Agricola: alkuper�isaineistoa: Turun Viikko-Sanomat 1820-28

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1820-28

AGRICOLA

--

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 28.
15:ten� P�iv. Hein�kuussa, V. 1820.
Huomenna, 7:ten� Sunnuntaina Pyh. Kolminais. P�iv�st�, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Frid�n Aamu-Saarnan, Comminister Salowius Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in kirkossa Koral. Friberg.
K�yh�in Holhoomisesta.
( Herats-Tuomari Matti Hukkasen tekem� ja n�ihin Viikko-Sanomiin pantaa l�hett�m� Runo. )
Rakas Lapsi !
Luojan lahjat Opi oikein k�ytt�m�h�n !
Anna k�yh�n kerj�l�isen Aina tulla tanhuvilles, Nosta k�tesi kupeista, Tarvihtevallen tarihte !
�l� huonoa h�t�yt� - Turvatonta tuskissansa : �l� naurulla napise Vihelj�isyyen vikoja : �l� siirr� silmi�si Katsomasta k�yh�n p��lle, Kuink' on raukka r�p�leiss� Kiirehest� kantap�ihin, Mustan murehen n�k�inen, Kyyneleist� kuiventunut.
Ota vastahan ilolla, Ilman syit� sulmimata, Vieras outo ja varaton, Huolessansa horjuvainen, Joka almuja anoopi, Kyyneleill� kahteleepi Leip�-kullan kauneutta.
Anna lahja luvallinen, Leiv�n pala paukkamata, Ettei vaivanen valita, Huokaele hartahasti Suruisella syv�mmell�, Murheellisen mielen alla Ynseytesi ylite !
Sill� ramman rukoukset L�pi suuren paksun pilven Luokse Luojan yleneev�t.
Siell' on vara vaivasilla, Raskautetuilla ravinnot.
Ole julkinen jakaja <> Herran lahjan leppyis�sti !

-2-

Itse Herra, Is� rakas Luonut meit' on maailmahan Toiset suurelle surulle, Toiset ��rehen tavaran.
H�n on tehnyt k�yh�n kurjan, H�n on siunannut sinulle : Jos s� k�yh�n kerj�l�isen Talostasi pojes torjut Ilman avun antamata, Viimen Herran vihan tuotat Riistapeltos penkerille.
V�lt� Herran haikeata Tavarasi tasausta !
Anna apu anovalle Niinkuin Is� armostansa Luouillensa lahjottaapi !
Eip� sinun syv�mmesi Ole julman jalopeuran.
Kuule kuinka kerj�l�inen Ty�st�s aina Taivahalta Siunausta sullen suopi, Mannan maastasi makean, Nestehisen niitett�v�n, - Lapsillesi lakkaamata Menestykset moninaiset. -
N�in on aina ovellasi Ensin elossa iloiset T��ll� onnen toivotukset : Viel� Tuonelan takana Sinullen ja suvullesi Luojaltamme lahjotahan Pyh�t taivahan tavarat, Joit' ei raiskaa ruoste eik� Koi ja varkahat v�henn�.
Ota vaari Valtiaasta Kuluisasta Keisarista !
H�n on Is� itkevillen, Vahva turva vaivasillen, Aina suopi sorretuita Tulla H�nen turvihinsa, Lohtuttaapi, lahjottaapi K�yh�t hell�ll� halulla.
H�ll' on ilo ihanaisin Tullessa tilin tekoon.
Kosk' on meill� muuton aika Eik� p��st� parkumalla Tuonen kourista kovista.
Turun Hiippakunnan Sanomia :
Vimeisen Kes�kuun 14:ten� p�iv.
Papiksi vihittiin seuraavaiset Tutentit, nimitt�in :
Johan Fredric Wallin Kirkoherran Apulaiseksi Perni��n, - Fredrik Elers Kappalaisen Apulaiseksi Kangasalaan, - Ernst Wilhelm Frosterus Kappalaisen Apulaiseksi Pulkkilaan, - Pehr R�nnb�ck Kirkkoherran Apulaisekeksi Myn�m�en Pit�j�h�n, Adam Syrenius Kappalaisen Apulaiseksi Eken�siin, - Carl Fredrik Canth Kirkkoherran Apulaiseksi Siundon Pit�j�h�n, - Johan Tamlander Kirkoherran Apulaiseksi R�nt�m�en ( elikk� Marian ) Pit�j�h�n, - Julius Alexander Kranck Kirkkoherran Apulaiseksi Hyrynsalmeen, - Fredrik Johan Leide nius Kappalaisen Apulaiseksi Berthilin Kappeliin, - Michel Wilhelm Wahlberg Honkilahteen Kappalaisen Apulaiseksi, - ja Joel Robert Sweidel Kirkkoherran Apulaiseksi Kumlingin Pit�j�h�n.
Samassa kuussa on Sotkamon Em�pit�j�h�n Kappalaisen vaalille pantu : Utaj�rven Kappalainen Esaias Ravander, Fransilan Kappalainen Ephraim Wilhelm Snellman ja Saarnaaja Piippolassa Johan Petterson ; <> - Akaaseen on my�s samassa kuussa Kappalaisen vaalille m��r�tty Pit�j�n Apulainen Kalvolassa Anders Mennander, Pit�j�n Apulainen Vesilahessa Adolph Wahlberg ja Lapon Kappalainen Benjamin Liljestrand.

-3-

Papin S��yst� on mainitussa kuussa kuollut Provasti ja Kirkkoherra H�meen Linnan ja Vanajan Seurakunnissa Magister Johan Gustaf Florin, ja Eken�siin Kappalainen Abraham Johan Logr�n.
Viimeisess� Kes�kuussa kuoli Savon maassa Kangasniemen Pit�j�ss� ymp�ri 90 vuotta vanhana Kapteini Gustaf Joachim Gisselkorss, joka oli syntynyt Lappeen-rannassa ja sen j�lkeen asunut Pohjanmaalla.
H�n oli kahessa soassa uskollisesti ja urhollisesti palvellut Is�nmaata.
Ensin oli h�n Unterupsierin� Pommerin 7-vuotisessa soassa, jossa h�n joutui vankiuteen.
Joku aika sen j�lkeen otti h�n eronsa sotav�est� ; mutta kuin sota vuonna 1788 syttyi Suomessa Ven�j�n ja Ruotin valtakuntain v�lill�, meni h�n viel� vanhoillansa j�lleen sotapalvelukseen.
Porrassalmen tappelussa Mikkelin Pit�j�ss� l�pi-ammuttiin h�nen reitens�.
Jo monta vuotta sitten kuoli, ilman perillisit�, h�nen vaimonsa, joka oli jonkun ajan ollut sokea.
Muutamia vuosia ennenkuin Kapteini Gisselkorss kuoli, eksyi h�n kerran ongella ollessansa suureen syv�nmaahan, ja oli siell� ilman ruuata kolmatta p�iv�� kauheassa sateessa, ennenkuin h�n sielt� hakemalla l�yttiin.
Pari vuotta sen j�lkeen paloi h�nen kartanonsa, muun v�en kirkossa ollessa.
T�m�n kautta joutui h�n melkein suureen k�yhyteen, jota kuitenkin huojensi h�nellen Ruotista maksettu pensioni.
H�n oli erinomaittain jumalinen ja sive� k�yt�ksess�ns�, ei polttanut tupakkata eik� ryyp�nnyt viinaa, jonka t�hen h�nell� my�s oli aina kuolema-p�iv�ns� asti sangen hyv� terveys ja niin tarkka n�k�, ett� h�n viel� vimeisill� ajoillansa taisi ilman varasilmit� kirjottaa ja lukea hienoakin kirjaa.
Miehuutensa i�ll� oli h�n kuuluisa, suuren voimansa t�hen ; sill� h�n oli niit� vanhan kansan uroja, joilla olivat kourat kuin karhun k�mmenet.
Tuhlauksen ja paljon viinan juomisen t�hen ovat Sordavalan kihlakunnan Oikeuelta vimeisiss� Talvik�r�jiss� F�rmyndarin ( eli Holhoojan hallituksen alle pantuna : Sotamies Alexei Ivanov, Karvari Zachris Bj�rnstr�m, Talonpoika Grels Knutinpoika Hyv�rinen ja Maanviljeli� Sylvester Florin.
Samaten on my�s Luoto ( eli Lund� ) nimisen Pit�j�n Kihlakunnan Oikeuelta laillisen Holhoojan hallituksen alle pantu Talonpoika Jacob Jacobinpoika Tolpo.

-4-

Jerusalemin Kaupungista.
Jerusalem on vuorisella paikalla Aasiassa, Turkkilaisten Valtakunnassa, 5 peninkulmaa Keskimeren it�-rannasta it�ist� ilmaa kohen.
Vasta Kuningas Davidin aikaan voitti Israelin Lapset koko t�m�n vanhan kaupungin Palestinan entisilt� asukkailta, ja mainittu Kuningas teki sen Juudaan Valtakunnan p��kaupungiksi.
Monta keskin�ist� sotaa rasitti sit� sitten usein, siks ett� viimen Babylonian Kuningas Nebukadnezar voitti ja enimm�ksi osaksi h�vitti sen 700 vuotta ennen Christuksen syntym�t� ; Sillon vietiin Jerusalemin enimm�t asukkaat Babylonian vankiuteen, josta p��sty�ns� Juudalaiset j�lleen yl�srakensivat Jerusalemin kaupungin ja Templin.
70 vuotta j�lkeen Christuksen syntym�n voitettiin ja h�vitettiin Jerusalem Keisari Titukselta.
Vuonna 136 h�vitettiin, Keisari Hadrianuksen k�skyn j�lkeen, Jerusalemin viimeiset j��nn�kset, ja tehtiin sen sijaan uusi kaupunki, Aelia Capitoliana nimelt�.
T�m� latinainen nimi heitettiin ajan kuluissa kuitenkin pois, ja Jerusalemi sai pit�� vanhan nimens�.
Koska Roomalaisten suuri valtakunta likipit�in 400 vuotta j�lkeen Christuksen syntym�n jaettiin kahteen osaan, tuli Jerusalem Konstantinopolin Keisarin alle.
Ja sen j�lkeen oli se per�tt�in Persialaisten, Gretalaisten Arabialaisten, Turkkilaisten ja Egyptil�isten hallussa.
Vuonna 1098 voitti Christityt sen Mahomettilaisilta, ja perustivat Aasiaan Christityn valtakunnan, jonka p��kaupungiksi Jerusalem tehtiin ; mutta jo vuonna 1187, voitti Egyptin Sultani Selheddin Jerusalemin takasi ja h�vitti mainitun valtakunnan.
Sitten kuin Jerusalemi viel� oli ollut muutamien muien Herrain hallussa, voittivat Turkkilaiset sen vuonna 1517, ja siit� ajasta asti on mainittu kaupunki ollut Turkkilaisten vallassa.
Sanomia Ulkomailta.
Afrikassa levitt�� Egyptin kuuluisa Guvern�ri ( taikka Turkin kieleksi Pascha ) Mehmet Ali valtansa sek� etel�ist� ett� luoteista ilmaa kohen.
Nubian maahan, joka on Egyptin etel�-puolella, on h�n l�hett�nyt l�hes 8000 sota-miest� ottamaan sit� maata haltuunsa, ja toisen Armeian on h�n komentierannut panemaan h�nen valtansa alle ne Arabialaiset, jotka asuuvat Liby�ss�, l�nsipuolella Egyptin maata.
Mutta rutto-tauti, joka taas on Afrikan pohjas-p��ss� likkeell�, kuuluu tappaneen paljon miehi� t�st� Armeiasta, joien sijaan Mehmet Ali kohta on l�hett�nyt uutta v�ke�.
Sama kauhea tauti on my�s j�lleen ilmestynyt Tunis-nimisess� valtakunnassa, ( joka on Afrikan pohjas-p��ss� Keskimeren rannalla ), Kolmas osa Tunisen Asukkaista sanotaan jo ruttoon kuolleen.
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa. <>