Agricolaverkon vintti
---1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 49. 9:tenä Päiv. Joulukuussa, V. 1820. Huomenna, 2:sena Sunnunt. Adventissä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Collekt. Fridén Aamu-Saarnan, Koral. Jernwall Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg. Suomen Kansan entisistä ajoista. 6:es Luku. Drottning Kirstinan, Kaarlo 10:nnen ja Kaarlo 11:nnen hallitessa. ) Suuren Kuninkaan Gustaf Adolfin kuollessa vuonna 1632, ei hänen tyttärensä ja ainoa lapsensa Kirstina ollut vielä täyttä 6 vuotta vanha. Jonka tähen Valtakunnan hallitus uskottiin Riikin 5:elle ylimmäiselle Virkamiehelle, siksi kuin Kirstina kerkesi lailliselle iälle. 16 vuotta kesti vielä Saksan sota, jonka kautta Ruohti voitti enimmän osan Pommerin maata ja ilman sitä muutamia muita maakuntia omaksensa. - Ne mainitut 5 herraa hallihtivat Valtakuntaa suurella kunnialla. Yksi heistä, Greivi Pietar Brahe, määrättiin Suomen Genraal Guvernöriksi. Tämä urhollinen Herra vaelsi pari kertaa ympäri Suomen-maata, kahtomassa mitä maakunta oli tarpeessa, ja valvoi niin ahkerasti tämän maan etuja, että häntä ei ilman syytä Suomessa kuhtuttu maakunnan Isäksi. Näillä vaelluksillansa havaihti hän että Virkamiehet usein olivat sangen taitamattomat ja aivan vähän rehelliset virkansa toimituksissa, ja että yhteinen kansa vielä oli sangen raaka ja valistumaton. Hän toimitti sentähen Suomeen paremmat koulut <> ja Akademian Turkuun Gymnasiumin sijaan, joissa kelvollisemmat virkamiehet maakuntaan aikaa myöten valmistuivat. -2-Että Pappien piti paremmin kerkeämän neuvomaan yhteistä kansaa, jaettiin aivan isot pitäjät pienempiin seurakuntiin. Viipurin ja Hämeen Linnaan määrättiin eri Maaherrat, ja Voutien aivan suuri luku, josta maakunnalle oli enemmän rasitusta kuin hyötyä, vähennettiin. Ennen kuin Turun Hovi-Rätti pääsi voimaansa, olivat maakunnan Tuomarit usein sangen taitamattomat, ja monta vääryyttä tekivät erinomaittain Karjalan puolella sen-aikaset Starostit ( taikka alaisemmat Tuomarit ). Muutama yläisempi virkamies möi lahjoin alaisemmat ammatit, ja lahjan-antajat täyttivät kätensä väärillä ja luvattomilla saaliilla. Näitä hallituksen vikoja paranteli Brahe niin paljon kuin hän taisi, vaikka häntäkin välistä ahneeksi syytetään. Ilman sitä pani myös Brahe Suomen Sotaväen parempaan reitaan. Kirjoista oli suuri puutos ; jonka tähen Kirja-präntti Turkuun rakettiin vuonna 1642. Vanhan Testamentin kirjoista oli ainoastansa muutama osa suomennettu taikka Suomeksi käännetty ja Uutta Testamenttia ei löytynyt enään kaupaksi. Suomen Pappien pyynnön jälkeen suomennettiin sentähen koko Pyhä Raamattu ja präntättiin Esivallan kustannuksella viimeksi mainittuna vuonna, arkin kokoisessa alassa. 8 vuotta jälkeen ( eli 171 vuotta sitten ) perustettiin Brahen toimen-piteestä Brahen kaupunki ja ( hänen puolisonsa nimeltä ) Kristinaksi mainittu kaupunki Pohjanmaalle. Brahelta rakettiin myös Savossa Kristinan pitäjähän Brahelinna, josta nyt ainoastansa seinä-muurit ovat jälellä. Drottning Kirstinaa ylistivät Oppineet ja muutamat muut Herrat, joita hän hyvänä piti ja joille hän tuhlaili paljon Valtakunnan rahoja ja siisään-tuloja. Mutta maakunnalla oli enemmän syytä laittaa kuin kiittää häntä ; sillä hän unhotti että hän oli pantu Valtakunnan etuja valvomaan ja ei pois-tuhlailemaan mitä sen asukkaat olivat hiellä ja vaivalla kokoon säästäneet ja tarvis-asioin ottaneet maksaakseensa. - Viimen sai hän halun eretä hallituksesta ja vaeltaa eteläisemmille maille, jonka tähen hän vuonna 1654 jätti Valtakunnan hallituksen Serkullensa Kaarlo 10:nnelle. Puolan Kuningas, joka luuli olevansa likeisemmän tätä valtakuntaa perimään, lähetti sanomat ettei hän tahtonut sallia Karloa Kuninkaaksi Ruohtiin, vaan Kirstina vastasi : minun serkullani on 30,000 vierasta miestä, joilla hän näyttää toteen että hän on Ruohtin laillinen Kuningas. Kirstinan uhkaus kävi myös toteen ; sillä tästä syystä syttyi kohta sota mainittuin Kuningasten kesken, ja Kaarlo vierasten miestensä eli sotaväkensä kanssa voitti allensa pian koko Puolan-maan. Vaan tämän <> voittonsa kautta joutui hän sotaan enemmän kuin puolen Euroopan kanssa. -3-6 vuotta hallittuansa kuoli tämä suuri Sota-sankari, jättäin Valtakuntansa tuskin 5-ajastaikasellen pojallensa Kaarlo 11:nnelle, jonka tähen Valtakunnan 5 yläisintä Virkamiestä, ynnä Leski Drottningin kanssa määrättiin sitä hallihtemaan. Nyt tehtiin rauha toisten valtakuntain kanssa. Sotain alla ottivat Hollantilaiset Ruohtalaisilta pois melkein ison maakunnan Pohjas-Amerikassa, johon sekä Ruohtalaisia että Suomalaisia oli muuttanut asumaan. Ilman sitä oli maakunta monten sotain kautta paljon rasiintunut ja joutunut suureen köyhyyteen. Ihana ja sangen tarpeellinen oli sentähen rauha yhteiselle Kansalle ; mutta ne Herrat, jotka nyt hallihtivat Ruohtia ja Suomea olivat kyllä nopeat puuttumaan vierasten Valtakuntain viitoin, jonka tähen he myös viimen saattivat oman valtakuntansa vaikeisiin sotiin Saksan Valtakuntain ja Juuttilaisten kanssa. Mieheksi päästyänsä hankki Kaarlo 11:nes Valtakunnallensa rauhan, joka kesti hänen kuolin päiväänsä asti. Valtakunta oli suuressa velassa, niin ettei virkamiehetkään aina saaneet palkojansa. Suuret Läänit oli Kirstinalta yläisille Herroille ja heiän perilisillensä altiksi annetut ja Kruunun sisääntulot sillä tavalla vähennetyt. Kaarlo 9:säs alkoi sentähen ahkerasti parantaa näitä ja muita Valtakuntansa vammoja, ja auttaa sitä parempaan tilaan. Ensin otti hän Herroilta pois ne monet isot Läänit ja alustakunnat, jotka Valtakunnan entisiltä Haltioilta olivat heille annetut. Paljon vähentyi Herrain varat tämän kautta, ja moni joka ennen oli ollut rikas mies, joutui köyhyyteen ; mutta Valtakunnalle, joka ei muuton olis päässyt voimaansa, oli siitä sangen suuri etu. - Suomen Maakunta jaettiin myös vissiin ruotikuntiin : ja joka ruotikunta palkkasi ja vaatetti Sotamiehen, jollen annettiin torppa asunto-paikaksi. Lagmannin käräjiä istuttiin ennen ainoastansa joka 3:mas vuosi, mutta v. 1680 säättiin että niitä piti joka vuosi piettämän. Tämän Kaarlon aikaan saatiin myös Sotaväen Laki eli Sota-artikkelit, Kirkko-laki, ja Meri-laki valmiiksi, ja monta terveellistä sääntöä annettiin ilman sitä. Kruunun sisään-tulot parannettiin, niin että vaikka Valtakunta ennen oli joka vuosi tehnyt velkaa velan päälle, niin maksoi sitä vasten Kuningas Kaarlo 11:nes ylipäätänsä 90 Tynöriä kultaa Valtakunnan ennen tehtyjä velkoja, ja hänellä oli kuollessansa vielä paljon rahaa säästössä, eikä Ruohtin Valtakunnan Kassa ole kuna päivänä ollut niin rikas, kuin siihen aikaan. Nyt pääsivät myös kauppiaat elämään, kuin ei sota estänyt heiän aluksiansa merellä liikkumasta. Valtakunnan <> Bankki, jossa pankkoo-setieliä tehään ja joka oli perustettu Kaarlo 10:nen aikaan, rakettiin myös nyt täyteen voimaan. -4-Esimerkiksi joka pikemmin kuin muut oppi kirjaa lukemaan, latinata puhumaan ja kirjottamaan, eli joka taisi kirjottaa näkymätöntä ja kynttilän päällä näkyväksi muuttuvata kirjotusta, se syytettiin kohta noituriksi. Kuin joku vanha akka rukka varottiin taitavan noitua, viskattiin hän veteen ja jos hän ei kohta uponnut pohjaan, luulttiin tätä asiata varmaksi merkiksi, että akka oli suuri noita. Tälläisten turhain luuloin tähen veettiin monta ihmistä oikeusten eteen sekä Suomessa että Ruohtissa, ja rangastiin usein kovasti. Vasta jälkeisempinä aikoina havaihti Esivalta kuinka suuri hulluus oli, ottaa lain tutkistelemuksen alle noita-asioita, jotka alusta loppuun asti olivat pelkkiä valeita ja vähäjärkisten turhia unia ja luuloja. Kuin Tuomarit lakkasivat niitä tutkimasta, herkesi koko tämä mielen viimaus ja noitain pelko itestänsä. Lopulla Kaarlo 11:nnen hallitusta kohtasi Suomenmaata muutama sangen kova katovuosi, niin että paljon ihmisiä sen kautta surkealla tavalla lopetti henkensä. ( 7:mäs eli viimenen Luku toiste. ) Muutamia vilpittömiä sanoja Suomenkielestä. Yhteinen kieli on kunkin Kansan kalliin tavara, jonka kanssa Hän ynnä syntyi, ynnä kasvoi, ynnä Maasta on katoova. Se yhistää Hänen yhteisten asetusten seuraan ja on Hänen yhteinen johtajansa ymmärryksen ja valistuksen tiellä. Sen arvo on Kansan arvo ; sillä niinkuin sotioilla ennen aikaan oli miestä myöten miekka vyöllä, on myös kullakin Kansalla oman eri luontonsa jälkeen erinäinen kielen luonto. Miehuisella ja tarkalla Kansalla on urhollinen ja selkiä kieli, mutta valistumattomalla ja huonolla on köyhä ja kehno puheen laatu. - Alustapitäin on joka kieli köyhä ja puutteen-alainen ; mutta niinkuin vähästä vesasta aikaa myöten kasvaa vahva ja lavea puu, niin hyötyy myös, kansan valistuissa, Hänelle vähästä alusta rikas ja pulskea kieli. Epä-tieossa ovat kielen varat, ennenkuin kaikki sen sanat ja puheen parret kirjoin kootaan ja koko Kansan tietoon saatetaan. Kunkin vastalkusella kielellä kirjottavan kirjat ovat, kielen puolesta, vastalkavan sepän takeisiin verrattavat ; sillä tottumista joka työ vaatii, eikä missään asiassa päivältä mestariksi päästä. Mutta hyvä on alkua vähäkin : jonka enemmän joku kieltä kirjottaa, sen paremmin hän siihen tottuu, ja sen enemmän tottuu myös Lukia häneen. ( Enemmän toiste. ) Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. <> |