Agricola: alkuper�isaineistoa: Turun Viikko-Sanomat 1820-34

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1820-34

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 34.
26:ten� P�iv. Elokuussa, V. 1820.
Huomenna, 13:ten� Sunnuntaina Pyh. Kolminais. P�iv�st�, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Frid�n Aamu-Saarnan, Koralis Jernwall Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg.
Turun Hiippakunnan Sanomia.
Vimeisess� Hein�kuussa pantiin Kappalaisen vaalille Messukyl�n Em�pit�j�h�n : Kirkkoherran Apulainen Karkussa Berndt Fredr.
Sneck, Pit�j�n Apulainen Sahalahessa Herman Hell�n ja Kirkkoherran Apulainen Messukyl�ss� Carl Herman Gr�nlund.
Samassa kuussa on, Hengellisen Konsistoriumin Fullmahtien kautta, L�ngelm�en ja Kuoreveen Kappalainen Magister Carl Henrik Bergroth m��r�tty Kirkkoherraksi L�ngelm�en Pit�j�h�n, ja Kirkkoherran Apulainen Maskossa Gustaf Granstr�m Maskon Em�pit�j�n Kappalaiseksi.
Nykyisen Elokuun 9:ten� p�iv�n� m��r�ttiin Armo-vuoen Saarnaaja Alexander Reinhold Bergroth Kappalaiseksi Norrmark nimiseen Pit�j�h�n.
Saman kuun 10:ten� p�iv. Papiksi vihittiin Studentit Carl Gustaf Mellberg ja Johan Jacobsson, ensin-mainittu Orihveen Kirkkoherran Apulaiseksi, ja j�lemm�inen Armovuotta saarnaamaan Piikki�ss�.
Virolaisista.
3:mas Luku.
Oli nyt N:o 32:ness� mainitulla tavalla Vironmaa V. 1561 Lihvlannista <> erotettu ja Ruohtalaisten suojelukseen ja hallintoon annettu.

-2-

Vaan ennenkuin Ruohti viel� kerkesi sit� haltuunsa ottamaan, kauppasi Kuurunmaan ja Oesalon Pispa salaa Hiippakuntansa Juutin Kuninkaalle, joka kohta antoi ne veljellens� Herttua Magnukselle Holisteinissa.
Samaten kaupattiin R��velin Hiippakunta Pispaltansa ja Sonnenburg niminen Linna P��miehelt�ns� t�lle Herttualle, jonka vainoa v�ltt��ksens�, Viron Esivallan t�ytyi antaa h�nelle viel� Padisen Kluostarin Alustakunnan.
Viimeisen osan Vironmaata sai Ruohti ja ynn� sen kanssa Juuttilaiset ja Puolalaiset vihollisiksensa.
Mainittu Herttua Magnus pyrki Lihvlannin ja Vironmaan Kuninkaaksi, jossa turhassa yrityksess� h�nt� auttoi Juutin Kuningas v�kinens�.
Saatuansa Lihvlannin allensa, halajasi Puolan Kuningas lis�t� saalistansa my�s Vironmaalla.
- N�it� vasten sotiaksensa pyysi Ruotin Kuningas Eerikki Nelj�toistakymmenes Ven�j�n Suurta Ruhtinata, Ivana Vasiljevitsia pitent�m��n Eerikin Is�n aikaan tehty� rauhaa, johon Ivana my�s taipui.
- Ruohtalaisilla oli siihen aikaan pari Horn nimist� Sankaria Genraalina Virossa, jotka v�h�n v�kens� kanssa urhollisesti tapellen Juuttilaisia ja Puolalaisia vasten, ottivat molemmilta oiva voiton.
Ennenkuin t�m� sota loppui, tehtiin Kuningas Eerikki vuonna 1568 vangiksi nuoremmilta veljilt�ns�, joista Juhana ( 3:mas ), joka sillon oli Suomen Suuri Ruhtinas, vallotti itellens� koko valtakunnan hallituksen.
T�m� Juhana Kuningas k�ytti ihtens� monessa asiassa aivan sopimattomasti ja petollisesti.
H�n tahtoi v�kisin saattaa Alamaisiansa Paavin Uskoon ja oli sangen kova velje�ns� Eerikki� vastaan.
Eerikki oli yst�v� nykyisin mainitun Ven�j�n Suuren Ruhtinan kanssa, jonka Juhana jo ennen oli suututtanut, ja joka sent�hen sanotaan aikoneen auttaa Erikki� Juhanan kovista kourista.
Ilman sit� on my�s uskottava, ettei t�m� Ven�j�n urhollinen Suuri Ruhtinas kernaasti olis suonut ett� Ruohti, Ven�j�n valtakunnan vahingoksi, levitti valtaansa yl�n ymp�ri Suomenmeren lahtea.
T�llaisista syist� syttyi nyt sota Suuren Ruhtinan Ivanan ja Kuningas Juhanan v�lill� Virossa, jossa Ruohtalaiset joutuivat sellaiseen ahtauteen, ett� hei�n valtansa oli siell� loppumaisillansa.
Nykyisin mainitut Genraalit ja sen kuuluisan Laiska-Jaakon ( eli Jacob de la Gardien ) Pontus niminen Is� sotivat kuitenkin puolestansa niin miehuisesti, ett� he voittivat Viron takasi, ja saivat Ivanan vuonna 1583 tekem��n rauhan.
7 vuotta sen j�lkeen syttyi taas sota Ivanan ja Juhanan kesken Virossa, jonka surkeutta lis�si siell� silloin liikkuva hirmuinen Rutto-tauti.
- Kuningas Juhanan kuolttua tehtiin h�nen Poikansa Sigismund Ruohtin Kuninkaaksi.
T�m� tahtoi panna Vironmaata Puolan vallan alle, jonka Kuninkaaksi h�n jo ennen oli otettu, ja josta h�n ei tahtonut Ruohtiin takasin tulla.
Ilman sit� tahtoi h�n, ik��nkuin h�nen Is�ns�, <> teh� Ruohtalaisia Paavin uskolaisiksi.

-3-

N�ist� syist� syttyi nyt sota Kuningas Sigismundin ja h�nen set�ns� Kaarlo ( 9:nen ) v�lill�, joka h�nen Puolassa ollessansa, hallihti Ruohtia siihen aikaan kuin Nuiasota Suomessa tapahtui, ja sittenkuin Sigismund erotettiin Ruotin Hallituksesta, tehtiin Ruotin Kuninkaaksi.
Kaarlo 9:nen kanssa teki Ven�j�n Suuri Ruhtinas Ivana ensin rauhan ; mutta sittenkuin Sigismund oli l�hett�nyt sotav�kens� ottamaan Vironmaata Ruohtalaisilta, sai Sigismund my�s sek� Ivanan ett� Juutin Kuninkaan avuksensa.
Kaarlo, joka soti miehuisesti n�it� vastaan, kuoli vuonna 1611, ennen kuin sota lakkasi.
H�nen poikansa ja j�lkeisens� Kuningas, se mainio Sota-sankari Gustaf Adolph, soti yht� urhollisesti ja teki rauhan, Ven�j�n ja Juutin valtakuntaen kanssa : mutta Sigismunnilta, jota Saksan Keisari yllytti Ruohtia vasten sotimaan, ei saanut Viro rauhaa ennenkuin Ruohtalaiset ajoivat h�nen monessa tappelussa voitetun sota-v�kens� Puolan perille, ja ottivat h�nelt� pois koko Lihvlannin maakunnan.
Nyt p��si Viro Puolalaisiltakin rauhaan sek� Gustaf Adolphin, ett� h�nen tytt�rens� Kristinan ( eli Kirstin ) hallitessa.
N�in� aikoina valmisti Esivalta, soveljasten asetusten kautta, monta etua Vironmaalle, joka j�lleen sai viett�� iloisempia p�ivi�.
Kristinan j�lkeen korotettiin h�nen serkkunsa Kaarlo 10:nes Ruotin Kuninkaaksi.
Puolan sen-aikainen Kuningas Juhana Kasimir, joka oli Sigismundin nuorempi poika, ei suostunut siihen, luullen olevansa likeisemm�n Ruotin valtakuntaa perim��n, kuin Kaarlo.
T�st� nousi j�lleen sota Viron raja-mailla.
Mutta pian sai Juhana Kasimir katua ylpe�t� yrityst�ns� ; sill� Kaarlo voitti h�nen monessa tappelussa, ja otti h�nelt� ensin Kuurunmaan ja kohta j�lkeen koko Puolan valtakunnan, jonka Kuninkaaksi Kaarlo v�h�ksi ajaksi otettiin.
Est��ksens� Kaarloa kovin suuren vallan p��lle p��sem�st�, riensiv�t Puolan Naapurit Juhana Kasimiria auttamaan, ja vaikka Kaarlo kyll� urhollisesti soti heit� vastaan, ja oli v�h�ll� saaha koko Juutin valtakunnan haltuunsa, h�vitti t�m� sota kuitenkin paljon Viroa ; jonka vaivoja viel� lis�si siell� taas liikkuva Rutto, johon summaton v�en paljous henkens� heitti.
Kaarlon miehuus valmisti viimen siunatun rauhan Vironmaalle, jonka lis�ksi h�n voitti Oesalon suuren saaren Juuttilaisilta, ja sek� Lihvlannin ett� Kuurunmaan Puolan Kuninkaalta.
Kaarlo 10:nes kuoli �kki� vuonna 1660, ja j�tti valtakuntansa 5 vuotta vanhallen pojallensa Kaarlo 11:nelle, jonka aikaan rauhan siunaus taas virvotti Vironmaata, ja joka mieheksi p��sty�ns� valmisti Virolaisille monta etua.
Lis�t�ksens� k�yhtyneen Valtakuntansa varoja, otti h�n pois monta l��ni� Herroilta, jotka sen kautta joutuivat k�yhyteen, ja tosin sai h�n t�st� syyst� erinomaittain Virossa monta vihamiest� ; mutta yhteiseksi hyv�ksi t�m�kin k��ntyi : ja jos h�n t�m�n t�hen olisi <> nuhteen-alainen, niin on h�n sit� vasten sen enemm�n kiitett�v� sen puolesta, ett� h�n vahvasti suojeli Viron talonpoikaista s��ty�, ja piti siit� huolen, ett� Virolaiset oppivat paremmiksi kirjamiehiksi ja saatettiin t�yellisemp��n Christin opin tuntoon.

