Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 36. 9:tenä Päiv. Syyskuussa, V. 1820. Huomenna, 15:tenä Sunnuntaina Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Lyhyt kertomus Suomen Kansan eesmenneistä ajoista. Niinkuin mies kernaasti muistaa niitä päiviä, jotka hän vietti vanhempainsa mieluisessa majassa, ja kuinka Kaikkivaltiaan armo on hänen sitten auttanut mieheksi ja pelastanut moninaisista vaaroista, niin on myös joka Kansan huvittava muistaa ennen elettyjä aikojansa ja ajatella kuinka hän vähittäin kokoontui yhteisen hallituksen alle, ja sen kautta sivistyi ja tointui toisten Kansain vertaiseksi, kuinka hän Pakanan uskon surkeista erehyksistä saatettiin Totisen ja Hurskaan Jumalan selvään tuntoon, ja kuinka Kaikkivaltias Isä on monen murheen ja vaaran lävite vienyt häntä rauhan ja onnen tyveneen satamaan. Että Israelin Lasten piti tälläisten muistutusten kautta oppia tuntemaan Luojaansa, kirjottivat sen Kansan Viisat ne Historiat, jotka Vanhan Testamentin Kirjoista ovat luettavat. Saman opin käsittää myös kukin muu Kansa historiastansa, ja sentähen ovat kaikki ylösvalaistut Kansat muisto-kirjoin panettaneet esivanhempainsa merkilliset tapaukset jälkeen-seuraaville opiksi, ja pitäneet niitä sukukuntia taitamattomina, joilla ei ole tietoa esivanhemmistansa. - Suomen vanhoista asioista ei ole vielä enemmän mainittavaa Suomalaisille kirjotettu, kuin se vähä jonka Ajantieto sisällänsä pitää. Toivottava olisi siis että joku Suomen Oppineista maakunnan omalla kielellä kirjottasi Suomenkin Kansan ja sen lähimmäisten <> heimolaisten vanhan-aikaset asiat. -2-1:nen Luku. Väkevät Kansat olivat joku aika jälkeen Christuksen syntymän lähteneet Aasian rajalla olevan Kaspisen meren tienoilta liikkeelle Luoteista ilmaa kohen : Nämät ajoivat pakoon toinen toisiansa, ja heitä paeten siirtyivät myös meiän Esivanhempamme Suomen maalle. Meillä on myös joku tieto siitä, että Karjalaiset tulivat Suomeen sieltä Karjalan takaa, jossa vanha Perma ennen löytyi, ja että joku osa Ranta-Suomalaisia, joilla jo siihen aikaan oli eri puheen-parsi, muutti tänne Vironmaalta. Täällä tapasivat Suomalaiset Lapin kansan, joka oli heiän kaukaisempia sukulaisiansa ja ensimmäisten ihmis-sukukuntain tavalla eli metän viljalla, kalastamisella ja peura-karjan korjuulla, ja jonka koito kota oli koko hänen kartanonsa. Taitavammat sitä olivat jo silloin Suomalaiset, sillä he viljelivät maata, ja taisivat rakentaa huoneita ja kartanoita. He pitivät myös yhteisiä kokouksia elikkä käräjiä, joissa he neuvottelivat ja päättivät mitä yhteinen etu ja tarves vaati. Sen tähen ei ollut ihme, että Lappalaisten huonompi kansa heiltä helposti voitettiin. Joku luonnollinen tieto Jumalasta oli Suomalaisilla myöskin jo siihen aikaan ; mutta se tieto oli monella pakanaisella epäuskolla sekotettu ja pahasti sovastu, niin että he uskoivat väkeviä Haltioita ja näkymättömiä Olentoja löytyvän joka paikassa, kussa he näkivät Luonnon salaisia vaikutuksia. Kun Elektriciteetiksi mainittava Luonnon voima jyrisi pilvissä, ja välistä särki vuoret, taikka rikki-mursi puut ja repäsi ne ylös juuriltansa, uskoivat he ilmassa asuvan jonkun väkevän Haltian, jota he kuhtuivat Ilmariseksi, välistä myös Pitkäiseksi, ja että se sieltä ampuili tulisilla nuolillansa toisia vuorten sisässä ja puun-juurten alla asuvia Haltioita. Välistä uskoivat he myös, että Ihte vanha Väinämöis-vainaja viskoi tulta taivahasta. Runoniekat kertoivat monta outoa asiata näistä olemattomista Haltioista, ja sen-aikaiset viisaat taikka tietäjät luulivat myös turhilla luvuilla taitavansa parantaa haavoja ja luonnollisia tautia. Aivan turhat ovat ne runoissa kerrotut asiat, mutta sillä Oppineet niitä arvossa pitäävät, että niistä käsitetään kuinka oppimattoman ihmisen järki eksyy ja erehtyy, koska hän alkaa hengellisiä asioita ylite taitonsa aprikoia ja tutkia. Niistä näkyy myös kuinka suuria Runoniekkoja vanhan-aikaiset Suomalaiset ovat olleet, ja millä ihmeteltävällä voimalla ne ovat laulaneet. Mutta ennenkuin Suomalaiset, joilla ei vielä ollut oikeata Esivaltaa, kerkesivät saaha koko Suomen maan haltuunsa, joutuivat he meren-takaisten <> Ruohtalaisten kanssa sotaan. -3-Näitä vanhoja vainoja kostain kulki sentähen Suomen kansa jälleen Ruohtalaisia ryöstämässä sitten kuin viimeksi mainittu kansa jo oli alkanut seurata Christin uskoa ja lakannut ryöstö-aluksia merellä pitämästä. Näitä ryöstöjä lopettaaksensa päättivät Ruohtalaiset levittää Christin Uskoa Suomeen ja panna Suomen maata allensa. Ruohtalaisilla oli jo siihen aikaan täyteen voimaan joutunut, monta sataa vuotta vanha valtakunta. He olivat myös paljoa voimakkaammat ja enemmän ylösvalaistut, kuin Suomen kansa. Helposti saivat he siis Suomalaisilta voiton, koska he vuonna 1156, Kuninkaansa Eerikki 9:sännen ja Pispa Henrikin kanssa, tulivat Suomalaisia Christin uskoon kääntämään. Silloin luullaan myös Suomen etelä-rannoilla asuvaisten Ruohtalaisten esivanhemmat muuttaneen Helsingin maalta Suomeen. Kuningas Eerikki pani nyt jonkun osan Suomen maan etelä-päätä valtansa alle, ja Pispa Henrikki alkoi, kohta tänne tultuansa, sotaväen avulla ristiä Suomalaisia ja neuvoa heitä Christin uskoon. Ensimmäiset tähän uskoon käännetyt Suomalaiset sanotaan hänen kastaneen Kuppisen lähteestä, joka on varsin lähellä Turun kaupunkia. Vaikeata oli tosin Pispa Henrikin työ ; sillä Ruohtalaiset ei tainneet Suomeksi oikein selittää Christin Uskon pääkappaleita : ja pian alkoivat myös Suomalaiset julmasti vainota näitä uusia Opettajitansa ja Herrojansa. Välistä auttoivat myös Kuurulaiset ja Virolaiset Suomalaisia sotimaan Christin Oppilaisia vastaan. Pispa Henrikki murhattiin seuraavana vuonna Kiulo nimisen järven jäällä, ja hänen jälkeisensä Pispa Birger sai samallaisen surkean lopun Kuurun-maalla, jonne hän Kuurulaisilta vietiin. Monta muuta surkeutta kärsivät sen-aikaiset Suomen Saarnamiehet ja Christin uskon Seuralaiset Suomen pakanoilta. Näistä syistä lähetti sentähen Ruohti Birger nimisen Ruhtinan vuonna 1249 ison sotajoukon kanssa Suomeen. Vaasan tienoilla nousi Birger Armeiansa kanssa maalle, ja vaelsi sotimaan Hämäläisiä vasten, jotka hän kohta voitti. Joka Suomalaisen, jonka Birger sai käsiinsä, täytyi antaa ristiä ihtensä, jos hän tahtoi henkensä säilyttää. Birger pani suurimman osan Häämeen ja Pohjan maata Ruohtalaisten vallan alle. Hän rakensi myös tämän voittomaan suojelukseksi Hämeen Linnan. Samaan aikaan uskotaan myöskin Korsholmin Linnan perustetuksi ja Vaasan Läänissä asuvaisten Ruohtalaisten talonpoikain esivanhemmat Suomen maahan tulleen. Karjalaiset olivat jo kauan sekä maalla että merellä ryöstäneet Ruohtalaisia ja heitä vainotessansa tehneet Suomen Christityille paljon rasitusta. Torkel Knuutin poika, joka lapsi-ikäisen Kuningas Birgerin puolesta siihen aikaan hallihti Ruohtia, tuli sentähen vuonna 1293 Viipurin tienoille, perusti Viipurin Linnan, vallotti allensa Käkisalmen ja <> sen Länsipuolella olevan Karjalan maan, jonka asukasten täytyi antaa ristiä ihtensä Pispa Pietarilta, joka Vesteråsista oli lähtenyt Torkelin seuraan. -4-Vuonna 1298 tuli Torkel jälleen näitä voittomaitansa suojelemaan ja oli sillon sota-joukkoinensa aina Ingrian maassa. ( Seuraava Luku toiste. ) Ilma-seilauksesta. Niinkuin Tohtori Frosterus vainajan kirjottama Huvitus Luomisen Töistä osittain selittää, on Ilma veteen verrattava, näkymätön aine, jota ihminen verensä virvotukseksi huokuu keuhkoinsa, ja josta myös valkea palaissansa ottaa osansa. Ikään kuin munassa valkoainen piirittää ruskoaisen, niin piirittää myös Ilma tämän ymmyrjäisen Maan, jolla ihmisen sukukunta asuu. Ilma kannattaa pilvet taivas-alla, ja sen kosket taikka ( toisin sanoin ) tuulet vievät raskaimmat laivat toisesta maan äärestä toiseen. Oppineilla ovat erinomaiset Ilma-pumput ja Ilma-puntarit, joilla he ovat punninneet Ilman painon, ja tulleet tuntemaan että Ilma on 800 kertaa köykäisempi kuin vesi. Kaikkinainen Ilma ei ole yhtä keveä. Esimerkiksi, lämmin Ilma on keveämpi, kuin kylmä Ilma, ja tästä syystä nousee savu ylöspäin ; sillä savu ei ole muu kuin hienon tuhan ja sumun ( taikka usvan ) sekainen kuumennettu Ilma. Vasta nykyisempinä aikoina ovat Oppineet tarkemmin käsittäneet Ilman luonnon, ja tulleet tietämään mikä Ilman-laatu on käykäisin, ja kuinka se muusta Ilmasta erotetaan. Sitten kuin tämä tieto oli käsitetty, tehtiin Frankriikissä sangen iso Palli ( taikka Balongi ) silkistä, joka täytettiin köykäisellä Ilmalla. Niin pian kuin tämä Ilma-palli irti-päästettiin, nosti sen sisässä oleva keveä Ilma Pallin ylös taivas-alle. Sen jälkeen valmistettiin pienen huoneen kokoinen Ilma-palli, jonka alle soveljaasti riipustettiin pieni köykäinen vene. Pari ihmistä istui tähän veneeseen, ja se keveällä Ilmalla täytetty Palli nousi veneinensä, miehinensä pilvien tasalle, ja vajoisi taas ajan perästä onnellisesti maahan. - Tällä tavalla oppivat ihmiset sen hirvittävän ja ihmeellisen Ilma-seilarin konstin, josta toiste saahaan kertoa enemmän. Präntti-erehys : N:o 35:en ensi-sivulla, 8:nessa raissa on 5:es Luku, jossa pitää olla : 4:äs Luku. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |