Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 21. 27:tenä Päiv. Toukokuussa, V. 1820. Huomenna, Pyhän Kolminaisuen Päivänä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Friberg Ehtoo-saarnan. Lyhykäisiä tietoja Lappalaisista. Niinkuin ihmiset ovat keskenänsä enemmän taikka vähemmän sukua, ovat myös kansat, toinen toisensa likeisempiä, taikka kaukaisempia heimolaisia. Esimerkiksi : Juuttilaiset, Norjalaiset ja Saksalaiset ovat Ruotin kansan likeisempiä sukulaisia ; Persialaiset sen kaukaisempia orpanoita. Samaten löytyy monta kansaa, jotka ovat Suomalaisten sukua. Vanhaan aikaan muuttivat kokonaiset kansat omasta maastansa pois, ja monesti siirtyi saman kansan yksi osa yhteen maakuntaan, toinen toiseen : joku osa siitä jäi myös sen entiseen koti-maahan taikka sekaantui vieraisiin kansoin ; josta moninaiset kielen murteet ja sekaannukset, ja vähittäin erinäiset kielet alkunsa saivat. Lappalaisten ja Suomalaisen kielillä on tosin suuri erotus, mutta, kuitengin näyttää selkeästi niien merkillisesti yhtäpitävä laatu ja luonto, että Lappalaiset ovat meiän vanhoja heimolaisiamme. Lappalaisilla olivat vanhaan aikaan paljoa laveammat ja paremmat asunto-paikat, kuin niillä nyt ovat ; ne asuivat ennen ei ainoastansa Suomen-maassa, mutta myöskin eteläisimmillä mailla, niinkuin Ruotissa, Virossa, ja vielä Vironkin takana, joista maista niien on täytynyt vähittäin pois-paeta. Vielä muutamia vuosisatoja Christuksen syntymisen jälkeen oli suurin osa Suomen-maata Lappalaisten hallussa. Millonka meiän Esivanhempamme tulivat Suomeen, siitä ei ole meillä varmaa tietoa. Mutta ettei se ole mahtanut tapahtua ennen <> kuin kolmen saan tienoilla, jälkeen Christuksen syntymisen, on monesta asiasta arvattava. -2-Ja niitä paeten siirtyivät vähittäin Lappalaiset Suomesta siihen kylmään ja köyhään maahan, jossa nämät huonot heimolaisemme nyt ovat. Vuonna 1390 asui vielä Lappalaisia Hämeen-maassa, ja jälkeisimmilläkin ajoilla oli niitä vielä Savon ja Pohjan-maalla. Ne vanhanaikaiset rauniot, joita Suomessa kyllin löytyy, ovat useimmiten Lappalaisten entisiä kota-sijoja, välistä myös heiän uhri-paikkojansa. Lappalaiset palvelivat siihen aikaan epäjumaloita, ja sanotaan olleen niin kauheat tässä palveluksessansa, että ne jollonkullon olivat epäjumaloillensa uhranneet omia lapsiansakin. Merkillinen niien vanhanaikainen uhri-paikka löytyy Hämeessä, Eräjärven Kappelissa, joka on Oriveen pitäjätä. Siellä on nimittäin pitkän pohjaista kohen pistävän niemen nenässä korkea, jyrkkä vuori, jota Eräpyhäksi mainitaan. Tälle vuorelle, jonka päällys on lakea, noustaan niemen etelä-puolelta ikäänkuin portaita eli rappuja myöten. Vuoren päällä on Alttarin muotoinen kivi, likipitäin 2 kyynärä korkea, päältä tasainen kuin pöytä, enemmän kuin 3 kyynärää pitkä ja leveä : Joku aika sitten löytyi tämän kivi Alttarin Itäpuolella 2 kyynärän korkuista kivi-tarhaa eli muurin jäännöstä, joista toinen oli pyöreä elikkä ymmyrjäinen ja syltä laaja, toinen soikea, likimäärin niin leveä ja pitkä kuin kohtulainen vene tahi paatti. Tähän niemeen sopii soutaa veneellä useammasta seurakunnasta, jonka tähen muutamat myös ovat uskoneet Lappalaisten tässä pitäneen käräjiä : Suomessa löytyy myös paljon Lappalaisten hautoja, joilla niien sanotaan metän-peuroja välistä pyytäneen. Vaikka Lappalaisten on täytynyt jättää vanhat asunto-paikansa Suomalaisille, on yhtähyvin uskottava, ettei ne sotimatak ole Suomesta pois-lähteneet : sillä Rautalammin kihlakunnassa löytyy saari, jota Ampuma-saareksi mainitaan, kussa vanhat ovat sanoneet Suomalaisten tapelleen Lappalaisten kanssa, ja Näsijärven jossa-kussa saaressa löytyy myös korkea vuori, jota kututaan Lapin Linnaksi. Sitten kuin Ruohtalaiset saivat Suomen-maan valtaansa, olivat Pirkkalaiset ( Ruotiksi : Birkarlar ) Lappalaisten pahimmat vihamiehet ja kiusaajat. Pirkkalaiset sanotaan ensin asuneen Pirkkalan pitäjässä, ja olleen kauppiaita. Vanhoissa kirjoissa sanotaan että kuin eivät Lappalaiset tahtoneet maksaa Ruotin Magnus nimiselle Kuninkaalle veroa, oli kuuluisa Suomen mies Matti Kurck ( eli Kurki ) nimeltä, joka luultaan asuneen Pirkkalassa Nokian kartanossa, ihtensä ja muien Pirkkalaisten puolesta, luvannut ottaa Lappalaisilta ulos veron, ja nöyryttää heitä tottelemaan Kuninkaan käskyjä, jos Kuningas ainoastansa säätäsi, ettei muut kuin Pirkkalaiset saisi Lappalaisten kanssa kauppaa tehä. Kuningas oli säätänyt niin : Kurcki ja hänen muut yhys-miehensä <> sanotaan ensin pitäneen Lappalaisille kestingit ja houkutelleen ( elikkä haukutelleen ) heitä veroa maksamaan ; mutta kuin ei se neuvo auttanut, alkoivat Pirkkalaiset tehä heille moninaista väkivaltaa ja ahistaa heitä ikäänkuin metän petoja. -3-Vielä 300 vuotta sitten asui Pirkkalaisia siinä Pirkkiöksi mainittavassa saaressa, jossa Ala-Tornion Maaseurakunnan kaunis kirkko nyt seisoo, ja josta nykyisempinä aikoina on löytty muutama kivestä tehty vanhan-aikainen sota-ase. Koska Ruotin Kuningas Gustavus ( eli Kyösti ) Ensimmäinen sai kuulla kuinka pahat Pirkkalaiset olivat Lappalaisia vastaan, pois otti hän heiltä sen vallan, joka niillä oli Lappalaisten yli, ja pani eri-virkamiehet Lappalaisia hallihtemaan. Jo ennen sitä aikaa oli Ruotin, Norjan ja Juutin yhteinen Drottning Margareta ( eli Marketta ) ja sen jälkeen Kuningas Erik 13:nes käskenyt Upsalan hengellistä Konsistoriumia huolta pitämään siitä, että Lappalaiset tulisivat Christuksen Pyhän Opin tuntoon saatetuiksi ; mutta vasta nykyisin mainitun Gustavuksen aikaan ruvettiin tätä asiata ahkerammasti toimittamaan. Niistä, jotka Christuksen Oppia Lapin-maassa ensin saarnasivat, ovat Agricola ja Buräus kuuluisimmat. Fellmannit ovat myös enemmän kuin sata vuotta olleet Pappina Lapin-maalla. Kuningas Kaarlo 9:säs rakennutti ensimmäiset Kirkot Lapin-maalle, johon myös sen jälkeen on muutamia Uusia Kirkkoja tehty. Vuosina 1695 ja 1696 alkoivat Lapin-maan asukkaat, Kuningas Kaarlo 11:nen säännön jälkeen, maksaa veroa. Nykyisempinä aikoina on Uusi Testamentti ja muutamia muita enimmiten hengellisiä kirjoja Lapin kieleksi präntätty. Mutta suuri osa Lappalaisia ei ymmärrä näitä kirjoja, sillä niissä on erinäinen kielen laatu, jota ainoastansa Norjan ja Ruotin tienoilla asuvat Lännen-puoleiset Lappalaiset puhuuvat. Sentähen saarnataan Itä-puoleisessa Lapin-maassa enimmiten Suomea, jota kieltä suuri osa Lappalaisia sekä ymmärtää että puhuu. Muutamassa paikassa, jossa Lappalaiset eivät ymmärrä Suomea, tulkihtee Lukkari saarnan Lapin kieleksi. - Lappalaisia piettiin vanhaan aikaan suurina tietäjinä : ja sillon kuin ne vielä olivat pakanoita, löytyi heiän ( niinkuin muienkin epäuskoisten ) seassa monta noitaa ; mutta tähän aikaan ei ole Lapissa enemmän noitia, kuin muissakaan maissa. Peura, joka talvella ite kaivaa syvän lumen alta jäkälöitä ja peuransammaleita syyäksensä, on Lappalaisen suurin rikkaus. Se on hänen hevoisensa, se on hänen lehmänsä. Sen maiosta keittää hän kesällä juustoja, ja syksyllä säästä hän sen jäätynyttä elikkä kylmettynyttä maitoa pitkän talvensa varaksi. Peuran nahoista ( taikka taljoista ) tekee hän sekä kesäiset että talviset vaatteensa. Usein neuloo eli ompelee hän niistä myös <> peiton talvi-kotansa päälle. -4-Peura puottaa joka vuosi sarvensa, joista tehään kaikellaisia tarves-kaluja ja keitetään limaa ; niitä ostetan myös Apoteekkiin. Peuran suonista valmistetaan oivalliset violin ( taikka Viulun ) kielet, ja Lappalainen tekee niistä nöyle-rihmansa. Joku osa Lappalaisia elää kalastamisella : ilman sitä ovat Lappalaiset myös vahvoja mehtä-miehiä : koska Lappalainen saa enemmän kaloja ja lintuja, kuin hän pyynnön ajalla ruuaksensa tarvihtee, kuivaa hän ne talvi-varaksensa. Näillä tavaroillansa otta hän myös kauppiailta hyvät rahat, ja vaihtaa itelleen jyviä, suoloja ja muita tarpeita. Lappalainen rakastaa vinaa, ja sekä hän että hänen niin nainut, kuin naimaton vaimo-väkensä polttaa kernaasti tupakkata. Lappalaiset ovat pienen-läntiä, ruskeen-keltaisia, ja jotenkin laihoja. Kerran rupesi joku Lappalainen Ruotin sotaväkeen ja oli niin urhollinen sotamies, että hän Kuninkaalta ylennettiin Kapteiniksi. Mutta niin pian kuin sota loppui, otti hän eronsa sotaväestä, ja meni takasin Lapin kylmiin ja synkkiin mehtiin, jotka oli hänestä mieluisemmat, kuin meiän viljeltyt ja lämpimämmät maamme. Lapin maalla on myös paljon Suomalaisia ja Ruohtalaisia talonpoikia, joilla on maan-viljellystä ja karjaa niinkuin meilläkin. Ohria ja potaattia kasvaa mainituissa maassa kohtulaisesti, mutta rukiit eivät siellä tahto hyvin menestyä. ( Muista Suomen kansan Heimolaisista toiste. ) Pitäjän Apulaisen Magister Kelinin Leski-Rouva Margareta Schroderus kuoli Pyhäjoen Pappilassa viimeisen Huhti-Kuun 12:tenä päivänä, joka tämän kautta mainitun Vainajan Sukulaisille ja entisillen Ystäville ilmotetaan. Viimes Huhti-Kuun 4:tenä päivänä oli siinä suuressa Englannin saaressa, jota Irlanniksi mainitaan, kello 2:hen ja 3:men välillä aamupuoleen niin kova maan-järistys, että ihmiset tuskin pysyivät sängyissänsä. Maan-järistessä kuulttiin ilmassa kovat jyräykset, ikäänkuin olisi raskailla vaunuilla ajettu ja Tykillä ammuttu. Meren vesi kuohui rannoilla niin korkealle, että se sanotaan muutamissa paikoissa ryösänneen ikkunoista huoneisiin. Joku kivi-huone halkeili myös niin että sen pelättiin kaatuvan kumoon. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> TVS1820-21-1 Turun Viikko-Sanomat.-1-27:tenä Päiv. Toukokuussa, V. 1820. Huomenna, Pyhän Kolminaisuen Päivänä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Friberg Ehtoo-saarnan. Lyhykäisiä tietoja Lappalaisista. Niinkuin ihmiset ovat keskenänsä enemmän taikka vähemmän sukua, ovat myös kansat, toinen toisensa likeisempiä, taikka kaukaisempia heimolaisia. Esimerkiksi : Juuttilaiset, Norjalaiset ja Saksalaiset ovat Ruotin kansan likeisempiä sukulaisia ; Persialaiset sen kaukaisempia orpanoita. Samaten löytyy monta kansaa, jotka ovat Suomalaisten sukua. Vanhaan aikaan muuttivat kokonaiset kansat omasta maastansa pois, ja monesti siirtyi saman kansan yksi osa yhteen maakuntaan, toinen toiseen : joku osa siitä jäi myös sen entiseen koti-maahan taikka sekaantui vieraisiin kansoin ; josta moninaiset kielen murteet ja sekaannukset, ja vähittäin erinäiset kielet alkunsa saivat. Lappalaisten ja Suomalaisen kielillä on tosin suuri erotus, mutta, kuitengin näyttää selkeästi niien merkillisesti yhtäpitävä laatu ja luonto, että Lappalaiset ovat meiän vanhoja heimolaisiamme. Lappalaisilla olivat vanhaan aikaan paljoa laveammat ja paremmat asunto-paikat, kuin niillä nyt ovat ; ne asuivat ennen ei ainoastansa Suomen-maassa, mutta myöskin eteläisimmillä mailla, niinkuin Ruotissa, Virossa, ja vielä Vironkin takana, joista maista niien on täytynyt vähittäin pois-paeta. Vielä muutamia vuosisatoja Christuksen syntymisen jälkeen oli suurin osa Suomen-maata Lappalaisten hallussa. Millonka meiän Esivanhempamme tulivat Suomeen, siitä ei ole meillä varmaa tietoa. Mutta ettei se ole mahtanut tapahtua ennen <> kuin kolmen saan tienoilla, jälkeen Christuksen syntymisen, on monesta asiasta arvattava. -2-Ja niitä paeten siirtyivät vähittäin Lappalaiset Suomesta siihen kylmään ja köyhään maahan, jossa nämät huonot heimolaisemme nyt ovat. Vuonna 1390 asui vielä Lappalaisia Hämeen-maassa, ja jälkeisimmilläkin ajoilla oli niitä vielä Savon ja Pohjan-maalla. Ne vanhanaikaiset rauniot, joita Suomessa kyllin löytyy, ovat useimmiten Lappalaisten entisiä kota-sijoja, välistä myös heiän uhri-paikkojansa. Lappalaiset palvelivat siihen aikaan epäjumaloita, ja sanotaan olleen niin kauheat tässä palveluksessansa, että ne jollonkullon olivat epäjumaloillensa uhranneet omia lapsiansakin. Merkillinen niien vanhanaikainen uhri-paikka löytyy Hämeessä, Eräjärven Kappelissa, joka on Oriveen pitäjätä. Siellä on nimittäin pitkän pohjaista kohen pistävän niemen nenässä korkea, jyrkkä vuori, jota Eräpyhäksi mainitaan. Tälle vuorelle, jonka päällys on lakea, noustaan niemen etelä-puolelta ikäänkuin portaita eli rappuja myöten. Vuoren päällä on Alttarin muotoinen kivi, likipitäin 2 kyynärä korkea, päältä tasainen kuin pöytä, enemmän kuin 3 kyynärää pitkä ja leveä : Joku aika sitten löytyi tämän kivi Alttarin Itäpuolella 2 kyynärän korkuista kivi-tarhaa eli muurin jäännöstä, joista toinen oli pyöreä elikkä ymmyrjäinen ja syltä laaja, toinen soikea, likimäärin niin leveä ja pitkä kuin kohtulainen vene tahi paatti. Tähän niemeen sopii soutaa veneellä useammasta seurakunnasta, jonka tähen muutamat myös ovat uskoneet Lappalaisten tässä pitäneen käräjiä : Suomessa löytyy myös paljon Lappalaisten hautoja, joilla niien sanotaan metän-peuroja välistä pyytäneen. Vaikka Lappalaisten on täytynyt jättää vanhat asunto-paikansa Suomalaisille, on yhtähyvin uskottava, ettei ne sotimatak ole Suomesta pois-lähteneet : sillä Rautalammin kihlakunnassa löytyy saari, jota Ampuma-saareksi mainitaan, kussa vanhat ovat sanoneet Suomalaisten tapelleen Lappalaisten kanssa, ja Näsijärven jossa-kussa saaressa löytyy myös korkea vuori, jota kututaan Lapin Linnaksi. Sitten kuin Ruohtalaiset saivat Suomen-maan valtaansa, olivat Pirkkalaiset ( Ruotiksi : Birkarlar ) Lappalaisten pahimmat vihamiehet ja kiusaajat. Pirkkalaiset sanotaan ensin asuneen Pirkkalan pitäjässä, ja olleen kauppiaita. Vanhoissa kirjoissa sanotaan että kuin eivät Lappalaiset tahtoneet maksaa Ruotin Magnus nimiselle Kuninkaalle veroa, oli kuuluisa Suomen mies Matti Kurck ( eli Kurki ) nimeltä, joka luultaan asuneen Pirkkalassa Nokian kartanossa, ihtensä ja muien Pirkkalaisten puolesta, luvannut ottaa Lappalaisilta ulos veron, ja nöyryttää heitä tottelemaan Kuninkaan käskyjä, jos Kuningas ainoastansa säätäsi, ettei muut kuin Pirkkalaiset saisi Lappalaisten kanssa kauppaa tehä. Kuningas oli säätänyt niin : Kurcki ja hänen muut yhys-miehensä <> sanotaan ensin pitäneen Lappalaisille kestingit ja houkutelleen ( elikkä haukutelleen ) heitä veroa maksamaan ; mutta kuin ei se neuvo auttanut, alkoivat Pirkkalaiset tehä heille moninaista väkivaltaa ja ahistaa heitä ikäänkuin metän petoja. -3-Vielä 300 vuotta sitten asui Pirkkalaisia siinä Pirkkiöksi mainittavassa saaressa, jossa Ala-Tornion Maaseurakunnan kaunis kirkko nyt seisoo, ja josta nykyisempinä aikoina on löytty muutama kivestä tehty vanhan-aikainen sota-ase. Koska Ruotin Kuningas Gustavus ( eli Kyösti ) Ensimmäinen sai kuulla kuinka pahat Pirkkalaiset olivat Lappalaisia vastaan, pois otti hän heiltä sen vallan, joka niillä oli Lappalaisten yli, ja pani eri-virkamiehet Lappalaisia hallihtemaan. Jo ennen sitä aikaa oli Ruotin, Norjan ja Juutin yhteinen Drottning Margareta ( eli Marketta ) ja sen jälkeen Kuningas Erik 13:nes käskenyt Upsalan hengellistä Konsistoriumia huolta pitämään siitä, että Lappalaiset tulisivat Christuksen Pyhän Opin tuntoon saatetuiksi ; mutta vasta nykyisin mainitun Gustavuksen aikaan ruvettiin tätä asiata ahkerammasti toimittamaan. Niistä, jotka Christuksen Oppia Lapin-maassa ensin saarnasivat, ovat Agricola ja Buräus kuuluisimmat. Fellmannit ovat myös enemmän kuin sata vuotta olleet Pappina Lapin-maalla. Kuningas Kaarlo 9:säs rakennutti ensimmäiset Kirkot Lapin-maalle, johon myös sen jälkeen on muutamia Uusia Kirkkoja tehty. Vuosina 1695 ja 1696 alkoivat Lapin-maan asukkaat, Kuningas Kaarlo 11:nen säännön jälkeen, maksaa veroa. Nykyisempinä aikoina on Uusi Testamentti ja muutamia muita enimmiten hengellisiä kirjoja Lapin kieleksi präntätty. Mutta suuri osa Lappalaisia ei ymmärrä näitä kirjoja, sillä niissä on erinäinen kielen laatu, jota ainoastansa Norjan ja Ruotin tienoilla asuvat Lännen-puoleiset Lappalaiset puhuuvat. Sentähen saarnataan Itä-puoleisessa Lapin-maassa enimmiten Suomea, jota kieltä suuri osa Lappalaisia sekä ymmärtää että puhuu. Muutamassa paikassa, jossa Lappalaiset eivät ymmärrä Suomea, tulkihtee Lukkari saarnan Lapin kieleksi. - Lappalaisia piettiin vanhaan aikaan suurina tietäjinä : ja sillon kuin ne vielä olivat pakanoita, löytyi heiän ( niinkuin muienkin epäuskoisten ) seassa monta noitaa ; mutta tähän aikaan ei ole Lapissa enemmän noitia, kuin muissakaan maissa. Peura, joka talvella ite kaivaa syvän lumen alta jäkälöitä ja peuransammaleita syyäksensä, on Lappalaisen suurin rikkaus. Se on hänen hevoisensa, se on hänen lehmänsä. Sen maiosta keittää hän kesällä juustoja, ja syksyllä säästä hän sen jäätynyttä elikkä kylmettynyttä maitoa pitkän talvensa varaksi. Peuran nahoista ( taikka taljoista ) tekee hän sekä kesäiset että talviset vaatteensa. Usein neuloo eli ompelee hän niistä myös <> peiton talvi-kotansa päälle. -4-Peura puottaa joka vuosi sarvensa, joista tehään kaikellaisia tarves-kaluja ja keitetään limaa ; niitä ostetan myös Apoteekkiin. Peuran suonista valmistetaan oivalliset violin ( taikka Viulun ) kielet, ja Lappalainen tekee niistä nöyle-rihmansa. Joku osa Lappalaisia elää kalastamisella : ilman sitä ovat Lappalaiset myös vahvoja mehtä-miehiä : koska Lappalainen saa enemmän kaloja ja lintuja, kuin hän pyynnön ajalla ruuaksensa tarvihtee, kuivaa hän ne talvi-varaksensa. Näillä tavaroillansa otta hän myös kauppiailta hyvät rahat, ja vaihtaa itelleen jyviä, suoloja ja muita tarpeita. Lappalainen rakastaa vinaa, ja sekä hän että hänen niin nainut, kuin naimaton vaimo-väkensä polttaa kernaasti tupakkata. Lappalaiset ovat pienen-läntiä, ruskeen-keltaisia, ja jotenkin laihoja. Kerran rupesi joku Lappalainen Ruotin sotaväkeen ja oli niin urhollinen sotamies, että hän Kuninkaalta ylennettiin Kapteiniksi. Mutta niin pian kuin sota loppui, otti hän eronsa sotaväestä, ja meni takasin Lapin kylmiin ja synkkiin mehtiin, jotka oli hänestä mieluisemmat, kuin meiän viljeltyt ja lämpimämmät maamme. Lapin maalla on myös paljon Suomalaisia ja Ruohtalaisia talonpoikia, joilla on maan-viljellystä ja karjaa niinkuin meilläkin. Ohria ja potaattia kasvaa mainituissa maassa kohtulaisesti, mutta rukiit eivät siellä tahto hyvin menestyä. ( Muista Suomen kansan Heimolaisista toiste. ) Pitäjän Apulaisen Magister Kelinin Leski-Rouva Margareta Schroderus kuoli Pyhäjoen Pappilassa viimeisen Huhti-Kuun 12:tenä päivänä, joka tämän kautta mainitun Vainajan Sukulaisille ja entisillen Ystäville ilmotetaan. Viimes Huhti-Kuun 4:tenä päivänä oli siinä suuressa Englannin saaressa, jota Irlanniksi mainitaan, kello 2:hen ja 3:men välillä aamupuoleen niin kova maan-järistys, että ihmiset tuskin pysyivät sängyissänsä. Maan-järistessä kuulttiin ilmassa kovat jyräykset, ikäänkuin olisi raskailla vaunuilla ajettu ja Tykillä ammuttu. Meren vesi kuohui rannoilla niin korkealle, että se sanotaan muutamissa paikoissa ryösänneen ikkunoista huoneisiin. Joku kivi-huone halkeili myös niin että sen pelättiin kaatuvan kumoon. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> |