Agricolaverkon vintti
---1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 40. 7:tenä Päiv. Lokakuussa, V. 1820. Huomenna, 19:tenä Sunnuntaina Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Koralis Friberg Aamu-Saarnan, Koralis Jernwall Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Suomen Kansan eesmenneistä ajoista. 2:sen Luvun jälkimmäinen osa. Pohjan Kyrön ensimmäiset asukkaat sanotaan olleen Hämeen Kyröstä tulleita kalamiehiä, jonka tähen myös Pohjan Kyrön lävite juoksevan joen suuta vanhoissa kirjoissa mainitaan ( Hämeen ) Kyröläisten joen suuksi. Nämät kalamiehet alkoivat aikaa myöten viljellä mainitun joen varsia ja asua siellä, josta saman joen tienoota ruvettiin, ensimmäisten asukastensa nimeltä, kuhtumaan Kyröksi. Ensimmäiset kirkot Etelä-pohjanmaalla sanotaan olevan Pietarsaaren ja Mustasaaren kirkot. - Myöhemmin tuli oikeita asukkaita Ikaalisen, Ruoveen, Keurun, Hartolan, Saarijärven ja Viitasaaren Pitäjihin, ja Savon maan Pohjaseen päähän. - Jo vuonna 1350 asui Karjalaisia Oulujoen, Simojoen ja Kemijoen tienoissa. Joku osa sen paikkakunnan asukkaita uskotaan myös tulleen Hämeen puolelta Satakunnasta, jonka asukkaat myös ennen vanhuuteen kulkivat kalastamassa ja Lappalaisten kanssa kauppaa tekemässä nykyisin mainittujen jokien suissa. Niillä paikoilla tehtiin ensimmäiset kirkot Saloon ja Kemijoelle. Karjalan-maa, joka luullaan siitä nimensä saaneen, että siinä ennen elätettiin vahvasti Karjaa, oli vanhaan aikaan paljoa laveampi, kuin <> nyt. -2-Tästä kulki Karjalan raja pitkin meren rantaa Kymeksi mainittavan virran suuhun. Sitten kuin Karjalaiset olivat poisajaneet Lapin kansan Suomesta, sanotaan Karjalan, Länsi-puolelta, ulottuneen Kymi-virtaan ja Päiänneeseen, ja Pohjais-puolelta Kemijokeen asti. Tästä ymmärretään että Savolaiset ja osa pohjaispäisen Hämeen ja Pohjan-maan asukkaita ovat alusta pitäin olleet Karjalaisia. Ensimmäiset kirkot Karjalan maalla tehtiin Viipuriin, Jääskeen, Eurapäähän ja Savolahteen ( taikka nykyiseen Mikkelin Pitäjähän ). Hämäläisten ja Savolaisten välillä nousi rajamaista pitkä riita ja monta veristä kapinata. Kuningas Kaarlo 8:sas syynäytti viimen rajan heiän välillänsä ja määräsi vuonna 1452 juri kovan rangastuksen jokaiselle, joka rohkeni riitoja nostaa samasta rajasta. Pari kymmentä vuotta jälkeen oli Upsalan Archipispan ja Turun Pispan välillä riita, heiän Hiippakuntansa rajasta, jonka Archipispa väitti kulkevan pitkin Oulun jokea ja järveä, mutta Turun Pispa, jolla myös oikeus viimen löyttiin olevan, sanoi kulkevan pohjaisemmiten. Niinä aikoina riitelivät Papit myöskin usein Suomalaisten kanssa saatavistansa, jotka siihen aikaan olivat melkein runsaat. Esimerkiksi : viimeisellä Paavilaisella Turun Pispalla oli 171 vero-taloa, ja kolmas osa Suomen maan Tiuntijyvistä, joiten asemesta muutamat maksoivat voita taikka rahaa. Turun Pispalla oli ilman sitä oikeus pyytää lohia Suomen suurimmissa kymissä taikka virroissa, ilman verota ; vaikka muut lohen pyytäjät maksoivat neljännen osan saaliistansa Kuninkaalle. Suomen Pappien täytyi maksaa rahassa osan saatavistansa Paaville, jonka kautta, maakunnan suureksi vahingoksi, raha katosi pois Suomesta. Siinnä vanhassa, matalassa mynttihuoneessa, joka vielä löytyy Turun Ison Torin kulmassa lähellä Raastupaa, myntättiin vaskirahoja, vaikka ne eivät maakunnan tarpeeksi piisanneet. Monta tarvista, jota ei Suomessa vielä osattu valmistaa, ostettiin Saksan-maalta, josta enimmät Suomen kauppiaat olivat kotoisin, ja sen tähen kututaan kauppamiehiä vieläkin Saksoiksi. Siihen aikaan löytyi Suomessa ainoastaan 6 kaupunkia : nimittäin Turku, Viipuri, Porin kaupunki, Borgoo, Rauman Kaupunki ja Naantali, joista Turku aina on ollut suurin ja rikkain. Vasta lopulla Paivilaisuutta oppivat Suomalaiset polttamaan Palo-viinaa, jota ensin piettiin rohtona. Sitä vasten tekivät Suomen sen-aikaiset vaimot oivallista olutta, joka oli raittiimpaa ruumille, ja jota eivät Hengellisetkään Herrat ylönkahtoneet. Niinä aikoina tuli kruuti ja pyssyt Suomessa ja pränttäys-konsti Saksanmaalla tutuiksi. Ennen löytyi ainoastansa kirjotettuja kirjoja, jonka tähen ne myös olivat niin tyyriitä, että yksi ainoa messukirja maksoi koko talon. Kirjaa <> eivät muut, kuin Papit ja Virkamiehet, tainneet lukea. -3-( Suomea ei siihen aikaan luettu eikä kouluissa, eikä muualla. ) Joka korkeampaa Oppia ehti, sai vaeltaa Saksaan ja Frankriikkiin, kussa yläisemmät oppihuoneet löytyivät. Kuolleille laulettiin monen viikon pituiset messut, joista hengellisille herroille ja kirkkoin maksettiin ja lahjotettiin suuret rahat ja usein kokonaiset talot. Näistä lahjoista karttui erinomaittain Turun Tuomiokirkolle suuri rikkaus. Ilman sitä sai tämä kirkko kaheksannen osan Suomen Tiunti- ( taikka Kymmenes- ) jyvistä. Pappien ja Kirkkojen talot pääsivät kaikista Kuninkaalle maksettavista veroista vapaiksi taikka frälsiksi. Näin monta etua nautiessansa olisivat Paavilaiset Papit elää kyllä isoisesti, jos ei heiän olisi täytynyt, Paavin vuonna 1248 julistetun käskyn jälkeen, koko elin-aikansa olla naimattomina. Yhtähyvin ei ole uskomista että he olivat vaimoista vapaat ; sillä vanhoista kirjoista näkyy että heillä oli paljon salavuoteisia lapsia. Jo niinä aikoina piti Esivalta siitä huolta, että vanhoilta taloilta liikenevälle maalle rakettiin uusia taloja, joillen annettiin vero-vapaus muutamiksi vuosiksi. Jotka sota-aikoina pitivät miehen hevoisinensa Kuninkaan palveluksessa, saivat talonsa veroista vapaiksi ( tai frälsiksi ). Tosin tointu Suomessa Maan-viljelys vähittäin niinäkin aikoina : mutta kyllä usein hävitti sitä myös surkea sota, välistä myöskin nälkä ja Hallihtiain keskeinen riita. Itämerellä liikkuvat Vitalia-veljekset eivät säästäneet enemmän Suomea, kuin Viroa. Ilman sitä liikkui myös Rutto lähes vuotta 1427 Suomessa, johon se sanotaan tulleen Turkin maalta Venäjän Valtakunnan kautta. - Välistä oli Suomen maalla omat Ruhtinansa, jotka kuitenkin olivat Kuninkaalle kuuliaiset. Ensimmäiset niistä olivat N:o 36:ssa mainitun Birgerin poika Pentti, ja pojan-poika Waldemar ; ja sitten Pentti Algotinpoika. Kuuluisammat heitä, oli Eerikki Tott, jolta Uusi-Linna Savon-maan itä-rajalle perustettiin vuonna 1475, ja Knuut Posse, joka oli niin viisas Genraali, että häntä piettiin suurena noitana, ja josta kansa vielä tarinoihtee monta outoa ja ihmeellistä asiata, esimerkiksi : että hän kovalla paukauksella säikötti vieraan sota-joukon Viipuria piirittämästä. Siihen aikaan ja vielä kauan jälkeen ei kututtu muita Frouviksi, kuin Ritarien vaimoja, ja nämät Ritarit olivat valtakunnan ylimmäisiä Herroja. Herroiksi ei mainittu muita, kuin yläisempiä virkamiehiä. Pappia kututtiin mestareiksi, joka sana ennen merkihti yhtä paljon kuin Magister taikka Opettaja, jonka tähen myös Vapahtajaa Pyhässä Raamatussa Mestariksi mainitaan. Neihtyen nimi, joka tähän aikaan pietään niin halpana, <> ettei joka hantverkkarinkaan tytär enään suostu siihen, annettiin ainoastansa suurten Herrain kunniallisille tyttärille. -4-Ilma-seilauksesta. Lisäys N:o 36:teen. Sellainen keveällä ilmalla täytetty suuri palli, ynnä alla-riippuvan pienen veneen kanssa, josta N:o 36:ssa on kirjotettu, mainitaan Ilma-alukseksi. Ilma-aluksia on jo Suomessakin näytetty ; mutta niien paperista tehty ilma-palli ei ole voinut nostaa ihmisiä kanssansa. - Ensimmäiset ilmaseilaukset tapahtuivat Frankkriikissä vuonna 1783. Alussa vuotta 1785 seilasi Johan Blanchard, Tohtori Jeffrien kanssa, ensimmäisen kerran ilma-aluksella yli Englannin ja Frankkriikin välillä olevan meren-salmen, joka on lähes 3 peninkulmaa leveä. Pietarpurin menneen-vuotisissa Aviisissa kerrotaan, että Madam Blanchard oli lähtenyt Roomin kaupungista seilaaman ilma-aluksella, johon oli laitettu lamppuja ja rakettia kaunistukseksi. Sitten kuin hänen ilma-aluksensa oli noussut harvaan pilveen, syttyivät raketit tuleen, ja näyttivät maasta kahtovan kansan silmiin aivan kauniille ; mutta muutama raketti putosi ilma-pallin päälle, ja kohta nähtiin kauhistuksella että koko ilma-palli oli tulessa ja alkoi äkkiä tulla alas. Kansa juoksi sinne, johon se nähtiin putoovan ja löysi mainitun vaimon kuolleena ja kiiviin surkeasti särkeytyneenä. 66 kertaa oli sama vaimo jo ennen onnellisesti ilmassa purjehtinut. Vaikein konsti on saaha ilma-aluksia hiljaa laskeumaan maahan ja kulkemaan siinne päin kuin seilari tahtoo. Sanomia Ulkomailta. Ruotissa, Saksan maalla ja Juutin valtakunnassa on tänä syksynä ollut hyvä elon-saalis. Mutta Englannissa ja Frankriikissä ei kuulu vuosi-tulo olevan niin hyvä. Helvetiassa, joka on Saksan-maan eteläpuolella, ovat kovat säät tehneet viljalle paljon vahinkoa. - Majorkka nimisessä Keskimeren Saaressa kuuluu Rutto olevan lakkaamallansa. Mutta Algierin Valtakunnassa Afrikassa liikkuu Rutto vielä. Algierin ryöstö-alukset sanotaan nyt menneen saaliinensa takaisin Algierin satamaan. Portugalin Valtakunnassa ovat nykyisin keskeiset kapinat olleet, joista ei vielä ole tietoa minkälaisen lopun ne ovat saaneet. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |