Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 35. 2:sena Päiv. Syyskuussa, V. 1820. Huomenna, 14:tenä Sunnuntaina Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, Koralis Mennander Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Virolaisista. 5:es Luku. Venäjän Keisari Pietari Ensimmäinen piti Kaarlo 12:nettä, hänen miehuutensa tähen, suuressa arvossa, ja heiän välillänsä oli jo vuonna 1718 hyvä ystävys ja rauha tekeillä Aalannissa, jossa heiän Ministerinsä pitivät kokouksia. Mutta sittenkuin Kaarlo Norjassa sotiessansa mainittuna vuonna ammuttiin, ja Kaarlon sisarelle Ulrika Eleonoralle annettiin valtakunnan hallitus, hylkäsivät Ruohtalaiset omaksi vahingoksensa rauhan, joka vasta vuonna 1721 Suomessa päätettiin, ja jonka kautta Vironmaa tuli Venäjän suojeluksen ja vallan alle. Viro pääsi nyt pitkällisen rauhan nautintoon ; mutta sitä kohtasi samaan aikaan jälleen kova Rutto-tauti, joka taas tappoi suuren osan niistä, jotka se yli 20 vuotta pitkä sota oli säästänyt. - Väsymätä valvoi Pietari Ensimmäinen niin Vironmaan, kuin koko Venäjän valtakunnan yhteisiä etuja. Mitä Kaarlo oli Viron herroja auttaaksensa heille luvannut, saivat he nyt Pietarilta, joka myös vahvisti maakunnan entiset asetukset, ja lupasi että Viron sotaväen Päämiehiksi ja Upsieriksi piti pantaman Viron omia Herroja. Hän rankasi kiivaasti kaikki vääryyttä tekevät virkamiehet. Samaten rankasi Hän myös ne, jotka ylönkahtoivat Christin uskoa. Hän rakensi Virolaisille hyvät <> satamat, ja kehoitti kaikella tavalla heitä kaupan-tekoon, jonka kautta maakunta ja erinomaittain Porvarin sääty taas rupesi tointumaan. -2-Tästä oppi hän valmistamaan monta etua valtakunnallensa, jonka asukkaat hän opetti taitavammasti laivoja tekemään. Usein nähtiin tämä jalo Keisari ihte kirves käessä aluksia tekeilemässä, ja hän oli paras laivamies koko Venäjän valtakunnassa. Suureksi kaipaukseksi sekä Venäläisille että Virolaisille kuoli tämä ylistettävä Keisari vuonna 1724. Hänen jälkeisensä Venäjän valtakunnan Hallihtiat ovat myös valmistaneet Virolaisille monta etua. Keisarinna Katarina 2:nen, joka oli Pietari Kolmannen Leski, rakennutti Viroon monta uutta Oppihuonetta ja parannutti Viron vanhat Koulut. Hän vähensi myös Virolaisten Tullit. Tämä hyvä Keisarinna asetti Viroon eri Guvernöörin ja toimitti Virolaisille soveljaat Tuomarit ja monta terveellistä asetusta, joilla Hän paljon auttoi Viron talonpoikaista säätyä heiän Saksalaisia herrojansa vastaan, jotka kuitenkin tämän ylistettävän Keisarinnan kuolttua vuonna 1796 jälleen pääsivät enemmän vallan päälle. Meiän Armollisen Keisarimme aikaan on Hänen hellän isällisen huolenpitonsa kautta, Viron talonpoikainen sääty alkanut orjan surkeasta tilasta päästä vapaaksi, ja Viron herrat, nähtyänsä kuinka hellällä halulla Hänen Keisarillinen Majesteettinsa on holhonnut tätä siihen asti ylönkatsottua säätyä, ovat vähittäin ottaneet siitä esimerkin ja ansainneet sen kautta tuleviltakin kansoilta kunniallisen jälkimuiston. - Kaikella tavalla on Armollisin Keisarimme myös pitänyt huolta Virolaisten ylösvalaistuksesta, jonka tähen monta uutta Koulua on, Hänen huolen-pitonsa kautta, Viroon rakettu ja maakunnan vanhat Oppihuoneet pantu uteen voimaan. Myöskin tässä asiassa ovat Viron Herrat kiitollisesti alkaneet seurata rakastetun Hallihtiansa jaloja esimerkkiä. Monta tarpeellista oppia on heiltä Virolaisille näinä aikoina levitetty. Erinomaittain ovat Viron Herrat nykyisin alkaneet tutkia Viron-kieltä, ja poisperata siitä vanhoja virheitä. Oesalon saaressa asuva Rosenplänter niminen Pappi on suurella kustannuksella pränttäyttänyt monta kallista kirjaa, joissa Viron-kielen laatu ja puheen-parret ovat Viron Oppineilta taitavasti selitetyt, ja joissa myös löytyy monta Viron-kielellä kirjotettua opetusta ja kaunista sekä hengellistä että maailmallista virttä ja laulua. Kiitettävät ovat nämät Viron Oppineet erin-omaittain sen suhteen, että ne suovat kunkin kirjottaa paikkakuntansa oman puheen-parren jälkeen, jonka kautta monta soveljasta puheenpartta, joita ei ennen ole kirjoissa löytynyt, on tullut tutummaksi, ja Viron-kielelle lisäyntynyt niin suuri rikkaus, että se jo monessa asiassa ottaa Suomen-kieleltä voiton. Suokoon hyvä Jumala, että Suomenkin Oppineet taitasivat seurata näien <> kiitollisten Miesten esimerkkiä, ja lisätköön Hänen laupiutensa Sen lempeän ja rakastetun Hallihtian ja Keisarin päiviä, jonka Isällisen suojeluksen alla Hän on tahtonut valmistaa Viron ja Suomen veljes-kansoille yhteisen ilon ja onnen suloisimman nautinnon ! -3-Ilman sitä sai myös monta muuta Hengellistä Herraa, joita tilaisuus ei myöten-anna tässä nimitellä, mikä enemmän mikä vähemmän huutoja, mutta ei kukaan niin monta, kuin ne nyt mainitut Herrat. Asetusten jälkeen on sitten Borgoon Hengellinen Konsistoriumi viimeisen Heinäkuun 10:tenä päivänä ilmottanut Armollisimmalle Keisarillemme kuinka monta huutoa ensin-mainitut 3 Herraa ovat saaneet ja kuinka kukin niistä on jalosti ja taitavasti entiset virkansa työt toimittanut, pyytäin että Hänen Keisarillinen Majesteettinsa sentähen tahtosi Armossa jonkun niistä Borgoon Hiippakunnan Pispaksi korottaa. Sanomia Pietarpurista. Useimmat Pietarpurissa asuvat Suomalaiset Virkamiehet ja Hantverkkarit ovat koonneet rahaa rakentaaksensa mainittuun Kaupunkiin Koulua, jossa Suomalaisia Hantverkkarien Oppipoikia Sunnuntai- ja Pyhä-päivinä ja muita Suomalaisten vanhempain lapsia joka päivä neuvotaan kirjaa lukemaan ja Christin uskon pääkappaleita tuntemaan. Tästä jokapäiväisestä opetuksesta ei oteta köyhiltä mitään maksoa, ja varakkaammat vanhemmat saavat myös tässä Suomalaisten Koulussa lapsensa helpolla hinnalla opetetuiksi. Meiän Armollisin Keisarimme on kiittänyt tätä ensin-mainittuin Suomalaisten hyvää aikomusta, luvannut ottaa heiltä rakettavan Koulun armolliseen suojelukseensa, ja ilman sitä lahjottanut sen yllä-pitämiseksi 2000 Ruplaa Paperi-rahaa, jotka, tämän ajastajan alusta lukein, tuleevat Pietarpurin