Agricola: alkuper�isaineistoa: Turun Viikko-Sanomat 1820-50

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1820-50

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 50.
16:ten� P�iv. Joulukuussa, V. 1820.
Huomenna, 3:tena Sunnunt. Adventissa, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Collekt. Frid�n Aamu-Saarnan, Koral. Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Koral. Friberg.
Vero-Parseelien nykyisist� hinnoista Suomessa.
Kuin Vero-parseelien hinnat luetaan Keisarillisessa Ven�j�n Paperi-rahassa, maksaa 1820 vuoen Markegongi-Taksain j�lkeen Turun Maaherran L��niss� : Tynn�ri rukiita 13 Ruplaa - Tynn�ri ohria 10 Rupl. 67 kop. - Tynn�ri kauroja 6 Rupl. 67 kop. - Aami vero-heini� 11 Ruplaa ( mutta niiss� pit�jiss�, joilla on korkeampi hein�-vero, maksaa hein�-aami 9 Ruplaa ) - Leivisk� voita 6 Rupl. 67 kop. - Leivisk� kuivaa lihaa 3 Rupl. - Laillinen h�rk� 50 Rupl. - Hevos-p�iv�ty� Ruplan ja 50 kopeikkaa - Miehen p�iv�ty� 75 kopei kkaa ;
H��meen Maaherran L��niss� : Tynn�ri rukiita 12 Rupl. 50 kop. - Tynn�ri ohria 10 Rupl. - Tynn�ri kauroja 6 Rupl. 67 kop. - Aami vero-heini� 10 Rupl. - Leivisk� voita 6 Rupl. 50 kop. - Leivisk� kuivaa lihaa 2 Rupl. 50 kop. - P�iv�ty�t niinkuin Turun L��niss� ;
Heinolan L��niss� : Tynn�ri rukiita 12 Rupl. 50 kop. - Tynn�ri ohria 10 Rupl. - Tynn�ri kauroja 6 Rupl. 50 kop. - Aami heini� 13 Rupl. 50 kop. - Leivisk� voita 7 Rupl. - Leivisk� kuivaa lihaa 3 Rupl. - Laillinen h�rk� 45 Rupl. - P�iv�ty�t saman kuin Turun L��niss� ;
Viipurin L��niss� : Tynn�ri rukiita 15 Rupl. - Tynn�ri ohria <> 12 Rupl.

