat taas niin kylmät, että ikuinen jää peittää sekä ne, että niien tienoilla olevat meret. Pohjais-puoleisen kylmän tienoon raja kulkee Rovaniemen ja Yli-Tornion ( eli Särkivaaran ) Pitäjästen lävite. Tämän rajan sisäpuolella ovat Euroopan, Aasian, ja Pohjais-puoleisen Amerikan pohjaispäät. Ilman sitä löytyy vielä kohtu-lämpimiä maita kumpaisellakin puolella sitä kuumaa maan tienoota. Se joka kulkisi Pohjan kylmistä maan-ääristä Etelätä kohen, tulisi ensin kohtu-lämpimiin maihin, sitten kuumiin maihin, sitten toisiin kohtu-lämpimiin maihin, ja viimen Maan Etelä-navan ympärillä olevaan kylmään Maan-tienooseen. Jos hän jäiltä pääsisi kulkemaan vielä eteen-päin viimeksi mainitun kylmän tienoon yli, tulisi hän Maan toisella puolella taas kohtu-lämpimiin maihin, sitten kuumiillen maille, sen jälkeen toisiin kohtu-lämpimiin maihin, ja viimen Maan taus-puolite siihen Pohjaiseen kylmään maan-paikkaan, josta hän oli kulkemaan lähtenyt. Tästä ymmärretään että sekä ne kohtu-lämpimät maat, että myös niien välillä oleva kuuma maan-osa, kiertäävät Maan ympäri niinkuin leveät vyöt eli sarat. Kuumissa maissa nousee Aurinko puolipäivän aikaan keskellen taivas-lakea ; mutta kumpaisenkin Maan-navan tienoilla on Aurinko puolipäivänkin aikana liki Taivaan reunaa. Kuuman maan-osan vanhat asukkaat, erinomaittain Afrikassa, ovat Auringon helteeltä niin mustiksi poltetut, että niien iho muutamissa maakunnissa on pian niin musta, kuin pasieri-nahka : toiset sen maan asukkaat ovat ruskeita, ja kuparin-karvaisia. - Yhen Afrikkalaisen mustan kansan Kuningas, joka ensi-kerran näki valkoisen ihmisen, kahteli ihmetellen sen valkoista ihoa, ja sanoi hänestä viimen : Ihminen hän on, mutta valkoinen kuin ite Piru. Väinämöisestä. ( N:o 10:een ja 11:een kirjotetun kertomuksen Loppu ). Missä paikoin Väinämöinen asui, siitä ei ole varmaa tietoa. Mutta <> ettei hän mahtanut asua aivan kaukana Pohjan ja Lapin-maasta, seuraa näistä Runo-sanoista : -3-Astu päivän, astu toisen, Päivänä jo kolmantena Portit Pohjolan näkyyvät, Pahan ukset ulvottaavat, ( Lausui hällen Pohjan pojat: ) " Tule sormin soutamata, " Kätten päällä käyttämätä, " Peukalon pitelemätä, " Huoparin hotasemata, " Poikki Pohjolan joesta. " Ite Vanha Väinämöinen Kuimpa huuti hujahutti Vihellytti, viurahutti, Tuli tuuli, tuon puhalsi Poikki Pohjolan joesta. " Tule Pohjolan pihalle! " Meni Pohjolan pihalle. " Tuleppas Pohjolan tupahan! " Meni Pohjolan tupahan : Täällä miehet mettä juovat Simoa simotteleevat. " Mitelläänpäs miekkojamme, " Katellaanpas kalpojamme! Kummank' on pitempi miekka, Kennen kalpa kauheampi ? Sen oli iskijä eellä Jo oli pikkusta pitempi Miekka Vanhan Väinämöisen. Siitä kuu kärestä paisto, Päivä västistä välötti, Heponen kärellä seiso, Penu putkessa makasi, Kasi nauku naulan päässä. Monta muuta asiata lauletaan Väinämöisestä ja hänen Lapsistansa Runoissa, joissa hän myös Kuninkaaksi mainitaan ; mutta koska kaikki Lukijat eivät ymmärrä runoja, lopetan minä tähän kertomukseni Väinämöisestä. Millonka Väinämöinen eli, on tietämätön. Kauan sitten on hän maailmasta poismennyt : Turhaan on sata Sankaria, turhaan tuhatta muuta merkillistä miestä pyytänyt päästä niin kuuluisaksi, kuin hän. Heiän nimensä ovat kaonneet, kuin yön kaste, mutta eipä katoa Väinämöisen nimi, niin kauan kuin Suomen Kansaa Maailmassa mainitaan. Mustalaisista. Oppineet ovat paljon arvelleet, mistä se vieras ja outo kansa, jota mustan muotonsa tähen Mustalaisiksi mainitaan, on kotosin. Muutamat ovat luulleet sen siirtyneet tänne Tattarian maasta, joka on Aasian keski-paikoilla, josta tattariksi kututtava vilja sanotaan olevan Suomeen tuotu. Moni on myös, seuraten Mustalaisten omaa kertomusta, uskonut, että tämä kansa on Egyptin maasta kotosin. Ja vaikka se saattaa olla tosi että nämät maan-kulkijat ovat Egyptissä olleet ja sieltä pois-ajetut, on tarkemman tutkinnon perästä kuitenkin löytty, että se maakunta, josta Mustalaiset ensin ovat liikkeelle lähteneet, on vielä etempänä, nimittäin Aasian Etelä-päässä, sen kuumaan maan tienoilla, <> jonka nimi on Hindostan eli India. -4-Kolmet nuorta Malabarialaista Indian tienoilta olivat Hollannin-maalla Koulussa, ja opettivat Wali nimisellen koulu-kumppanillensä monta sataa Malabarian kieleistä sanaa, jotka Wali luki Mustalaisten eessä. Mustalaiset ymmärsivät ne samat. Tämä merkillinen asia pantiin Aviisiin, ja Grellman niminen Saksan Oppinut tutki tämän asian tarkemmasti ja löysi Indialaisten ja Mustalaisten kielet olevan paljon toinen toisensa kanssa sukua, ja että myös Mustalaisten muoto ja tavat useimmiten olivat ne samat kuin Indialaisten. Vuonna 1417 eli vähän enemmän kuin 400 vuotta sitten sanotaan Mustalaisten ensi-kerran olleen Saksan-maan Pohjais-päässä, Suomen maata kiertävän Itä-meren rannoilla. Ja juuri vähää ennen oli niitä Turkin maalla, jonka kautta ne Aasiasta tulivat Euroopan Valtakuntiin. Ne saivat ensin muutamilta Kuninkailta luvan ja passin, vaeltaaksensa ympäri maata ; mutta kuin Esivalta tuli tuntemaan, että ne ennustuksillansa pettivät yksinkertaista kansaa, ja että ne myös varastivat ja tekivät moninaista väkivaltaa, rupesi Esivalta niitä vieromaan ja kieltämään maata kulkemasta. Muutamat Saksan Ruhtinat ajoivat sotaväellä nämä pahantekijät ulos maastansa. Mutta yhtähyvin eivät Mustalaiset ole lakanneet kulkemasta ympäri maailmata. Euroopassa uskoi Grellman löytyvän yli-summaansa 7 taikka 8 sataa tuhatta Mustalaista. Enin osa niitä löytyy Hispaniassa, Turkinmaalla ja Hungariassa, jossa joku osa niistä asuu huonoissa majoissa, ja ovat orjina. Mustalaisia löytyy ilman sitä sekä Afrikassa että Aasiassa. Turkinmaalla ja Hungarian tienoilla on pian joka Mustalainen seppä eli rautio, ja asuu akkoinensa ja lapsinensa kesällä teltissä, talvella katetussa maakuopassa, liki kylää. Kesällä ei hän viivy kauan yhessä paikassa. Hispaniassa ja Hungariassa löytyy myös Mustalaisia, joilla on oikeat asuntohuoneet : ja joku vähä osa niistä pitää myös karjaa ja viljelee maata. Mustalainen ei rakasta raskasta työtä : Enimittäin on hänellä 5 virkaa, ja 6 nälkää : eikä hän viran hyvyyttä kato : hän kerjää, ennustaa, varastaa, takoo, kalastaa, nylkee kuolleita eläimiä, on eläinten lääkäri, ja tuskin sitä Mustalaista löytyy, joka ei ole suuri hevois-kauppias, ja joka ei petä hevoisen kaupassa. Muutamat Mustalaiset ovat myös ruvenneet Soittajiksi, Suutariksi, ja Sotamiehiksi. Mustalaisten sanotaan seuraavan sen maan Uskoa, johonka hän tulee. Christittyin seassa on hän Christitty, Mahomettilaisten seassa Mahomettilainen, ja niin eespäin. Mustalaisten suku on sillä musta, että se on kuuman maan tienoilta kotosin, ja että se kasvaa ja elää, kuin sika karnassansa. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> |