Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 47. 25:tenä Päiv. Marraskuussa, V. 1820. Huomenna, 26:tena Sunnunt. Pyh. Kolminais. Päivästä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kollektor Fridén Aamu-Saarnan, Koral. Friberg. Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Stud. Helenius. Suomen Evangeliumi-Seuroista. Niinkuin enin osa Maakuntalaisiamme ehkä jo tietää, löytyy Suomessa 2 Evangeliumi-Seuraa : toinen Turussa, toinen Vaasassa, jotka vähän enemmän kuin 3 vuotta sitten alkuun saatettiin. Molempain tarkotus on levittää Suomen kansalle runsaampaa Kristin opin valoa pienillä kirjaisilla, joissa Pyhän Uskomme tarpeellisimmat opetukset yksinkertasten ymmärryksen jälkeen selitetään. 6 sellaista kirjaista on, näien Evangeliumi-Seurain toimella ja kustannuksella, tähän asti Suomeksi präntätty, nimittäin : N:o 1, Kehoitus Suomen Kansalle ottamaan vaari nykyisen ajan merkeistä ; N:o 2, Se yxi tarpellinen Asia ; N:o 3, Neuvo Jesuxen Pyhästä Ehtollisesta ; N:o 4, Aika ja Ijankaikkisuus ; N:o 5, Kehoitus Jumalan Sanan ahkeraan lukemiseen ja tutkistelemiseen. 6:neksi Kiroilian Rukous eli Selitys Kirosanain sisälläpidosta ja Valain Merkityksestä, Ruotsista Suomeksi käätty. Näitä tarpeellisia kirjaisia on jo runsaasti jakailtu Suomalaisille, osittain helppoon hintaan, osittain ilman maksota. Ilmaseksi jakailtavain kirjaisten paperi ja pränttäys maksetaan yhteisesti Evangeliumi-Seuralaisilta taikka Seurain Jäseniltä, joita lopulla mennyttä vuotta oli Turun Evangeliumi-Seurassa <> neljättä sataa, ja joista kukin maksaa joka vuosi 3 Ruplaa, taikka yhellä kertaa kaikkiansa 30 Ruplaa paperi-rahaa. -2-Ilman sitä on Englannista lahjotettu Turun Evangeliumi-Seuralle 570 Ruplaa paperi-rahaa, ja muutamia pienempiä summia omilta maanmiehiltämme. Ihmisten elin-ajasta. ( Näihin Sanomiin pantaa lähetetty tutkinto. ) Enimmiten asuu 1/3 eli 1/4 osa kunkin Valtakunnan asukkaista kaupungeissa. Ylipäätään kuolee maalla, jossa on raittiimpi elämä, joka vuosi yksi 40:nestä, pienemmissä kaupunkiloissa yksi 32:esta, suuremmissa yksi 28:sta, mutta aivan suurissa ja tautisissa ( niinkuin Konstantinopolissa ja Ruomassa ) yksi 24:stä, ja yhteensä sekä maalla että kaupungeissa yksi 36:esta. Merkillinen on että niinäkin vuosina, joina kuolevaisuus on maalla suurin, kuollaan kuitenkin enemmän kaupungeissa. Jos rutto, 25:en ajastajan kuluissa kerran liikkuis maalla, niin ei siellä kuitenkaan mainitun ajan sisään kuoltasi enemmän kuin kaupungeissa saman ajan pituuteen. Tästä on nähtävä, että 25:en ajastajan sisään kaupungin elämä vähentää Kaupunkilaisten lukua saman verran, kuin sen ajan kuluissa kerran liikkua rutto vänhentäsi ihmisten lukua maalla : erittäin ne erotukset, jotka sota, ja muut maan vaivat matkaan saattaa. Tavallisesti on nähty että rutto liikkuissansa tappaa 1/3 osan ja välistä puolen maakunnan asukkaista. Kokonaisen kansan lapsista kuolee 1/4 osa, ennen ajastaikasiksi päästyänsä, ja puoli ennenkuin kerkeevät kuuennelle toistakymmentä. Mutta suurimmissa kaupungeissa kuolee toinen puoli lapsista jo ennen 10:nettä vuottansa, ja maalla vasta 15 vuotta myöhemmin. Ylipäätään elää samalla ajalla syntyneistä ainoastansa 1/4 osa 58-ajastaikasiksi. Suurimmissa kaupungeissa on jo 1/4 osa heistä kuollut ennenkuin kerkeevät päästä 52:en ajastajan ikäisiksi, mutta maalla 13 vuotta myöhemmin. 15:en iällä on ihmisen henki sitkein, sillä sen-ikäisistä kuolee ainoastansa 3 eli 4 tuhannesta. 20-vuotisia kuolee jo enemmän, ja 94 vuotta vanhoista kuolee neljäs osa ajastajan sisään. Terveen ihmisen elinajan luonnollinen määrä on arvattuna olevan 96 vuotta, ja Luonnon lain jälkeen ei taia kukaan toivoa elävänsä päälle 100 vuotta. Kuitenkin on kaikin ajoin löytynyt vanhemmiksikin eläneitä. Vanhassa Ruomin valtakunnassa löytyi monta puolentoista sataa vuotta vanhaa ihmistä. Englannissa, jossa enin pitkä-ikäisiä on löytynyt, kuoli vuolla 1670 Henrikki Jenkins 169 vuotta vanhana ja Venäjän maassa on myös muutamia nähty, <> jotka ovat eläneet 120 ja 130 vuotta. -3-- Enimmiten on ihminen 30:en vanhana puoli-ikäinen. Neljännellä toista ajastajallansa on hän elänyt 1/4 osan ikäänsä, yheksännellä toista 1/3 osan, 44-ajastaikaisena 2/3 osaa, ja 51-vuotisena on hän useimmiten kuluttanut 3/4 osaa ikäkauttansa. Loppu-kertomus Valaskalasta. Valaskaloja pyytään enin Amerikan pohjaspäässä seuraavalla tavalla. Niin pian kuin valaskala kuullaan purskuttavan vettä sieramistansa, eli muuton havaitaan, soutaa sinne muutamia veneitä, joissa on 5 taikka 6 miestä. Yhellä heistä on väkä-keihäs sylen-pituisessa puuvarressa ja pitkässä nuorassa. Koska joku venet pääsee valasta lähelle, heittää keihäs-mies keihäänsä hänen kylkeensä ja valas pouhahtaa samassa veen sisään ja rientää keihäinensä meren syvyyteen, vetäin köyttä kanssansa. Vähän ajan perästä nousee hän veen päälle hengittämään, nyt survastaan jälleen toinen keihäs hänen kylkeensä, ja tätä tehään niin kauan että hän viimen voimatonna kohoo veen päälle, ja siinä keihäillä tapetaan. - Sen jälkeen veetään hänen ruumiinsa köysillä likemmäksi alusta : muutamia miehiä, joilla lipeemisen tähen on terävä-päitä nauloja anturoissa, menee hänen ruumiinsa päälle ja hakkaa kirveillä rasvaisimmat paikat murikoiksi, jotka laivassa pakataan isoin tynnörihin, ja josta sitten tuuleista eli traania valmistetaan. Kuin myös ne mainitut hampaan sijaiset luut ovat suusta irti-hakatut, jätetään viimenen runko kotkain ja valkosten karhuin syötää. Muutama Jäämeren rannalla asuva kansa tekee myös saappaita valaskalan nahasta ja hänen suolistansa paitoja, jotka neulotaan valaskalan suonilla, joista myös vahvoja köysiä punotaan. Ilman tätä nyt mainittua valasta löytyy lämpösemmissä merissä vielä 4 laia pienempiä meren-eläviä, jotka ovat valaskalan sukua ja joita sentähen myöskin valaskaloiksi sanotaan. Yhellä niistä on kuonossa taikka päällimmäisessä leuka-luussa kierretty suora hammas, ikäänkuin seiväs eteen päin sojossa. Tälläisistä hampaista tehtiin vanhaan aikaan sauvoja Kuninkaille ja Pispoille, ja niistä maksettiin monta tuhatta Tukaattia. Pienintä valaskalan sukua oli se meren elävä, joka pari vuotta sitten saatiin Kemijoesta Pohjanmaalla. Kuinka pakanaiset kansat ovat näinä aikoina alkaneet kääntyä Kristin uskoon, tulee, pynnön jälkeen, näissä Sanomissa kerrottavaksi. Mutta ensin on tarpeellinen mainita vähän niistä maakunnista, joissa <> pakanoita ja muita ristimättömiä kansoja vielä löytyy : Ja sentähen annetaan nyt ensin seuraava lyhyt tieto Aasiasta. -4-Muilta puolilta on se maailman Valta-mereltä piiritetty. Keskeltä Aasiata kulkee lännestä itään, korkea, hietanen ja sangen suuri erämaa, Kobi nimeltä, ja sen tienoista löytyy monta Lappalaisten tavalla elävätä Muukalaista kansaa. Tämän erämaan Länsipäässä Kaspisen Meren itä-puolella on Tattarian maa. Aasian pohjaspäätä mainitaan Siberiaksi, joka kylmä ja sangen suuri maa on Venäjän Riikin alustakuntaa ja jossa myös Suomalaisten vanhoja heimolaisia vielä löytyy. - Eteläpuolella Siberian maata, Aasian itälaiteella, on Siinan ( eli Kiinan ) Riikki, jonka alla on monta suurta maakuntaa ja joka on vanhin valtakunta maan päällä. Siinä löytyy myös suurin kaupunki koko maailmassa, jonka nimi on Nanking ja joka myös on kuuluisa 36 syltä korkean poslinisen Torninsa tähen. - Etelä-päässä Aasiata ovat Indian varit ja sangen viljaiset maakunnat, joista joku osa on Eurooppalaisten vallassa. Tässä maassa tehtiin kirjoja ja kruutia paljoa ennen kuin niistä Euroopassa oli mitään tietoa. - Indian ja Kobi nimisen erämaan välillä on Tibetin maa. - Indiasta kesä päivän laskua taikka luoteista ilmaa kohen on Persian valtakunta, jossa Paradiisi uskotaan olleen, ja jossa myöskin vielä löytyy vanhan Babylonin kaupungin jäännöksiä. Persiasta lounas-ilmaa eli talvi-päivän laskua kohin on Arabian maa 2:en merenlahen välissä. Länsi-puoleista meren lahtea sanotaan Punaseksi Mereksi. Arabian pohjas-päässä, jossa Israelin lapset ennen vaelsivat, löytyy Sinain vuori. Eteläisemmässä Arabiassa, jossa paraimmat kaffe-pavut kasvaavat, sanotaan ihmisten ensin ruvenneen kaffeeta juomaan. - Persian länsi-puolella taikka Arabiasta pohjaseen päin löytyy viimen se osa Turkin Maata, jonka Musta Meri Venäjän valtakunnasta erottaa. Indiassa oli ennen Kuningas, jollen siellä vaeltava Eurooppalainen kertoi kaikellaisia Euroopan merkillisiä asioita, ja Kuningas kuulteli haluisesti mitä outoja Euroopassa tapahtui. Viimen mainihti Eurooppalainen myös että joka vuosi on vissi aika, jona veen päällys Euroopan pohjas päässä jähmettyy ja kovettuu niin vahvaksi, että järvien päällä saatetaan kulkea raskaimpain kuormain ja sota-kanoonain kanssa niinkuin maalla. Jonka kuulttuansa Kuningas sanoi : " Tähän asti olen minä uskonut sinun puheitasi, mutta nyt havaihten minä että sinä valehtelet, ja nyt en minä enää usko yhtään sinun turhista jutuistasi. " Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |