Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 42. 21:tenä Päiv. Lokakuussa, V. 1820. Huomenna, 4:tenä Rukous-päivänä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan ja Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan. Mainittu Koralis saarnaa myös Spinnhus'in Kirkossa. Suomen Kansan entisistä ajoista. 3:mas Luku. Kalmarin kaupungissa vuonna 1397 tehyn liiton jälkeen piti Ruotin, Norjan, Juutin ja Suomen maat hallittaman yhteisiltä Kuninkailta. Mutta pian nähtiin, että tästä liitosta oli enemmän pahaa, kuin hyvää. Ne yhteiset Kuninkaat eivät voineet kyllä voimakkaasti hallita tätä suurta liittokuntaa, ja useimmat niistä pitivät Juutin maata parempana, kuin muuta alustakuntaansa, johon ne panivat Juuttilaisia ja Saksalaisia Virkamiehiksi. Tästä kasvoi eripuraisuus Ruohtalaisten ja Juuttilaisten välillä, ja Ruohtalaiset alkoivat vieroa yhteisiä Kuninkaita, valiten itellensä Haltioita omista herroistansa. Jos viimeksi mainittu Kansa olisi elänyt keskenänsä sovussa, ja sen Pispoilla ja muilla Herroilla olis ollut vähemmän valtaa, olisivat nämät Ruotin omat Päämiehet kyllä voineet pitää puolensa Juutin Kuninkaita vastaan, jotka vanhan liiton nimellä vielä pyrkivät Ruohtia hallihtemaan ; mutta sen-aikaiset Ruotin Herrat ja erinomaittain Pispat olivat niin ihtevaltasia ja pahajuonisia, etteivät he tahtoneet näitä omia Haltioitansa totella ja että he, niihin suututtuansa, kuhtuivat ja auttoivat Valtakunnan Viholli sia niitä vastaan sotimaan. Tälläisellä tavalla pääsi vuonna 1520 Kuninkaaksi <> Ruohtiin ja Suomeen se julma Kristiern Juhanan poika, joka alkoi hallituksensa murhatöillä, ja jonka valta sentähen myös sai pikaisen lopun. -2-Mutta tämän Linnan Päämies Tuomas Wolf Saksasta oli niin vahvasti muonalla ja Juutin sota-väellä varustanut ihtensä, ettei häntä vasten sotiva vähä ja kehnosti varustettu väki voinut häntä Linnasta pois-ajaa. Ja kuin sitten Juutin Amiraali Sewerin Norby seuraavana kevänä vielä tuli Juuttilaisten avuksi, täytyi Suomen vähän sotaväen paeta Hämeeseen, jonka jälkeen Juuttilaiset ryöstivät Turun Kaupungin ja rasittivat monella tavalla Suomen rantamaita. Mutta lopulla vuotta 1523 lähetti Gustavus Vaasa Suomeen sekä sota-aseilla että muilla tarpeilla paremmin varustetun Armeian, jolla oli Genraalina 2 vahvaa veljestä Suomen-maalta, niimittäin Iivana ja Eerikki Flemming, ja vielä samana vuonna tehtiin koko Suomen maa Juuttilaisista vapaaksi. Tuomas Wolf, joka oli mestauttanut ja hirtättänyt monta Suomen miestä, saatiin jo ennen sitä vangiksi ja hirtettiin niinisellä nuoralla tammen oksaan, niin kuin hän aivan hyvin oli ansainnut. Gustavus Vaasa, joka näin oli pelastanut Isänmaan Kristiernin vallasta, julistettiin vuonna 1523 Ruotin ja Suomen Kuninkaaksi ; mutta työläs oli hänen tätä Valtakuntaa hallita, niin kauan kuin Hengelliset Herrat olivat niin ihtevaltiaat ja suurin osa Riikin sisääntuloista heiän hallussansa. Herrain-päivissä päätettiin sentähen vuonna 1527, että heiän valtansa piti vähettämän ja suurin osa heiän sisään-tuloistansa maksettaman Valtakunnan Kassaan. Vähän ennen sitä aikaa oli Lutherus Saksasta alkanut saarnata Paavilaisten uskoa vastaan, ja ensimmäinen tieto hänen opistansa kauppamiehiltä näille maille tuotu. Kohta jälkeen tuli myös muutamia Ruohtalaisia ja Suomalaisia Papismiehiä kotiin Saksasta, jotka olivat olleet Lutheruksen koulussa ja nyt alkoivat kotimaallansa kiittää ja levittää Lutheruksen oppia. Kuningas Gustavus, joka ymmärsi mikä etu tästä opista oli niin Esivallalle, kuin yhteiselle kansalle, suojeli ja auttoi heitä niin taitavasti, että tämä oppi meiän maassamme pääsi leviämään ilman mitään metelitä, vaikka muilla mailla sen tähen nostettiin monta veristä kapinaa ja sotaa. Ensimmäinen joka Lutheruksen oppia Suomessa saarnasi ja Turun koulussa opetti, mainitaan olleen Magister Pietar Särkilaks. Sittenkuin Suomen viimeinen Paavilainen Pispa Arwid Kurek oli, Juuttilaisia paetessansa, vuonna 1522 mereen hukkunut, ja Suomi hänen jälkeensä lähes 6 vuotta ollut ilman Pispata, asetettiin Lutheruksen oppia seuraava Martinus Skytte Suomen Pispaksi, <> jonka aikana Paavilainen Kirkonkomento Suomessa vähittäin pois-heitettiin. -3-Mainittaa ansaihtee myös että kuuluisimmat näistä, nimittäin : Michael Agricola ja Erik Härkäpää kumpikin Pernosta, niin myös Paulus Juusten Viipurista sanotaan olleen talonpoikaisista vanhemmista syntyneet. Juusten on Turussa Koulumestarina ollessansa, Koulupoikain avulla ensin Suomeksi kääntänyt Kuningas Davidin Virret ja ilman sitä kirjottanut Suomen Pispain Historian, josta enin tieto Suomen vanhoista asioista saahaan. Koska Suomen-maa vuonna 1554 jaettiin kahteen Hiippakuntaan, tehtiin Juusten Kuninkaalta Viipurin Pispaksi. Agricola, joka samalla kertaa vihittiin Pispaksi Turkuun, on sen vuoksi Suomalaisilta kiitoksella muistettava, että koko Uusi Testamentti niin myös muutamat kappaleet Vanhan Testamentin kirjoista häneltä ensin Suomeksi käännettiin, ja että ei ainoastansa ne, mutta myöskin muutamat muut häneltä Suomeksi kirjotetut kirjat, hänen toimellansa ja osittain myös omalla kustannuksellansa tulivat präntätyiksi. Että hänen Suomalaisissa kirjoissansa löytyy paljon sopimattomia murteita ja muita virheitä, ei tule kennenkään ihmetellä ; sillä tiettävästi ei löytynyt ennen häntä yhtään Suomenkielistä kirjaa, ja ilman sitä oli hän syntynyt Pernossa ja asunut enimmän aikansa Turussa, kussa ei hänellä ollut tilaisuutta tottua selkeämpään Suomenkieleen. Hänen aikaansa saarnattiin jo Suomeksi, vaikka moni vielä, oppiansa näyttääksensä, välistä pani Latinaa sekaan. Mutta ei huonoakaan Suomalaista Virsikirjaa löytynyt vielä siihen aikaan, jonka tähen Papit Kirkoissa vielä lauloivat Latinaksi. Niinä aikoina täytyi kansan maksota antaa kyyti-hevoisia ja muonaa niille, jotka virka-toimituksissa vaelsivat, ja moni omissa asioissansa kuleksiva herrasmies rasitti tällä nimellä maakuntaa, jossa ei vielä löytynyt kestikievaria, ennenkuin ne lopulla Gustavus Ensimmäisen hallitusta tien varsille rakettiin. ( 4:jäs Luku toiste. ) Tarinainen. Vähäinen Herrasmies kulki kesällä Kirkkotarhan sivute, ja sanoi palveliallensa : näetkös että Herrat vielä kuolttuansakin taitaan talonpojista erotettaa ; sillä nuo valkoiset pääkallot ovat Herrasmiesten päitä, mutta nuo mustat talonpoikien. Vähän ajan takaa kulkivat mestauspaikan sivute, jossa kaikki pääkallot olivat valkoiset. Voi ihmettä, ( sanoi nyt palvelia ) kahtokaas, tuolla on paljaita herrasmiesten päitä ! -4-Mutta karihtaa ei saatu maistamaan siitä yhtään pisaraa. Viikon päivät ihmeteltiin kuinka tämä karihta tuli ruuata aikaan ja kuitenkin oli terävä ja teki kipojansa, niinkuin karihtain tapa on ; mutta viimen havaittiin että talon naaras koira, jolta penikat olivat poisotetut, pari kertaa päivässä kävi karitan karsinassa ja imetti häntä niinkuin omaa sikiötänsä, ja sitä teki koira siks että tämä hänen vieras lapsensa kasvoi niin suureksi ettei se enee imettämistä tarvinnut. Vanhaan aikaan, erinomaittain ennen kuin pyssyistä tiettiin, oli Kuninkailla ja Herroilla kesyt Lintu-haukat, jotka linnustettaissa päästettiin lintua tappamaan. Sellaisten haukkain jalassa oli enimmiten merkki, josta nähtiin kennenkä haukka oli. - Stiernhöök niminen Oppinut kertoo että hänen aikaansa ( lähes vuotta 1665 ) talonpoika Suomen perillä ampui suuren haukan, jolla oli toisessa jalassa kultanen, toisessa hopeainen leveä sormus. Sormukseen oli piirretty Fransyskan-kielinen kirjotus, josta nähtiin että tämä haukka oli ennen ollut Frankrikin Kuninkaan ja tullut Parisin tienoista Suomen perille. Mutta vuosilukua ei mainita sormuksessa olleen. Joka aikoo Postin kautta ottaa tulevan ajastajan Viikko-Sanomia, olkoon hyvä ja maksakoon ( jota aikasempaan, sen parempi ) lähimmäiseen Postkontuoriin niistä hinnan taikka Rupla-rahassa taikka Ruohtalaisessa Velkakontuorin Setelissä. Niinkuin N:o 41:ssä selitettiin, on tasasemman luvun ja Ruplan alaisemman kurssin tähen ensi-vuotiset Viikko-Sanomat ynnä Posti-rahan kanssa pantu maksamaan 5 Loutua Velkakontuorin Seteliä, taikka 2 Ruplaa 40 kopeikka Venäjän Paperi-rahaa. Mitä Suomalaiset Aviisit tuleevat maksamaan lähempänä Turkua asuville, jotka eivät tarvihte Posti-rahaa maksaa, siitä annetaan erittäin tieto, niin pian kuin ensi-vuotiset Aviisi-Setelit ovat kerinneet tulla präntätyiksi. Erehyksen välttämiseksi muistutetaan vielä, ettei Postissa kulkevien Aviisien hintaa sovi maksaa Aviisien kirjottajalle, mutta ainoastansa sille Posti-Herralle, jolta kukin Aviisinsa ulosottaa. Präntti-erehys. Numero 41:en lopussa on Velvollisisuudesta, joka pitää olla Velvollisuudesta. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |