Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 39. 30:tenä Päiv. Syyskuussa, V. 1820. Huomenna, Mikkelin Päivänä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Provasti Edman Aamu-Saarnan, Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Turun Hiippakunnan Sanomia. Viimeisen Heinäkuun 5:tenä päivänä säättiin Vice Collega Henrik Johan Palmgrén Alimmaisen Luokan Opettajaksi Hämeen Linnan Koulussa. Ekenäsin Kappalaisen Johan Logrén vainajan sijaan on Hausjärvelle Kappalaisen vaaliin viimeis-Elokuussa pantu Väliajan Saarnaaja Janakkalassa Erik Johan Lignell. Samaten on Pitäjän Apulaisen vaaliin Taivassaloon pantu : Armovuoen-Saarnaaja Karjalassa Simon Helenius, Väliajan Saarnaaja Maskossa Johan Årenius ja Kirkkoherran Apulainen Vehmaalla Magister Carl Ulrik Swahn. Saman Kuun lopulla on Kappalaisen Apulainen Keurussa Isaac Johan Wallenius korotettu Kappalaiseksi Kiukaisen Kappeliin, ja Oulun Kaupungin Kappalainen Pehr Heikel muutettu Lumijokeen Kappalaiseksi. Nykyisessä Syyskuussa on Apologista Vaasan Koulussa Magister Johan Daniel Alcenius määrätty Kappalaiseksi Vähään Kyröön, ja Karisluodon Kirkkoherran Apulainen Matts Waldstedt Perniön Pitäjän Apulaiseksi. Kuolleet ovat : viimeis-Heinäkuussa Siikajoen Kirkkoherra, Kontrahti-Provasti <> ja Tohtori Jacob Arndt Carp ja Ikaalisen Kirkkoherra Jacob Hällforss ; viimeisessä Toukokuussa Utajärven Kappalainen Esaias Rawander ja nykyisessä Syyskuussa Limingan Kirkkoherra Georg Rajalin. -2-Kuinka korkea Esivalta on pyytänyt koskien perkauksella valmistaa Suomen maalle etuja, on N:o 38:sassa lyhykäisesti selitetty. Paljon pienempiä koskia ovat toimeljaat Suomen Talonpojat nykyisempina aikoina, erinomaittain Pohjan ja Savon maalla, myöskin ilman Esivallan kustannukseta, ihte peranneet, niin että monta suota, jotka ennen kasvoivat sammalta ja olivat hallan pesinä, kasvattaa nyt kauniimmat viljat. Monta hyvää heinämaata on Suomen miesten ahkeruus myös ottanut veen vallasta. Näin hyötyy vähittäin Suomen suuret suot ja korvet kauniiksi viljelys-maiksi, ja Suomen ahkera Kansa näyttää ettei Lapinkaan kylmät ja vetiset tienoot kiellä leipää toimeljailta viljelijiltä. Monen paikkakunnan asukkaat Suomessa ovat tälläisen uutteruutensa tähen kunnialla mainittavat. Vaan tuskin yhenkään Seurakunnan miehet ovat jokien perkauksissa ja kaivannoissa olleet enemmän yksineuvoiset ja kiitettävät, kuin Hirvensalmelaiset, joita vanhassa sanan parressa ei suotta sanota " Hirvensalmen Sankariksi. " Hirvensalmelaiset, jotka samaten kuin suuri osa Mikkelin Emä-pitäjän, Kangasniemen ja Joutsan Kappelin miehiä, asuuvat Puula nimisen ison järven rannoilla, ovat kauan valittaneet, että mainitun järven korkea vesi tekee heille paljon vahinkoa ja estää heitä alaisia soitansa viljelemästä. Puulan vesi juoksee Kälän kosken, Suonteen ja muutamain toisten koskien ja järvien kautta suureen Päiänneeseen. Kälän koskeen rakettu ratas-mylly on sekä estänyt Hirvensalmelaisia perkaamasta samaa koskea, että myöskin salpuuksillansa usein nostanut veen Puulassa yli vanhoja määriänsä. Mutta Puulan rannoilla asuvaisten onneksi on jo kauan havaittu, että joku vähäinen osa Puulan vettä, tulvan aikaan, juoksee Puulan etelä-päästä alaisen suon yli muutamiin lampiin, joista vesi juoksee Mäntyharjun suurempiin järviin. Tätä tietä ovat sentähen Puulan rantain asukkaat ja kauan aikoneet laskea vettä Puulasta, ja lähes puoli sataa vuotta sitten olivat myös Kangasniemeläiset jo siellä salaa kaivamassa. Koska siis Maaherra, Koskenperkaus-Direktionin anomuksen jälkeen, Kirkon-kuulutuksella kehoitti Läänin asukkaita, koskia perkaamaan ja järvistä liikaa vettä laskemaan, pitivät Hirvensalmelaiset kohta Kirkonkokouksen, jossa yksimielisesti suostuttiin että vettä piti Puulasta laskettaman viimeksi mainittua tietä Mäntyharjun järviin, ja muutamille Seurakunnan Vanhimmille annettiin valta päättä ynnä Hirvensalmen Kappalaisen Vice Kirkkoherra Sireliuksen ja Befallningsman Molanderin <> kanssa, kuinka monta päivää kunkin piti koskenperkaus-työssä oleman ja mitenkä tämä työ piti tehtämän. -3-Syyskuussa vuonna 1818 alkoivat Hirvensalmen miehet ensin perata Ripatin kivistä myllykoskea Mäntyharjun rajalla. Kuin 200 kyynärää siitä oli perattu, perattiin Vahvajärven ja Myllylammin välillä oleva, 200 kyynärää pitkä, aivan kivinen joki. Jonka perkauksen kautta vesi Myllylammissa jo vuorokauen sisään vajeni puolen kyynärää. Sitten kaivettiin Myllylammin ja Mehtilammin välillä oleva oja kyynärää syväksi ja neljää leveäksi. Muutaman viikon perästä ruvettiin viimen kaivamaan uutta kaivanto-jokea Mehtilammista, suon yli, Puulan rantaan, jolla välillä ei ollut vähääkään ennistä veen uraa. Syyskylmän tähen ei saatu enemmän kuin lähes pari sataa syltä tätä kaivantoa sinä vuonna kaivetuksi. Muutta syksyllä vuonna 1819 kaivettiin viimeinen osa samaa kaivantoa valmiiksi, joka on 4 kyynärää leveä, kyynärän syvyinen ja määrältänsä 1400 kyynärää pitkä. Hirvensalmelaiset aikoovat vielä vastakin perkoja, syventää ja levittää mainittua kaivantoa ja sen alapuolella olevia jokia ja koskia, siks että Puulan tienoilla olevat alaiset suot kuiveneevat tarpeeksi asti. Toivottava olisi että myös Puulan ympärillä asuvat Mikkelin, Kangasniemen ja Joutsan Miehet, joille myös yhteinen hyvä siitä karttuu, auttasivat Hirvensalmelaisia tässä kiitettävässä työssä. Sittenkuin Hirvensalmen asukkaat saivat mainitun kaivantonsa valmiiksi, on vesi niin nähtävästi Puulassa alennut, että se menneenä vuonna korkeimmillansa ollessansa, oli 3/4-osaa kyynärää alaisempi, kuin se tavallisesti on ollut, ja sitten on se vielä enemmän vajonnut. Sitä uutta kaivantoa ja niitä perattuja jokia myöten ovat pienemmät mylly-veneet päässeet Puulasta Ripatin myllyyn, jossa sitten menneen syksyn on ollut kyllältä vettä yli koko ajastajan. Mutta suurin etu karttuu näistä kaivannoista ja perkauksista Puulan rantalaisille, kuin ne kerran saahaan niin valmiiksi, että Puulan tienoilla olevat suot taitaan viljeltää, ja sen matalan lahen-pohjat muuttuuvat heinämaiksi. Ilolla mainihtee joka rehellinen Suomen mies näistä Hirvensalmelaisten toimeljaista töistä ja heiän lastensa lapset ovat heitä vielä kauan siunauksella muistavat. Ulkomaan-Sanomia. Useammassa valtakunnassa on näinä aikoina ollut välistä suuremmat, välistä pienemmät kapinat ja metelit. -4-Frankriikissä ovat myös muutamat vallattomat ihmiset ja Buonapartin entiset ystävät nykyisin nostaneet turhia kapinoita sekä pääkaupungissa että muualla. Grekan maalla asuvan Ali nimisen Janinan Guvernörin ( taikka Turkin kieleksi Paschan ) ylpeys on näinä aikoina matkaan saattanut monet veriset tappelut Turkin sotaväen välillä, jotka eivät vielä ole loppuneet. Sicilian saaressa, joka on Italian eteläpäässä Keskimeressä, ovat samaten tapahtuneet julmat tappelut, joissa paljon ihmisiä on surkeasti murhattu. Paavin valtakunnassa, joka on Italiassa, on monta salaista kapinan nostajata pantu vankeuteen. Neapelin valtakunnassa ovat kapinat herenneet ; mutta sen Esivalta kuuluu kokoovan sotaväkeä alkaaksensa sotaa. Ja Saksan Keisarin Sotaväki marsieraa paraikaa Italiaan. Hispaniassa ovat Papit näinä aikoina nostaneet vähiä kapinoita, jotka kuitenkin jo ovat onnellisesti lopetetut. Afrikassa on Marokko nimisen valtakunnan sotaväki tehnyt paljon rauhattomuutta erinomaittain Juudalaisille. Algierin valtakunta Afrikassa on ryöstö-aluksillansa teknyt Keskimerellä paljon rauhattomuutta. 3 Italiassa olevan Toskanan maakunnan alusta ovat he nykyisin ryöstäneet. Afrikasta kuuluu myös Tuunis nimissen valtakunnan sota-alukset lähtevän liikkeelle. Amerikassa ja Aasian eteläpäässä on myöskin näinä aikoina tapeltu meri-vorojen taikka varkajen kanssa. Soveljaan paperin puutos ja muutamat muut esteet ja vastukset ovat viivyttäneet Euroopan Suomalaisen Kartan tekoa ; kuitenkin toivon minä sen lopulla tätä vuotta kerkeävän Tukkholmista tänne Turkuun, jossa se vasta värillä kaunistellaan. - Euroopan Kartta maksaa tavallisesti koko Ruplan. Yhtähyvin luulen minä voivani antaa sen maksota Aviisieni Ottajille. Jos Juomala suo terveeksi ja näitä Aviisia tulevanakin vuonna kosommalta otetaan, mielisin minä vielä tehettää toisiakin Karttoja hyville Maanmiehilleni. - Puuttuvia numeroita näistä Aviisista saahaan vielä Postin kautta, Näien Sanomien Kirjottajalta. N:o 38:n ensi-sivun 17:ssä raissa on : töyhin, jossa pitää olla : töihin. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |