Agricolaverkon vintti
Turun Viikko-Sanomat 1820-32
|
AGRICOLA |
[Viikkosanomat 1820 ja 1823]
-1-
Turun Viikko-Sanomat.
N:o 32.
12:tenä Päiv. Elokuussa, V. 1820.
Huomenna, 11:tenä Sunnuntaina Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, Lasten Opettaja Lundberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg.
Virolaisista.
2:nen Luku.
N:o 31:ssä mainitulla tavalla tuli ( vuonna 1347 ) koko Vironmaa Miekka-Ritarien haltuun, jotka jo ennen olivat saaneet Lihvlannin ( taikka Livonian maan ) valtaansa, ja sitten hallihtivat näitä yhistettyjä maakuntia päälle 200 vuotta.
Nämät Ritarit olivat siitä alkunsa saaneet, että kuin eivät Lihvlannin vanhat asukkaat hyvällä tahtoneet ruveta seuraamaan Paavilaista Christin uskoa, teki siellä asuva Pispa Albert ( v. 1202 ) hengellisiä Ritaria, joien virka oli väkise pakottaa pakanoita Paavin uskoon, ja sotia sen puolesta, ja jotka Paavi sentähen nimitti Jumalan Ritariksi.
Niitä mainittiin myös välistä Christuksen Sota-Veljiksi, Risti-Veljiksi, ja Risti-Herroiksi.
Ennen kuin koko Vironmaa tuli heiän allensa, ei ollut vielä Virolaisten orjuus niin raskas kuin sen jälkeen : ja sama rauhattomuus, joka ennen tätä oli vaivannut Viron maakuntaa, hävitti sitä myös heiän hallitessansa.
Vuonna 1351 syttyi ensin pitkä ja maakuntaa paljon rasittava riita Miekka-Ritarien ja Maakunnan Archi-Pispan välillä, joka tahtoi osaa hallituksessa.
Kohta sen jälkeen alkoivat Itämerellä liikkuvat Meri-vorot ( taikka Varkaat ), joita Vitalia-Veljiksi mainittiin, ryöstää Viron aluksia ja rantoja, tehen erinomaittain Räävelin kaupungille paljon vahinkoa.
Heitä kukistaaksensa purjehti ( v. 1397 ) Viron <> ja Lihvlannin Hallihtia Jungingen 4000 miestä suuren Armeian kanssa Gottlannin saareen, murhasi siellä suuren osan heistä, ja voitti heiltä koko Gottlannin, jonka Ruohtalaiset häneltä kohta rahalla lunastivat.
-2-
Yhtähyvin ryösti mainittu varas-joukko vielä monta kertaa sekä Virolaisia että muita kansoja, siks että se Hamburin sotaväeltä viimen loppuun hävitettiin.
Ilman sitä oli Virolaisilla naapuriensa kanssa sangen monta sotaa, joissa välistä yks oli voiton päällä, välistä toinen ; mutta jotka kuitenkin aina kovasti rasittivat maakuntaa ja hävittivät puullen puhtaalle lyhykäisen rauhan aikana vähän virkistyneen Viron kansan : välistä sotivat myös Viron Herrat keskenänsä ja välistä nostivat talonpojat kapinan heitä vastaan.
Päällen päätteeksi paloi vielä Viron Pääkaupunki Rääveli kirkkoinensa v. 1433.
- Viron sen-aikainen hallitus oli sen suhteen virheellinen ja sopimattomasti perustettu, että vieraille Herroillen oli annettu aivan monta Lääniä ja vapausta ; mutta talonpoikainen sääty tehtynä heiän torppariksensa ja orjiksensa ; jonka kautta Herrat pääsivät rikkaiksi ja kovin ihtevaltaisiksi, mutta talonpojat vaipuivat aina suurempaan ja suurempaan köyhyyteen.
- Näin ei ole Suomenkansaa millonkaan hallittu.
- Mainituiten Miekka-Ritarien hallitessa oli kerran Viron ja Lihvlannin asukkailla sangen urhollinen ja ylistettävä Päämies Walter von Plettenberg nimeltä, jonka vertaisia harvon syntyy maailmaan.
Tämä iäte muistettava Herra otti kuuluisan voiton vihollisiltansa ja hankki sen kautta Virolaisille 50 vuotisen rauhan, jonka suojassa Vironmaa hänen kiitettävän hallituksensa alla, paljon virkistyi.
Räävelin kaupunki ja siinä asuva Pispa oli siihen aikaan asti suojellut pahantekiöitä ja karkulaisia.
Tämän sopimattoman ja maakunnalle vahingollisen asian pois-osti Plettenberg.
Hän toimitti myös Virolaisille soveljaat Tuomarit.
Miekka-Ritarien ylimmäinen Päämies asui niinä aikoina Prussian Valtakunnassa, jonka enin osa oli hänen vanha voittomaansa, ja niin usein kuin hänellä oli sota, täytyi myös Viron ja Lihvlannin asukasten tulla hänen avuksensa.
Ja vaikka hän ei joutunut heitä vihollisiltansa suojelemaan, piti Virolaisten aina olla valmiit sotimaan Prussian vihollisia vastaan.
Tästä rasituksesta vapahti Plettenberg Viron ja Lihvlannin kansan suurella raha-summalla, jolla hän osti nämät maakunnat vapaiksi Prussian vallasta.
Tämän kautta pääsi myös hän Viron ja Lihvlannin ihte-valtiaaksi Herraksi.
Kohta käytti hän vielä asiat niin, että hän ylennettiin Saksan valtakunnan Ruhtinaksi, josta myös Virolaisille muutamia etuja karttui.
Siihen asti seurasi Viron kansa Paavin uskoa, josta se ei vielä ollut paljon viisastunna ; mutta Plettenbergin hallitessa alkoi puhtaampi Evangeliumin valo levitä Viroon ja Lihvlantiin, jossa kansa yksimielisesti suostui siihen.
Vuonna 1543 lähettivät Rääveliläiset Lutherukselta pyytämään Virolaisille Evangeliumin oppia seuraavata Pispaa, jonka Lutherus myös heillen <> toimitti.
-3-
Näinä rauhaisina aikoina tekivät Viron kauppiaat vahvasti kauppaa, ja rikastuivat paljon.
Mutta kohta lakkasivat Plettenbergiltä Vironmaalle valmistetut hyvät päivät.
Pari kymmentä vuotta hänen kuoltuansa loppui häneltä tingattu rauha, ja pian alkoi taas kova sota julmasti hävittää Viroa ja Lihvlantia, jotka eivät olleet varustetut väkevämpäen naapuriensa sota-joukkoja vastaan seisomaan, ja joita myös keskeiset kapinat jälleen huononsivat.
Ilman sitä oli myös Miekka-Ritarien miehuus rauhan sylissä jo paljon laimistunut ja lamauntunut.
Tässä ahtaassa tilassa täytyi nyt heiän anoa apua vierailta Ruhtinoilta.
Ensin pyysivät he Juutin kuningasta auttamaan ihteänsä, ja lupasivat maansa hänen haltuunsa.
Vaan kuin ei häneltä apua saatu, hakivat he sitä ensin Saksan Keisarilta ja sitten Ruohtalaisilta ; mutta yhtä turhaan kumpasiltakin.
Kettler, joka tällä kovalla ajalla tehtiin Viron ja Lihvlannin Päämieheksi, anoi vielä kerran apua sekä Saksan Keisarilta, että myöskin Ruotin ja Puolan Kuninkailta.
Mainittu Keisari auttoi häntä ensin rahalla.
Ja sitten tulivat myös Ruohtalaiset ja Puolalaiset hänen avuksensa ; mutta sillä suostumuksella ja tingalla, että Ruohtalaiset saivat Vironmaan ja Puolalaiset Lihvlannin valtansa alle.
( 3:mas Luku seuraa toiste. )
Oppineien kirjoissa mainitaan että Norjan Länsipuolella meressä lähes rantaa löytyy aivan ihmeellinen Meren-silmä, jota myös Meren-navaksi mainitaan ( Ruotiksi : Malström. )
Siinä pyörii vesi ikäänkuin tarhassa, joka tarha kuuluu olevan hyvin Venäjän virstan laajuinen.
Keskellä sitä on kallio, jota vasten vesi hirmuisella voimalla ja pauhinalla ryösää.
Kaikki hirret, puut ja laivat, jotka tuleevat tämän tarhan sisään alkaavat pyöriä mainitun kallion ympäri siks että vesi ne viimen on vetänyt lähes kalliota, jossa ne äkkiä nielastaan meren syvyyteen, josta ne, meren nostessa, samalla pauhinalla, valta 6:en tunnin perästä, kappaleiksi murrettuina ylös-kumpuavat.
Samantapainen meren-silmä, Karybdis, sanotaan vanhaan aikaan olleen Italian etelä-päässä Sicilian salmessa.
Moni on uskonut että Maan sisällä löytyy suuria järviä taikka maan-alainen meri, johon vesi sellaisten meren pohjassa olevien avausten kautta vajoo, ja josta se toisin ajoin kumpuaa.
Ukkosen tulesta, ja kuinka se estetään huoneita polttamasta.
Jonka kauemmin ihmisten suku elää, sen viisaammaksi se tulee.
Sitten ei ole vielä kauan kuin ihmiset oppivat estämään Ukkosen ilmaa kirkkoja <> ja muita huoneita polttamasta.
-4-
Ja vaikka tätä asiata on työläs tässä tarkon selittää, tahon minä kuitenkin muutamilla sanoilla tietä antaa, kuinka oppineet tulivat sen tuntemaan.
He havaihtivat että kuin joku pimeässä silittää hevoista taikka muutamia muita eläviä, näkyy hänen kätensä ympärillä välistä pikkusia säkeneitä eli kypeneitä, jotka sähähteleevät ikäänkuin tulta iskettäissä.
Grekkalaiset havaihtivat että sama asia tapahtuu myös Elektron nimistä kiveä hierottaissa, ja kuhtuivat sentähen Elektricitetiksi sitä näkymätöntä sekä elävien että hengettömäin kappalten pinnassa olevata voimaa taikka ainetta, joka niitä hierottaissa säkeilee.
Sitten havaittiin että lähellä oleva rauta taikka muu metalli imee pintaansa elektriciteetin niistä olennoista ja kappaleista, joissa sitä löytyy, ja että elektriciteetti nopeasti juoksee rauta- taikka muuta metalli-kiskoa myöten maan sisään, jos tämän kiskon pää on maassa.
Siinä sivussa tulivat he myös tuntemaan että elektriciteetti vetää niitä kappaleita, joissa sitä on, toisten kappalten tyhö.
Tästä alkoivat muutamat Oppineet viimen arvata että Ukkosen valkea syttyy paljosta pilviin kokoontuneesta elektricitetistä, joka vetää pilvet korkeien huonetten päälle, ja sytyttää huoneet tuleen.
Ne jatkoivat sen tähen yhteen pitkän vaskikiskon, joka kulkee ylimmäiseltä huoneen harjalta pitkin kattoa ja seinää maan sisään, ja varoivat Ukkosen voiman taikka elektriciteetin juoksevan tätä johtajata myöten maahan.
Mitä he varoivat, on myös toteen käynyt, sillä Ukon-ilman ei ole vielä polttanut yhtään kirkkoa eli huonetta, joka sellaisella Ukon-tulta johtavalla vaskikiskolla on ollut varustettu.
Koska Ukkonen käy ja on lähellä, ei ole hyvä mennä aivan lähes sellaista Ukon tulen johtajata ; sillä sen pinnassa on sillon niin väkevä elektriciteetti, että se saattaa turmella säkeneillänsä ihmisen.
Kuin elektriciteettiä kokoontuu paljon pilviin, niin see vetää ne yhteen, ja sen tähen liikkuu Ukonpilvet toisella tavalla kuin muut pilvet.
Pilvistä pyrki elektriciteetti maan sisään.
Sen tähen vetää hän pilvet maan päällä olevia korkeita vuoria, puita ja tornia kohen, joihen kautta se menee maan sisään.
Jos vuori taikka puu on märkä, niin ukkosen voima taikka elektriciteetti juoksee ilman estämätä sen pintaa myöten maan märkään pintaan ; mutta jos se on paikottain kuiva, niin se estää elektriteettiä alas maahan mennessänsä, jonka tähen elektriciteetti tulisena kypeneenä eli säkeneenä lentää sen kuivan paikan lävite, ja särkee mennessänsä välistä paksutkin vuoret.
Lentäissänsä täillaisen kuivan aineen lävite sytyttää hän myös välistä puut tuleen ja polttaa rauta-naulat kuonaksi taikka karreksi.
Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <>
|