Agricolaverkon vintti
Turun Viikko-Sanomat 1820-22
|
AGRICOLA |
[Viikkosanomat 1820 ja 1823]
-1-
Turun Viikko-Sanomat.
N:o 22.
3:tenä Päiv. Kesäkuussa, V. 1820.
Huomenna, Ensimmäisenä Sunnuntaina Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Sarnan, ja Koralis Jernwall Ehtoo-Saarnan.
Sanomia Ulkomailta.
Hispaniassa ovat ne keskinäiset kapinat, joista näissä Sanoma-lehissä joku aika sitten mainittiin, enimmäksi osaksi lakanneet.
Mutta Amerikassa, jossa Hispanialaisilla ovat suuret maakunnat, ei ole niiltä sota vielä loppunut.
Niien entiset siellä olevat riita-kumppanit sanotaan olevan voiton päällä, ja Etelä-Amerikassa, La Plata nimisen kymen rannoilla, on myös uusi sota Hispanialaisia vastaan alkeilla.
Ilman sitä kuuluu Pohjaisen Amerikan etelä-päässä kolmas sota olevan hankkeissa Hispanian valtakuntaa vastaan, joka on lähettänyt Amerikkaan muutamia Herroja sovintoa tekemään ja pyytämään että sota lakkaisi, siks että Hispanian Esivalta ehtii tutkia ne asiat, joista riita on Hispanialaisten ja Amerikkalaisten kesken noussut.
Englannista kirjotetaan että kansan keskeiset kapinat ovat siellä jo loppumaisillansa.
Viimeisessä Huhtikuussa on Vesuvius niminen palava vuori niin väkevästi ryösännyt, että sen tuhka-saet on ulottunut Neapelin kaupunkiin asti, johonka Vesuviuksesta on peninkulma matkaa.
Monta Oppinutta on näinä aikoina matkustanut Italiaan Vesuviusta kahtomaan.
Ruotin Aviisissa neuvotaan tekemään Kaffeeta yhestä laista hiiren <> herneitä, joita siellä, kalliin ulkomailta ostetun Kaffeen säästämiseksi, nyt on ruvettu ahkerasti viljelemään.
-2-
Luonnon ihmeitä.
Italiassa on Modenan Herttuakunnaksi mainittu laaja ja lakea maa vuorten keskellä, jossa kaivot pitää kaivettaman 20 syltä syväksi, ennen kuin niihin vettä tulee.
Koska kaivo on mainittuun syvyyteen kaivettu, kohtaa parin kyynärän paksuinen kalkki-vuori.
Niin pian kuin tämä kalkki-vuori on puhki kaivettu, ryösää sen alta vesi sillä voimalla, että kaivaja tuskin ehtii pois kaivosta, ennen kuin siinä on 2 syltä korkea vesi.
Koska sentähen kaivaja on puhki pistänyt kalkki-vuoren pohjan, rientää hän istumaan nuoran päähän siotun kapulan päälle, ja vintataan joutuisasti muilta ylös.
Kuin johonkuhun uuteen kaivoon vesi sillä tavalla pääsee ryösäämään, alenee se samalla ajalla Modenan Herttuakunnan muissa kaivoissa, siks että se viimen on ehtinyt tasaantua joka kaivoon yhen-korkuiseksi : josta ymmärretään että yksi sama järvi mahtaa löytyä koko Medinan Herttuakunnan alla.
Vielä merkillisempi asia on, että kuin mainitussa Herttuakunnassa kaivoja kaivetaan, löytyy likipitäin 4 syltä maan pinnan alla uusi maanpinta, eli kyynärän paksuinen musta ruoka-multa, jossa on muurien ja huoneien jäännöksiä ja kaikellaisia ihmisiltä tehtyja tarves-kaluja.
Josta selkeästi nähään, että tällä maan-pinnalla on ennen asunut ihmisiä.
Millonka tämä maan pinta on maan sisään peittynyt, on tietämätön, mut ettei se ole nykyisin tapahtunut, nähään Historiasta, joka selittää että Modenan Herttuakunnassa on asuttu enemmän kuin 2000 vuotta nykyisen maan-pinnan päällä.
- Likimäärin 20 kyynärää alempana löytään kaivettaissa jälleen uusi maanpinta, taikka enemmän kuin puolen kyynärän paksuinen musta multa, jolla on kaikki ne tunnusmerkit, joista käsitetään, että tämän toisen maan-pinnan päällä on myös muinon asuttu : Siinä löytyy nimittäin kiveksi muuttuneita ruohon ja puun juuria, ja kokonaisia viikuna- ( taikka siikuna ) puita.
Syvemmältä kaivettaissa tavataan 13 ja välistä 15 kyynärää alempana vielä kolmas musta-multainen maan-pinta, kiveentyneitä puun juuria ja yksin lyhteitäkin, joissa vielä on selkeästi nähtäviä kiveksi muuttuneita olkia ja jyviä.
Samaten löytään siellä kaikellaisten rauta-kaluin kappaleita ja ruosteelta syötyjä jäännöksiä.
Tästä ymmärretään että Modenan herttuakunnassa, ennen nykyisten ihmisten aikaa, on jo kolmeen kertaan ollut Asukkaita, ja että sitten kuin joku maan järistys taikka muu ihmeellinen Luonnon tapaus on maan sisään peittänyt alemmaiset maan-pinnat, on toinen ihmisten suku tullut sitä <> uutta maan-pintaa viljelemään.
-3-
Jos mainittujen maan-pintain välit olisivat palavista vuorista ryösäävätä Laavaa ja tuhkaa, niin olisi uskottava, että joku palava vuori on ne sisuksellansa maan sisään peittänyt : mutta koska niien välissä ei ole Laavaa ja tuhkaa havaittu, ja koska myös monessa muussa maassa on samallaisia maan-pintoja, maan ja hiekka-kertojen alla löytty, niin ovat muutamat oppineet uskoneet, että Maa on mahtanut, Auringon ympäri juostessansa, jollonkullon pyörähtää pois navoiltansa, jonka kautta meret ovat sijojansa muutt aneet, ja paksuilla hiekka- ja multa-kerroilla peittäneet maan entiset pinnat.
- Tohtori Corradori kirjottaa, Toskanan maakunnassa, joka on Italian maalla, nähneensä kärmeen, jolla oli 2 päätä ja 2 kaulaa.
Se söi kumpaisellakin suullansa.
Pitkä-ikäisistä Ihmisistä.
Hungarian maassa kuoli alusta vuotta 1724 Pietari Zorten niminen talonpoika, joka oli vähä enemmän kuin 184 vuotta vanha, ja jonka nuorin poika oli hänen kuollessansa 97 ajastajan ikäinen.
Samassa maassa oli myös Johan Rowin niminen mies, joka kuollessansa oli enemmän kuin 171 vuotta vanha, ja joka eli yhessä vaimonsa kanssa 147 ajastaikaa.
Tämä vaimo eli 164 vuotta.
Kun mainittu Johan Rowin kuoli, oli hänen nuorin poikansa 99 vuotta vanha.
Puolan maassa sanotaan myös olleen mies, joka eli 157 vuotta, ja jonka isä myös oli elänyt puolentoista sataa ajastaikaa.
Vuonna 1748 kuoli Englannissa Thomas Damm niminen mies liki 155 vuotta vanhana.
Norjassa kuoli v. 1770 Christian Jacob Drakenborg niminen merimies, joka nai ensi-kerran 111 vuotta vanhana.
Hänen Morsiammensa oli 60:nen ajastajan ikäinen leski : Tämä Drakenborg eli vähää vajeelle 146 vuotta.
Frankriikissa eli myös Jacob Gum niminen Pappi, joka vuonna 1758 kuollessansa, oli 140 ajastaikaa vanha.
- Vuotta ennen kuoli hänen 108 ajastajan ikäinen vaimonsa.
Vielä 2 päivää ennen kuolematansa piti tämä Pappi Jumalan palveluksen.
Hän ei ollut koko elin-aikanansa sairastanut eli potenut.
Viiron maalla kuoli muutamia kymmeniä vuosia sitten Ruotin hevois-väessä ollut Matti Frisch niminen mies, jolla oli kuolema-päiväänsä asti tarkka näkö.
Hän eli likipitäin 116 vuotta, ja hänen vaimonsa vähää vajeelle 100 ajastaikaa.
Tämä vanha Matti kosi taikka pyysi vaimoksensa nuorta tyttöä vielä 2 päivää ennen kuin hän kuoli : 2 tuntia kuolemansa eellä hakkasi hän halkoja : sen jälkeen söi hän vahvan aterjan ja joi olutta.
Kohta syötyänsä kuoli hän tuolillen istualleen.
-4-
Helvetiassa kuoli vuonna 1348 Johan Baldek niminen hengellinen Herra, joka sanotaan eläneen 186 ajastaikaa.
Vanhana kävi hän hampaattomaksi ; mutta jonkun ajan perästä kasvoi hänen suuhunsa uuet hampaat, ja hänen harmaat hiuksensa muuttuivat jälleen mustiksi.
Sama sanotaan tapahtuneen muille pitkä-ikäisille ihmisille, joista Oppineien kirjoissa mainitaan.
Syy, jonka tähen nämät pitkä-ikäiset ihmiset ovat eläneet niin kauan, sanotaan olevan se, ett' eivät ne ole ylönpalttisella syömisellä ja juomisella turmelleet terveyttänsä.
Moni niistä ei ole millonkaan maistanut viinaa, joka sonotaan paljon lyhentävän ihmisten ikää, vaikka se, harvon nautittaissa, on terveellistä.
Tarinaisia.
Athenin Kaupungissa, joka nyt on Turkkilaisten hallussa, eli ennen aivan viisas ja kuuluisa mies, Sokrates nimeltä, jota vasten joku kelvoton ihminen oli sangen hävitön.
Koska muut ihmettelivät, miks ei Sokrates opettanut sitä hävitöntä ihmistä tietämään huutia, sanoi Sokrates : " Jos Aasi potkasee minua, sopiiko minun sen kanssa käräjihin mennä? "
Saman Sokrateksen vaimo Xantippe oli niin kiukkuinen, että siihen vielä nytkin verrataan pahoja akkoja.
Kerran torui tämä paha vaimo Sokratesta aivan kauan.
Virkkamatak yhtään sanaa, meni Sokrates viimen ulos huoneestansa kaupunkiin.
Xantippe, jonka vihaksi se pisti, ettei hän saanut Sokratesta suuttumaan, avasi nyt ikkunan ja viskasi sivute menevän Sokrateksen päälle likaista vettä.
Joku toinen olisi jo vihastuin sanonut : juokse Helsinkiin ; mutta se viisas Sokrates, joka ymmärsi että kunkin tulee kerran otetun vaimonsa pitää hyvänänsä, sanoi ainoastaan : " Kyllä minä arvasin sateen tulevan niin pitkän ukkosen jyrinän perästä. "
Näihin Aviisiin pantaa lähetetty kertomus :
Ukkolan kylässä ( Kymi-virran rannalla ) tapahtui, muutamia vuosia sitten, että musta imisä kissa kesällä meni likeiseen synkiään korpeen, jossa hän oli talven tuloon asti, pitäin yhteyttä näätäin kanssa.
Syksyllä ensimmäisen lumen aikaan tuli hän jälleen kotiinsa, hyppäsi entisen muistonsa jälkeen ikkunaan, jossa oli juoksu-lauta, siirsi sen auemmaksi, meni tupaan, ja hänen jälessänsä tuli ikkunasta sisään 12 poikaa, jotka olivat suuremmat äitiänsä, ja aivan näätäin karvaiset.
Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <>
|