Passi-Toimituksen rahoista joka vuosi maksettaviksi, kohta kuin saman tarpeellisen Oppihuoneen perustus-asetukset ovat valmiiksi joutuneet ja Keisarilliselta Majesteetiltä Armossa vahvistetuiksi tulleet. Suomen Kirkko-lain, Käsikirjan, Virsikirjan ja Katekismuksen parantamisesta. Jokainen muistaa että vuonna 1817 Lokakuun lopussa ja Marraskuun alussa oli 3 päivää pitkä suuri Jubel-Juhla, Evangeliumin Opin <> muistoksi, jonka Lutherus 300 vuotta sitten saatti entiseen puhtauteensa. -4-Minä toivon siis ettei Christitty Lukia turhaksi kahto seuraavata lyhykäistä tietoa niistä asetuksista. Sitten kuin Suomen nykyinen Archi-Pispa ja Turun Hengellinen Konsistoriumi olivat Hänen Keisarilliselle Majesteetillensa, käskyn jälkeen, ilmottaneet millä tavalla he luulivat että Suomen Kirkko-laki, Käsikirja, Virsikirja ja Katekismus paraiten taittasiin nykyisten aikain tarpeen jälkeen parannettaa, ja mitkä Oppineet miehet siihen tarkkaan työhän olisivat soveljaat, sääti Hänen Keisarillinen Majesteettinsa että mainitut kirjat tuleevat tutkittaviksi ja parannettaviksi 4:jältä Turussa olevalta Hengelliselt ä Kommitteelta, joiten yhteinen Päämies on Suomen Archi-Pispa ja joitenka Jäseniksi määrättiin yhteen lukein 31 jumalisuutensa ja oppinsa puolesta ylistettävätä Herraa, joista 8 on Professoria Turun Academiassa, nimittäin Turun Tuomio-Provasti Tohtori ja Ritari Gustaf Gadolin, Tohtori Jacob Bonsdorff, Tohtori ja Ritari Henrik Snellman, Ritari Magister Erik Gabriel Melartin, Tohtori A. Erik Afzelius, Ritari Magister Gustaf Gabriel Hällström, Ritari Magister Johan Fredric Wallenius, niin myös Tohtori ja Ritari Anders Johan Lagus. 9 Kommitteen Jäsentä ovat Provastia ja Kirkkoherroja Turun Hiippakunnassa, nimittäin : Tohtori ja Ritari Bengt Jacob Ignatius Halikossa, Tohtori Isaac Eneberg Vehmaalla, Tohtori Gustaf Rancken Perniössä, Tohtori ja Ritari Matthias Castrén Kemissä, Tohtori ja Ritari Tengström Vaasassa, Tohtori Johan Sundwall Isossa Kyrössä, Magister Nils Magnus Tolpo Tammelassa, Magister Erland Rosenback Keurussa ja Magister Gustaf Renwall Uskelassa. - Borgoon Hiippakunnasta määrättiin Kommitteiten Jäseniksi : Borgoon Hiippakunnan Pispa, Borgoon Tuomio-Provasti Professori ja Tohtori Magnus Alopäus, Hollolan sen-aikainen Kirkkoherra Provasti, Tohtori ja Ritari Zacharias Cygnäus ( joka nyt on Pispana Pietarpurissa ), niin myös seuraavat Provastit ja Kirkkoherrat, nimittäin : Tohtori ja Ritari Johan Boxström Viitasaaressa, Tohtori Aron Molander Mikkelissä, Professori ja Ritari Magister Johan Molander Ilomantsissa, Tohtori ja Ritari Johan Stråhlman Valkjärvessä, Tohtori Georg Winter Puumalassa, Magister Joachim Adolf Cleve Rantasalmessa, Pehr Adolf Europäus Savitaipaleessa, Matthias Gottlund Juvaalla ja Jacob Schröder Viipurissa. ( 2 Kommitteiten Jäsentä ovat kuolleet, nimittäin : Lagman Bäckborg, ja Taivassalon Kirkkoherra Professori Elias Lagus. ) ( Seuraava kertomus annetaan toiste. ) Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |