Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 38. 23:tenä Päiv. Syyskuussa, V. 1820. Huomenna, 17:tenä Sunnuntaina Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Kosken-perkauksista. Tuskin missään Maan Pää-osassa löytyy niin monilla järvillä täytettyä maata, kuin Suomi on. Näien järvien tienoilla ovat lukemattomat tynnörin alat maata veen vallassa ja hallan pesinä, joista usein valmistusivat oivalliset niityt ja viljelys-maat, jos jokien perkauksilla ja syventämisellä liika vesi järvistä laskettasiin ja niien seutuilla olevat suot sillä tavalla kuivattasiin. Harvon on yhellä ja kahella talolla kyllä voimaa ja varaa tehä niin kustantavia kosken perkauksia ja kaivamisia, kuin asia useimmiten vaatii, ennenkuin liika vesi saahaan järvistä lasketuksi ; mutta jos kokonaiset Kyläkunnat ja Pitäjät yhteisesti kävisivät käsin tälläisiin töyhin, niin ei ole epäilemistä, ettei niistä viimen hyvä tulisi ja suuri etu valmistusi koko Suomenmaalle. Muutamissa paikoissa erinomaittain Pohjan perillä ja meren tienoilla tekee tulva-vesi keväillä ja jollon kullon myös syksyllä suuret vahingot viljelysmaille. Erinomaittain kuuluisat ovat ne tulvat, jotka 1677 ja 1818 rasittivat Tornion kaupunkia, ja joista se ensimmäinen on kerrottu Antti Keksin tutussa Runossa, ja se jälkimmäinen Huoneen-Hallitus-Seuran kirjoissa. Meiän Esivaltamme, aina valpas kaikella tavalla yhteistä etua valmistamaan, on myös jo kauan pitänyt erinomaisen murheen koskien <> perkauksista, ja sekä neuvolla, kehoituksilla, terveellisillä asetuksilla, että rahalla ja muulla avulla pyytänyt auttaa toimeen näitä tarpeellisia töitä. -2-- Kosket ovat enimmittäin alapäästä alkain perattavat, ettei, jos toisin tehään, vesi äkkiä pääse alaisempain paikkakuntain päälle ja turmele niitä, ennenkuin ala-puolella olevat kosket ovat perkauksella niin avarointuneet, että ne läpäseevät liian veen. Toiseksi on tarpeellinen että vesi ensin lasketaan niistä tienoista, joissa viljasimmat maat ovat ja joissa tulva-vesi tekee viljelys-maillen suurimman vahingon. Näistä syistä näki Esivalta soveljaaksi perata ensin ne meren tienoilla olevat kosket, joiten seutuilla paras pellonmaa löytyy, ja joiten kautta vesi maakunnasta mereen laskeu. Niinkuin joka isänmaata rakastava Suomen mies ilolla kuulee, mitä maakunnan yhteiseksi hyväksi on toimitettu, tahon minä vähän pitempään mainita mitä Esivalta ja kiitolliset Suomen miehet tässä asiassa ovat nykyisempinä aikoina tehneet. Parikymmentä vuotta on jo kulunut sitten kuin Esivalta käski muutamia taitavia ja toimeljaita Suomen miehiä, joien joukossa oli se kuuluisa Opettaja Turun Akademiassa Henrik Gabriel Porthan, keskustelemaan ja sanomaan mitenkä koskien perkaukset Suomessa paraiten luonnistusivat, ja mitkä kosket ensin tarvihtisivat perattaa. Nämät miehet kirjottivat Esivallalle, mitä heillä tässä asiassa soveliaammaksi näkyi, mainiten myös että vesi Suomen maan järvistä lankee mereen erinomaittain neljän kymen eli suuren joen kautta, nimittäin : Ensimmäiseksi, Oulun jokea myöten Oulujärvestä ja muista Pohjanmaan järvistä. 2:seksi, Kuumon kautta, Näsijärvestä, Längelmäveestä, Roinehveestä ja muista Hämeen ja Porin Läänin järvistä Porin kaupungin ohite. 3:neksi, Kymi-virran kautta, Keiteleestä, Puulasta, Päiänneestä ja muista Itä-Pohjanmaan, Hämeen ja osittain myös Savonmaan järvistä, ja 4:neksi, Nevaksi mainittua suurta jokea myöten, johon vesi kokoontuu Pielaveestä, Höytiäisestä, Orihveestä, Kalaveestä, Haukiveestä, Suvasveestä, Saimasta, Laadogasta ja muista Savonmaan ja Karjalan järvistä Varkaus-kosken, Orihvirran ja Vuoksen kautta. Kuumon perkaus nähtiin erinomaittain tarpeelliseksi, sillä että sen tienoilla ovat viljaisimmat ja paraiten viljeltyt lakeat maat, joille tulva-vesi <> vuosittain tekee suuret vahingot. -3-Esivalta käski sentähen lopulla vuotta 1799, että Kuumoa piti ensin perattaman, ja antoi sekä rahaa että väkeä tähän tarpeelliseen työhän, jota tehettämään asetettiin erinomainen Kosken-Perkaus-Direktioni. Vuonna 1800 alkoivat, tämän Direktionin neuvon jälkeen, 200 sotamiestä perata Kuumon koskia, ja sinä vuonna kulutettiin näihin perkauksiin 3256 Riksiä 21 killinkiä 3 äyriä Velka-kontuorin Seteliä. Huittisen ja Kokemäen Kirkkojen välillä, jossa Kuumon joki juoksee maanseljän poikki, on mainitussa joessa 18 kovaa koskea, joien perkaus arvattiin maksavan vähinänsäkin 50,000 ( viisikymmentä tuhatta ) Riksiä Velka-kontuorin Seteliä. Sitä vasten uskoi Direktioni että vähemmällä kustannuksella taittasiin kaivettaa uusi kaivanto-joki, jonka kautta vesi pääsisi kulkemaan näien koskien sivute, Sonnilan jokea myöten Kohijärvestä suorastansa Alastaron kylän tienoille, ja Direktionin pyynnön jälkeen päätti sentähen Esivalta, että tätä uutta kaivanto-jokea piti ruvettaman kaivamaan. - Huonon elonsaaliin suhteen ei tainnut Direktioni puuttua tähän työhän vuosina 1801 ja 1802. Vaan kuin parempi viljavuosi saatiin, alkoi 800 sotamiestä Porin Regementistä vuonna 1803 jälleen kaivaa mainittua kaivanto-jokea, ja samana vuonna maksoi Esivalta tähän työhän 14,328 Riksiä, 42 killinkiä 10 äyriä Velkakontuorin Seteliä. - Vuonna 1804 oli 754 miestä sitä kaivamassa. Sinä ajastaikana kulutettiin tähän työhän 8566 Riksiä 23 kill. 6 äyriä Pankkoota. Vuonna 1805 kaivoi 700 miestä Pohjan maan Regementistä samaa kaivantoa. Sinä vuonna maksettiin tähän työhän 10,469 Riksiä, 46 kill. 6 äyriä Pankkoota. Vuonna 1806 maksoi tämä työ 9798 Riksiä 23 kill. 8 äyriä, ja ilman sitä oli 697 sotamiestä Uuen maan Regementistä kaivamassa. Vuonna 1807 määräsi Esivalta 700 miestä Pohjan maan Regementistä ja 12,500 Riksiä Pankkoota samaan tarpeeseen. - 1808-vuotinen sota poisesti tämän kaivamisen muutamaksi ajastajaksi ; vaan koska rauha jälleen saatiin, asetti Armollisin Keisarimme, Borgoossa kokoontuneiten Suomen Säätyjen pyynnön jälkeen, Kosken-Perkaus-Direktionin Suomen koskia perkauttamaan, ja lahjotti vuonna 1817 tähän tarpeeseen 25000 Ruplaa hopeata. Samana vuonna vaelsi mainitun Direktionin Päämies Hänen Excellensinsä, Suomen Genraal-Guvernöri, ynnä Direktionissa istuvan Herran ja Direktionin Sihtierin kanssa kahtomassa Turun, Hämeen ja Vaasan Läänien koskia ja neuvottelemassa Maaherrain ja taitavien Maan-miesten kanssa, mitenkä mainittujen Läänien kosket paraiten taittasiin perata. Jokainen tietää ettei Suomessa tähän aikaan ole sellaista Ruotisotaväkeä, jota Suomen maan <> Asetusten jälkeen taittasiin käskettää koskien perkaus-työhön : ja sitä ilosempi oli sentähen Direktionille kuulla että Maakunnan yhteinen kansa, niin pian kuin se Armollisimman Keisarimme kuulutusten kautta koskien perkaukseen kehotettiin, kohta oli nöyrä ja valmis tätä tarpeellista työtä päivätöillä toimeen auttamaan. -4-Vuonna 1817 syksyllä alkoi tämä Keisarillinen Direktioni perkauttaa koskia Hämeessä ja Porin Läänissä. Ensin perattiin niitä jokia ja koskia, jotka ovat Karkun, Tyrvään, Huittisen, Loimaan ja Kokemäen Pitäjissä ; ja joita myöten vesi juoksee Porin kaupungin sivute mereen. Tosin oli näissä nykyisin mainituissa seurakunnissa monta päivätyön tekoon vastahakoista asukasta ; mutta toimella ja rahalla sai Direktioni yhtä hyvin niin paljon työväkeä kokoon, että vuosina 1817 ja 1818 Kuljunkoski Kokemäen Pitäjässä, Mankosen ja Mattilan vieressä olevat kosken-haarat, Ketolan koski, Niskakoski, Skyttilän koski, Kuivaskoski, Vuoriokoski, Vammaskoski, Nokiakoski, Tammerkoskensuu, Niemisen ja Kuokkalan Kosket, Valkiakoski, Putaskoski, Appia, Paven-oja, Pirkkanen ja Kirjaskoski, niin myös S iuronkoski saatiin peratuiksi. Työväen puutoksen suhteen on Direktionin täytynyt jättää Tyrväässä ja Huittisissa muutamain koskien perkauksen toiseksi kerraksi. Vääksiön ja Iharin koskia ei ole taittu ennen ruvettaa perkomaan, ennenkuin niiten alapuolella olevat kosket ovat tarpeeksi asti peratut ja avarointuneet. - Monessa järvessä on jo mainittujen perkausten kautta vesi alennut, esimerkiksi : Näsijärvessä, Pälkäneveessä, Mallasveessä, Vanajaveessä, Pyhäjärvessä, Kyröjärvessä, Kuloveessä, ja muissa järvissä, josta niille Pitäjille, jotka ovat näien järvien tienoilla jo on paljon etua karttunut. Kuin tilaisuus myöten-antaa ja päivämiehiä paremmin saahaan, aikoo mainittu Direktioni vieläkin perkauttaa näitä koskia. Nykyisemmin on Keisarillinen Kosken-perkaus-Direktioni alkanut perkauttaa Kauhajokea, jota myös Ilmajoeksi ja Kyrönjoeksi mainitaan, ja jonka tienoilla Eteläpuoleisen Pohjanmaan viljasimmat pitäjät ovat. Mitä Koskien-perkaus-Direktioni on menneenä syksynä ja viimeisenä kesänä aikaan saattanut, saahaan ehkä toiste kertoa. Näihin usein kyllä vaikeisiin, mutta sangen tarpeellisiin töihin on Armollinen Keisarimme vuonna 1818 jälleen lahjottanut 25,000 Ruplaa hopeata, ja luvannut vieläkin antaa rahaa Suomen koskien perkaukseen sitä myöten kuin Maakunnan etu ja tarves vaatii. ( Viimeinen toiste. ) Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |