Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 41. 14:tenä Päiv. Lokakuussa, V. 1820. Huomenna, 20:tenä Sunnuntaina Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan. Rahan puutoksesta. Rahan puutos tulee maakuntaan useammasta syystä, mutta erinomaittain siitä, että ulkomaalta ostetaan tavaroita suuremman raha-summan eestä, kuin sinne kaupatuista tavaroista saahaan. Ulkomaan tavaroista ovat muutamat, niinkuin Kirkon-viina ja Suolat, sellaisia ett'emme saata olla niitä ostamatta. Mutta useimmat niistä ovat myös senkaltaisia, että me taitasimme taikka olla peräti ilman niitä, taikka valmistaa samanlaisia kotonamme sekä omaksi tarpeeksemme että vieraillenkin kaupata, jos ainoastansa maamme antimet oikein käytettäsiin. Esimerkiksi : Suomenmaa ei kasvat viina-puita eikä sitä Riis nimistä viljaa, joista kalliit Viinat ja Arakit saahaan ; sentähen pitäsi meiän tottua olemaan ilman näitä juomita, ja juomaan niien asemesta omista ohristamme tehtyä, hyvää olutta, joka Suomalaisten vatoille olisi usein terveellisempää kuin vieraat Viinat ja Arakit. Ennen tehtiin Suomessa niin oivallista olutta että Kuningas Juhana Kolmas vaseti tuotti monta tynnöriä sitä Turusta Ruohtiin itellensä ja Puolisollensa. Nykyisinä aikoina on asia ollut aivan toisin ; sillä näinä viimeisinä vuosina on Ruotista ja Englannista tuotu olutta Turkuun monen tuhannen Riksin eestä, ainoastansa sen tähen että Olven-paniat Turussa eivät tähän asti ole <> tainneet tehä niin kelvollista olutta, kuin ulkomailla. -2-Ulkomaan verkoin menee myös Suomesta paljon rahaa, joka jäisi maakuntaan, jos Suomalaiset tottusivat valmistamaan verkoja omassa maassansa. Tosin ei saaha Suomessa yhtä hienoja villoja, kuin eteläisimmillä mailla ; mutta jos Suomalaiset hankkisivat itellensä hyvää lampaan laia, ja pitäsivät sitä hyvällä korjuulla, saatasiin Suomessakin niin hienoja villoja, että niistä, taitavan tekiän käsissä, syntysi Virkamiehillenkin kelpaavia Verkoja. Ja jos ne olisivatkin vähäisen karkeampia, olisi kuitenkin parempi olla karkeammassa verassa rahallisena, kuin ylön hienossa rahattomana. - Muutamat toimeljaat Herrasmiehet ovat jo Suomeen tuottaneet hienovillasia lampaita ja alkaneet tehettää Suomessa verkoja kaupaksi. Kuin heiän Verka-Fabriikkinsä kerran pääseevät oikein voimaansa, on toivottava ettei veroista enään mene niin paljon rahaa ulkomaalle, kuin tähän asti on mennyt. Melkiät rahat meneevät myös Maastamme Ruohtiin rautaharkoista, joita Suomen Rauta-ruukkiin otetaan, ja kaikellaisista rauta-kaluista, joita Eskilstuunan Fabrikissa tehään. Meillä on kuitenkin jo syy toivoa, että joku osa näistäkin tarpeista aikaa myöten taitaan Suomessa valmistettaa, kuin Suomen rauta-malmit tarkemmin tuleevat tunnetuiksi ja koska useimmat Rauta-hytit ja ehkä vielä myöskin Rauta-kaluin Fabriikki kerran tuleevat Suomeen raketuiksi. Mainittaa ansaihtee myös että Kuopion Maaherra nykyisin on Iinsalmen Pitäjähän rakennuttanut Rauta-ruukin, joka ite valmistaa harkko-rautansa, ja jonka rauta kiitetään olevan sangen hyvää. Muutaman tuhannen Ruplan eestä ovat myös Suomen Herrat ostaneet pöytiä, sänkyjä, tuolia ja muita sellaisia puu-kaluja, Pietarpurista, sillä että niitä ei ole tähän asti Suomessa taittu niin hyvästi ja niin helppoon hintaan tehtää, kuin siellä. Uskottava on että Suomenkin puu-sepät taikka Snikkarit kohta rupeevat niin hyvähintasia ja kauniita puu-kaluja tekemään että niistä ei tarvita lähettää rahaa pois maakunnasta. Monta tuhatta Ruplaa menee ulkomaalle Kaffeesta ja Tupakasta, joihin vieraisiin herkkuin nykyiset ihmiset sekä Suomessa että ulkomaalla ovat niin tottuneet, että moni olisi ruok-ajan syömätä, ennenkuin päivän ilman niitä. Joka näihin herkkuin ei ole nuorena tottunut, ei kaipaa niitä vanhanakaan ja säästää rahansa. - Kuopion Pitäjässä kasvatetaan tupakoita toisillenkin kaupata, ja ei olis paha, jos muissakin Pitäjissä tehtäsiin samaten, ettei tupakoista tarvittasi maksettaa niin paljon rahaa ulkomaille. Sama etu olisi maakunnalle toivottava, jos useammat Herrasmiehet <> alkasivat keitättää kaffeeta niistä kaffeeherneistä, joita Ruohtalaiset nykyisin ovat alkaneet kasvattaa ja kaffeen asemesta keittää, ja joita myös Suomessa jo on vähittäin kasvatettu ja kaffeena juotu. -3-Ennen ovat Suomen kauppiaat joka vuosi vieneet Ruohtiin ja Saksaan monta tuhatta tynnöriä jyviä ; mutta nyt kuin siellä, hyvän vuositulon tähen, jyvien hinta on halventunut, on kauppamiestemme täytynyt lakata jyviä sinne lähettämästä, ja rahalla lunastaa ulkomaalta ostettavia tavaroita. Sentähen on myös jyvien hinta Suomessa halvennut, ja raha kauppamiehiltäkin vähennyt. - Kuitenkin on Korkea Esivaltamme, mahtollisuutta myöten, pitänyt huolta myöskin siitä että Suomalaiset saisivat rahaa jyvistänsä. Pohjanmaalle ja muutamiin muihin paikkakuntiin ostetaan joka vuosi Pellavia ja Hamppuja Viron puolelta. Mutta jos Suomalaiset alkasivat kasvattaa enemmän pellavia ja hamppuja, olisi meillä niitä sekä Pohjalaisten tarpeeksi, että ulkomaallenkin vietää, ja niistä saatasiin jyvä-vuosinakin hyvä hinta. Erinomaittain hyvä asia olisi, jos Suomen vaimoväki oppisi kutomaan pellavistansa hyvin hienoja kaupan-kankaita ( eli palttinoita ). Virolaiset saavat pellavista ja hampuista ja samaten Hollantilaiset hienoista kankaistansa suuret rahat. Pellavain siemenistä puserretaan myös ulkomaalla Maalarin öljyä, jolla aina on hyvä hinta. Hämeen ja Porin Läänin asukkaat ovat kiitettäviä Pellavain kasvattajoita ja saavat pellavillansa joka vuosi kauniit rahat. Kuinka Suomen Huoneenhallitus-Seuran toimen piteestä on Etelä-pohjanmaalle tehty oikea koulu, jossa nuorta vaimoväkeä opetetaan pellavia kasvattamaan, ruokkomaan, ja niistä hienoja kankaita kutomaan, siitä tulee ehkä toiste laveampi tieto annettavaksi. Seuraavainen Virsi on Ruotinkielestä käännetty ja veisataan kuin : N:o 224 Suomalaisessa Virsikirjassa. 1. Ah kuinka kaunis mainittaa On veljein hyvä sopu, Kuin toinen toista rakastaa Eik' etu keltään lopu : Niin rauhan rakas sanoma On kansain kuulla ihana Ja ilo ihmiskunnan. 2. Kuin kaste Luonnon kirkastaa Ja viljat virvottaapi, Niin sopu kaikki kaunistaa Ja huolet huojentaapi : Ken sovuss' elää ainiaan, Ei puutu iloo millonkaan, Ei suurta siunausta. Tarpeellinen tieto huomaimista ja huomioista. Huomaimiksi ( taikka aistimiksi ) mainitaan yhteisellä nimellä, <> Silmät, Korvat, Sieramet, Kieli, ja Iho, sillä että ihminen niien kautta huomaa mitä maailmassa on ja tapahtuu. -4-Kullakin huomaimella on eri huomaus-voima taikka huomio, nimittäin silmillä näkö, korvilla kuulo, sieramilla haisto, kielellä maisto, ja iholla koskettamisen tunto. Nämät nyt mainitut 5 huomiota nimitetään sillä ulkonaisiksi huomioiksi, että ihmisellä on myös sisällinen huomio, jolla hän huomaa murheensa, ilonsa ja muut mielensä muutokset ja liikutukset. Muutamilta Viikko-Sanomain ottajilta on tieto annettu ettei joka Numero niistä ole heille tullut. Heillen saan minä siis ilmottaa, että kaikille, joilta Aviisi-raha on minulle tullut, on täysi numero-luku minulta lähetetty, ja että se ei ole minun syyni jos joku numero olis tiellä hukkaantunut. Jokainen, jolta joku Numero puuttuu, kuulustelkoon niitä sen Postiherran tykönä, jolta hän Aviisinsa ottaa, ja pyytäköön häntä niitä hankkimaan. Mutta jos hän ei niitä sillä tavalla saa, olkoon hyvä ja antakoon minulle siitä tieon, niin minä pyyän toimittaa että kukin saa omansa. Joka aikoo Postin kautta ottaa tulevan ajastajan Viikko-Sanomia, olkoon hyvä ja maksakoon niistä eeltäkäsin lähimmäiseen Post-Kontuoriin alla-mainittavan hinnan. Tärkin ajan tähen täytyi minun menneenä vuonna määrätä Aviisien hinnan, ennenkuin minä sain oikein tietä, kuinka suuri posti-raha niistä oli maksettava : minä toivoin myös Rupla-rahan nousevan siihen hintaan, josta se vero-maksossa pantiin käymään, ja määräsin tämän vuotisten Avisien hinnan saman kurssin jälkeen. Tämän kautta tapahtui että niien hinta tuli niin epätasaiseksi, ja että minulle, jonka käteen pian koko Aviisien hinta Venäjän rahassa maksettiin, tuli kurssin tähen yli 100 Riksiä vähemmän Aviisi-rahaa, kuin minä toivoin. Näistä syistä olen minä löytänyt tarpeelliseksi määrätä ensi-vuotisillen Aviisille soveljaamman, ja nykyisen kurssin jälkeen sovitetun hinnan, niin että se yhteensä Posti-rahan kanssa tekee Riksin ja 32 killinkiä Ruohtalaisia Velka-kontuorin seteliä taikka 2 Rubla 40 kopeikkaa Venäjän Paperi-rahaa. Viikko-Sanomain Kirjottaja. " K. Majesteetin Armolinen Asetus Isändäin ja Palkollisten keskinäisistä Oikeudesta ja Velvollisisuudesta, " löytyy kaupaksi Kirjan-Nitojan Jacob Granströmin tykönä Turussa ja maksaa niteinensä 8 killinkiä Pankkoota. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |