Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 25. 23:tenä Päiv. Kesäkuussa, V. 1820. Huomenna, Joh. Kastajan Päivänä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomalaisessa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Mennander Ehtoo-Saarnan. Ylihuomenna, 4:tenä Sunnuntaina Pyh. Kominais. Päivästä, saarnaa mainitussa Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, ja Koralis Järnwall Ehtoo-Saarnan. Turun Hiippakunnan Sanomia. Viimeisessä Huhtikuussa on Provasti ja Kirkkoherra Saltvikissa Magister Johan Niclas Snellman pantu Joensuun ( eli Nykarleby'n ) Kaupungin ja Maaseurakunnan Kirkkoherraksi. Samassa kuussa määrättiin Kirkkoherran Apulainen Lappajärven seurakunnassa Abrahan Hellström Ala-Vetilin Kappalaiseksi, ja Väliajan Saarnaaja Merimaskossa Gustaf Palander Kappalaiseksi samaan Merimaskon seurakuntaan. Viimeisessä Toukokuussa määrättiin Ala-Kimingin Kappalainen Gustaf Bohm Ala-Tornion Emäkirkolle Kappalaiseksi, Lasten Opettaja Turussa Matthias Kumlin Mynämäen ( eli Virmon ) Pitäjän Apulaiseksi, ja Saarnaaja Tampereella Johan Essbjörn Vampulan Kappalaiseksi. Samassa kuussa on pantu : Kirkkoherran vaalille Kronoby'hyn Vaasan ja Mustasaaren Kappalainen Magister Fredric Juwelius, Pyhäjoen Emäkirkon Kappalainen Jacob Gummerus ja Joensuun ( eli Nykarleby'n ) Emäkirkon Kappalainen Magister Nils Mathesius ; - Kappalaisen vaalille Brunkkalaan Lieto ( eli Lundo ) nimisen Pitäjän Apulainen Matthias <> Wilén, Räntämäen ( taikka Marian ) Kirkon Kappalainen Christ. Blanqwist ja Suomusjärven Kappalainen Johan Strandell ; - Kappalaisen vaaille Kyrkslätt nimiseen Pitäjähän Karisen Emäp itäjän Kappalainen Eric Hamberg, Sjundon Pitäjän Apulainen Samuel Carlén ja Kirkkoherran Apulainen Ingossa Bataljonan Saarnaaja Carl Gust. Pihl ; Kappalaisen vaaliin Hausjärvelle Vanajan Kappalainen Mag. Carl Gust. Sanmark, Kappalainen Ekenäsissä Abraham Johan Logrén, ja Pitäjän Apulainen Karisluojossa Gabriel Nyman ; - Kappalaisen vaalille Kokkolan Emäpitäjähän on pantu Saarnaaja Perhossa Thomas Calén, Yli-Härmän Kappalainen Anders Gustaf Ekholm ja Lasten-Opettajan Kokkolassa Matthias Laurén ; - samaten on Kappalaisen vaalille Braheen ( eli Salosten ) kaupungin ja Salon Seurakuntiin pa ntu Väliajan Saarnaaja samasta paikkakunnasta Anders Helander, Kirkkoherran Apulainen Siikajoelta Eric Johan Bergstedt ja Kirkkoherran Apulainen Pyhäjoelta Elias Robert Alcenius. -2-Viimeksi mainittuna päivänä tehtiin Vice Kirkkoherroiksi : Korsnäsin Kappalainen Magister Jos. Moliis, Kangasalan Emäpitäjän Kappalainen Anders Johan Steen ja Mynämäen Emäkirkon Kappalainen Eric Roos. Kuolleet ovat Papis-sääystä viimeisessä Huhtikuussa Punkalaition Kirkkoherran Aron Astrén ja viimeisessä Toukokuussa Kontrahin Provastin sijainen Porin Ala-Kontrahissa, Provasti ja Kirkkoherra Euraalla Magister Henric Törnroth. Viimeistä Virtta Suomalaisessa Virsikirjassa on joku koettanut murteista parantaa : ja Lukijan sitä pikemmin nähä, jos hänen parantama virtensä taikka se vanha virsi on murteista puhtaampi, pannaan ne kumpiikin ( hänen pyyntönsä jälkeen ) tähän rinnattain : Uusi virsi : Herra, meitä Luotujasi Siunaa, aina varjele ! Käännä meihin Kasvojasi ! Armostas meit' auttele ! Katso, Herra, puoleemme ! Suo myös rauhass' eläämme ! Poikas tähen ainoasti Kuule, Isä, Lapsiasi ! Vanha virsi : Herra siuna meit' ja auta, Ain' myös varoist' varjele ! Herra sinun Kasvos kautta Armahd', sielun' valaise, Herra Jumal' Kasvos käänn', Ja sun rauhas meille säänn' ! Isäll', Pojall', Hengell' Pyhäll', Olkon kunnia ijät' ylhäll' ! -3-( N:o 24:ään kirjotetun kertomuksen loppu. ) Sillä välillä nostivat Paavilaiset Piispat monet kapinat Lutherusta seuraavia vastaan, tahtoin pakottaa heitä pitämään Paavilaisia messuja Jumalan-palveluksissansa, ja kieltää heitä Lutherukselta alkuun saatettua oppia enee levittämästä. Tämän puhtaamman Opin uskolaiset, jotka eivät suostuneet tähän Paavilaisten tahtoon, antoivat Augsburgin kokouksessa esiin Uskonsa tunnustuksen vuonna 1530. Vaan Paavilaiset päättivät sen erehtyväiseksi, ja määräsivät kovan rangastuksen niillen, jotka sitä levittivät. Mutta ne Saksan Ruhtinat, jotka jo seurasivat sitä, tekivät Smalkaldin kaupungissa liiton yhteisesti suojellaksensa Uskoansa, josta ehkä jo sillon sota olisi noussut näien Ruhtinaien ja Saksan Keisarin Kaarlo 5:nen välillä, jos ei Keisari olisi tarvinnut Ruhtinaien apua Turkkilaisia vastaan, jonka tähen hänen täytyi sallia heillen vapaata uskonsa harjottamista. Tämä etu hankki Evangeliumin Opillen monta seuraajata. Lutheruksen tekemät Saksan-kieliset Kirjat ja häneltä Saksaksi käännetty Biblia luvettiin ahkerasti sekä Saksalaisilta, että muilta kansoilta. Lutheruksen virkaveli se hiljaisuutensa ja korkean oppinsa tähen sangen kiitetty Philippus Melanchthon kirjotti myös monta aivan kaunista kirjaa, ja teki Luteruksellen verrattoman avun. Erinomaittain onnellinen asia oli myös, että Johan Guttenberg niminen Saksalainen, Maintsin kaupungista, 47 vuotta ennen Lutheruksen syntymätä löysi Kirjanpränttäys-konstin, joka sitten Petter Schöfferiltä parannettiin, ja jonka kautta Lutheruksen ja Melanchthonin kirjat pian tulivat tutuiksi sekä Saksan maalla että muualla. Yhteinen kansa, joka siihen asti ei saanut Pyhää Raamattua lukea, eikä voinut Paavilaisten latinaisista saarnoista ja messuista käsittää, mitä joka Christityn tulee tietää, sai nyt omalla kielellänsä lukea sekä Bibliata, että sen selityksiä, joista kukin vilpitön tutkija pian näki kumpaisessako vääryys oli, Lutheruksessa vai Paavissa. - Mutta monta vastusta kohtasi myös Lutherukselta saarnattua Oppia. Muutamat pelkäsivät vielä niin paljon Paavia ja hänen Pannakirjojansa, ett' eivät tohtineet tunnustaa tahtovansa seurata mainittua Oppia, jota Paavit ja ne monet Paavilaiset Hengelliset Herrat yllyttivät Saksan Keisaria ja Ruhtinoita tukeuttamaan, ja jota myös moni Ruhtinas sen tähen kieltoin kautta ja rangastuksien uhkauksilla pyysi estää leviämästä. Kovin kiivailla kirjotuksillansa oli myös ite Lutherus vihottanut pari Ruhtinata, jotka siitä syystä vieroivat hänen Oppiansa. Oppineita löytyi myös, jotka kirjottivat Lutherusta vastaan, ja matkaan sattoivat paljon eripuraisuutta ja monta ritaa. Muutamat vietteliät alkoivat sanoa, ettei Christityt tarvinneet totella ketään ja yllyttivät yksinkertaisia Lutheruksen Seuralaisia sotimaan vasten omaa Esivaltansa <> ja julmasti vainomaan Paavilaisten hengellisiä Herroja. -4-Samalla ajalla, kuin Lutherus alkoi Paavin valtaa kukistaa, saarnasi myöskin Zwingel niminen Pappi Helvetsian Maalla Paavia vastaan, ja saattoi samaten paljon ihmisiä erkenemään Paavin uskosta. Mutta vaikka Lutherus ja Zwingel yhteisesti vieroivat Paavin valtaa, ja saarnasivat Paavilaisia erehyksiä vastaan nousi kuitenkin heiän keskensä jostakusta asiasta riita, josta Lutheruksen ja Zwingelin Oppilaisten välillä tuli Paavilaisia ilahuttava eripuraisuus Zwingelin Oppilaita kututtiin seuraavina aikoina Calvinistoiksi, sillä että Calvinus niminen Pappi Frankriikista tarkemmin selitti ja muutamissa osissa paransi Zwingeliltä alkuun saatetun Opin, joka levisi Frankriikkiin ja juurtui paraiten Helvetsia ssa, ja Englannin valtakunnassa. Lutherus oli köyhän miehen poika, jonka tähen hänen töytyi, koulussa käyessänsä, laulamalla elättää ihteänsä. Hän kuoli syntymä-kaupungissansa kolmen seihtemättä kymmentä ajastajan ikäisenä ( eli vuonna 1546 ), jättäin jälkeensä 4 lasta. Kohta hänen kuolttuansa nousi Saksan maalla verinen sota Evangeliumin elikkä Lutheruksen Oppilaisia vastaan, jossa Paavilaiset ensin olivat voiton päällä ja joka loppui vuonna 1555. Mutta vielä kauheampi sota heitä vastaan alkoi vuonna 1618, joka kesti 30 vuotta, ja jossa Lutheruksen Oppilaiset ( joita Juutin Kuningas auttoi ) ensin kääntyivät alaspäin, mutta sitten kuin Ruohtalaiset Suomalaiset ja viimen myös Frankriikkilaiset tulivat heiän avuksensa, saivat suuren ja kuuluisan voiton. Suomalaiset kiitetään olleen aivan urholliset sotamiehet tässä pitkässä soassa, jossa Ruohtalaiset ottivat Saksalaisilta voiton, ja saivat vaivastaan suuren osan Pommerin maata ja vielä muita vähempiä maakuntia omiksensa. Sota, joka näinä aikoina teki monta paikkakuntaa Saksanmaalla aivan autioksi, saattoi myös Lutheruksen Lesken suureen köyhyyteen, josta Juutin Kuningas kuitenkin auttoi häntä parempaan tilaan. - Lutherus ite oli jotenkin, kiivas, pikainen ja jäykkä luonnostansa ; mutta sellaista miestä niin vaikeassa assiassa tarvittiin, kuin se oli, jonka Lutherus matkaan saattoi. Sitä vastaan oli hänen ystävänsä Melanchton erinomaittain hiljainen ja sopua rakastava mies, jonka lempeys sovitti monta riitaa ja miellytti monta Lutheruksen Opin vainomiestä. Näien kiitollisten miesten erinäinen luonto on myös nähtävä niistä heiän kuvistansa, jotka löytyyvät Turun Tuomiokirkossa, Lehtarin kohalla, mies-väen puolella. Ensi-Lauantaina, kello 11 eellä puolipäivän ulos-annetaan Frenckellin Kirja-Puoissa seuraavainen Numero näistä Viikko-Sanomista, jotka pränttää Turussa Frenckell Poikinensa. <> |