-4-

Ymm�rrett�v� on kuitenkin, ettei kaukaiset, merentakaiset Ruotin Kuninkaat voineet hankkia Virolaisille pitk�llist� rauhaa eik� niit� etuja, kuin hei�n likeisemm�t naapurinsa olisivat tainneet heille valmistaa, ja ett� hei�n oma etunsa sent�hen vaati hei�n maansa panemista likeisemm�n Valtakunnan suojeluksen ja vallan alle.
T�m� etu valmistettiin heille viimen Kaarlo 11:nnen kuolttua, h�nen poikansa sen mainion Kaarlo 12:nnen hallitessa, jonka aikaan hirvitt�v� sota syttyi Ruohtalaisten ja hei�n Naapuriensa v�lill�.
Kauan muistettavat ovat ne tappelut, jotka siihen aikaan tapahtuivat Virossa ja Viron takana.
Kaarlo tappeli kuin nuori Leiona, ja sai ensin voiton monessa tappelussa erinomaittain Puolalaisilta : mutta ei ole miest� verratonta.
Siihen aikaan hallihti Ven�j�n valtakuntaa se jalo ja i�te ylistett�v� Czari ja sitten Keisariksi korotettu Pietari Ensimm�inen, jolta Kaarlo viimen voitettiin ja joka yhisti Vironmaan oman valtakuntansa kanssa.
Siit� ajasta asti on Viro saanut jo yli 100 vuotta nauttia rauhan suloisia lahjoja, ja n�in valmisti Laupias Luoja viimen Virolaisillenkin ihanan levon ja ne iloiset toivot, joista lyhyt tieto seuraavaisessa Numerossa tulee annettavaksi.
Tuhlauksen ja paljon viinan juomisen t�hen on Kihlakunnan Oikeus Orimattilan Pit�j�ss� viimes kev�n� m��r�nnyt Talonpojille Juhana Juhananpoika Iso-Varpulalle Pakkasen kyl�st� ja Tuomas Antinpoika M�kel�lle Viljakkalasta lailliset Holhoojat ; nimitt�in Isovarpulalle Holhoojiksi h�nen vaimonsa Liisa Tuomaan tytt�ren ja h�nen sukulaisensa Kaarlo V�h�-Varpulan, ja M�kel�lle samaten h�nen vaimonsa Eva Ky�stin tytt�ren ja talon is�nn�n Matti Vakkolan mainitusta Viljakkalan kyl�st�.
It�-maalta tullut Rutto-tauti kuuluu olevan liikkeell� Majorkaksi mainittavassa Keskimeren saaressa, joka on Hispanian Valtakuntaa, ja jossa jo enemm�n kuin 300 ihmist� mainitaan Ruttoon kuolleen.
Hispaniassa ja Neapelin Valtakunnassa on Hallituksen muoto nykyisin muutettu.
Pr�ntti-virhe : N:o 29:�n viimeisen sivun keskipaikoilla on : Nalon kaupungissa, joka pit�� olla Nolan kaupungissa.
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa. <>