-2-

- Leivisk� voita 8 Rupl. ja kopeikan, - Leivisk� kuivaa lihaa 3 Rupl. 75 kop. - Laillinen h�rk� 45 Rupl. - Hevos-p�iv�ty� 2 Rupl. 10 kop. - Miehen p�iv�ty� Ruplan ja 5 kop.
Kuopion L��niss� : Tynn�ri rukiita 12 Rupl. 50 kop. - Tynn�ri ohria 10 Rupl. - Tynn�ri kauroja 6 Rupl. 50 kop. - Aami heini� 10 Rupl. - Leivisk� voita 6 Rupl. - Leivisk� kuivaa lihaa 2 Rupl. 10 kop. - Laillinen h�rk� 31 Rupl. 50 kop. - P�iv�ty�t saman kuin Turun L��niss�.
Vaasan L��niss� : Tynn�ri rukiita 12 Rupl. - Tynn�ri ohria 9 Rupl. 60 kop. - Kaura tynn�ri 6 Rupl. - Aami heini� 10 Rupl. - Leivisk� voita 6 Rupl. - Leivisk� kuivaa lihaa 2 Rupl. 10 kop. - Laillinen h�rk� 34 Rupl. 50 kop. - P�iv�ty�t saman kuin Turun L��niss�.
Oulun L��niss� : Tynn�ri rukiita 14 Rupl. - Tynn�ri ohria 10 Rupl. - Tynn�ri kauroja 9 Rupl. - Leivisk� voita 6 Rupl. - Leivisk� kuivaa lihaa 2 Rupl. - Laillinen h�rk� 40 Rupl. ja p�iv�ty�t niinkuin Turun L��niss�.
T�st� ymm�rret��n ett� koska Vero- ja Tiunti-jyv�t maksetaan puoleksi rukiilla, puoleksi ohrilla, niin maksaa Tynn�ri niit� - Turun L��niss� 11 Rupl. 83 1/2 kop. - H�meen, Heinolan ja Kuopion L��neiss� 11 Rupl. 25 kop. - Viipurin L��niss� 13 Rupl. 50 kop. - Vaasan L��niss� 10 Rupl. 80 kop. ja Oulun L��niss� 12 Ruplaa.
Pienemp�in Vero-parseelien ja ripa-kaluin hinnat ovat t�ll� kertaa pois-j�tetyt ; sill� ettei Talonpoika niist� kuitenkaan viel� saisi selv��.
Mutta vasta, koska se yhteiselle kansalle sangen tarpeellinen Luvun-lasku kirja, jonka kiitett�v� Suomen Oppinut aikoo Suomeksi kirjottaa, on kerennyt tulla pr�nt�tyksi, uskon min� olevan soveljaan ett� kaikkien Vero-parseelien Markegongi-hinnat Aviisien kautta saatetaan yhteisen kansan tietoon.
Sittenkuin Keisarillinen Majesteetti on Armossa vahvistanut kunkin L��nin Markegongi-Taksat Suomessa, niin my�s niien Proviantti-parseelien hinnat, jotka, niinkuin jo on ilmotettu, tuleevat Ven�j�n Proviantti-Magasiinein ostettavaksi, teh��n nyt tietyksi, ett� samain Magasiinien tyk�n� maksetaan : Tschetvertist� ( taikka Setvertist� ) ruisjauhoja mattoinensa Turun L��niss� 16 Rupl. 50 kop., H�meen ja Heinolan L��neiss� 16 Rupl., Vaasan L��niss� 15 Rupl. 50 kop., Kuopion L��niss� 16 Rupl. ja Oulun L��niss� 17 R upl. 50 kop. - Setvertist� (*) ohran eli kauran kryyni� mattoinensa Turun ja H�meen L��neiss� 21 Rupl., Heinolan ja Kuopion L��neiss� 20 Rupl. 75 kop., Vaasan L��niss� 19 Rupl. 75 kop. ja Oulun L��niss� 21 Rupl. 50 kop.

-2a-

[(*) Tavauksen huojennukseksi olen min� eellisess� luku-kappaleessa, Suomalaisten puheen j�lkeen kuhtunut sit� mittaa Setvertiksi, jota Ruohtalaisissa Aviisissa Tschetvertiksi mainitaan, ja anon n�yrimmin ettei Ruohtalainen Lukia siit� n�rk�istysi. ]

-2-

- Samaten maksetaan Setvertist� kauroja mattoinensa, Turun ja H�meen <> L��neiss� 9 Rupl., Heinolan ja Kuopion L��neiss� 8 Rupl. 75 kop., Vaasan L��niss� 8 Rupl. 25 kop. ja Oulun L��niss� 9 Rupl. 40 kop., jotka hinnat ovat joka L��niss� melkein yht�pit�v�t, ja korkeammat kuin Markegongissa, nimitt�in : Jauho-setvertin hinta on kahta Ruplaa viitt� kymment� kop. korkeampi kuin Markegongin j�lkeen ruisjauhoista maksetaan : samaten on my�s, yli markegongin maksoa, lis�tty kryyni-setvertin hintaa 2:hella Ruplalla 26:ella kopeikalla ja kaura-setvertin hintaan Rupla ja 10 3/4 osaa kopeikkaa.

-3-

Mattoja on jo Ven�j�n puolelta ostettu ja niin pian kuin ne ovat Suomeen saatu, annetaan tieto miss� ja mihin hintaan niit� kaupaksi l�ytyy.
Suomen Kansan entisista ajoista.
7:m�s eli viimenen Luku.
( Kaarlo 12:nnen, Ulrika Eleonoran, Fredrikin, Adolf Fredrikin, ja Gustaf 3:nnen hallitessa. )
Kaarlo 11:nnen kuolttua vuonna 1697 ylennettiin h�nen 15 vuotta vanha poikansa Kaarlo 12:nes Kuninkaaksi.
Nuorten tavalla vietti h�n viel� usein aikaansa ilon teolla, v�list� ajain rajusti hevoisilla, v�list� jahtaillen karhuja puu-hangoilla.
Mutta pian tulivat tuimemmat leikit eteen.
Sill� ik��nkuin pitemp�in poutain per�st� �kki� nousee hirmunen Ukonilma, joka joutusasti kokoo l�nnen, etel�n ja kaon pilvet yhteen, pimitt�� taivaan ja t�ytt�� maailman rankalla, jyrin�ll� ja leimauksilla, samaten alkoi my�s nyt, 18-vuotisen rauhan per�st�, kauhea sota kolmelta puolelta liekit� ja pauhaa ymp�ri t�t� nuorta suurutonta Kuningasta.
Pelko k�sitti Valtakunnan Vanhimmat, vaan ei pystynyt pelko Kaarloon.
Miehuisesti l�ksi h�n Valtakuntansa puolesta sotintaan : kuuluisat olivat ne voitot, jotka h�n ensimm�lt� sai, kuuluisemmat viel� ne kovat onnet ja turmiot, joihin h�n lopulla joutui ; mutta kaikki kovat onnet eiv�t voineet masentaa ja taivuttaa h�nen ihmeellisesti j�ykk�� ja vavahtamatonta luontoansa.
Vuonna 1700 otti h�n ensin voiton Juuttilaisilta, jotka h�n kohta pakotti rauhan tekoon.
Samana vuonna purjehti h�n Armeiansa kanssa Viroon, kussa h�n Narvan kaupungin alla my�s sai kuuluisan voiton.
Sielt� kulki h�n Puolaan, jossa h�n monen mainion tappelun ja voiton per�st� ajoi Kuningas Augustin pois Valtakunnastansa Saksan maahan, kussa Augustilla oli Perint�-Ruhtinakunta.
Sitten kuin Kaarlo oli toimittanut toisen Kuninkaan Puolanmaahan <> vaelsi h�n Ven�j�n Valtakunnan etel�-p��h�n, jossa h�n my�s ensimm�isiss� tappeluissa oli voiton p��ll� ; mutta vuonna 1709 voitettiin h�n Poltavan kaupungin alla, ja t�h�n loppui h�nen onnensa.

-4-

Kaarlo oli nyt kulkenut niin kauas kotoansa ettei h�n en�� voinut p��st� sinne takasin ja sent�hen t�ytyi h�nen paeta Turkin maalle.
N�m�t asiat kuulttuansa rikkoi sek� nykyisin mainittu Kuningas Augusti ett� Juutin Kuningas rauhan ja alkoivat sotia Ruohtia vastaan.
Saman tekiv�t jonkun ajan per�st� my�s Prussian ( eli Preussin ) ja Englannin Kuninkaat.
Toivoin saavansa Turkkilaisia puolestansa sotimaan, viipyi Kaarlo 5 vuotta Turkin Valtakunnassa, jonka Sultani, turhan pelon t�hen, k�ski h�nt� sielt� poisl�htem��n.
Mutta Kaarlo, joka ei ollut tottunut kenenk��n k�skyj� tottelemaan, ja jolla oli ainoastansa pari sataa miest�, teki tappelun Turkkilaisia vastaan, joilta h�n pian voitettiin.
H�nen siell� ollessansa tapahtui alusta vuotta 1714 se kuuluisa tappelu Ison Kyr�n pelloilla ja lopulla samaa vuotta tuli Kaarlo Turkinmaalta takasi Ruohtiin, kussa h�n v�h�n ajan sis��n kokosi suuremman Armeian kuin Ruohtalaisilla millonkaan ennen on ollut, jossa Armeiassa my�s l�ytyi 11 Suomalaista Regementti�.
Nyt L�ksi h�n Juuttilaisia vasten sotimaan ja lopulla vuotta 1718 ammuttiin h�n Norjassa Fredrikshallin f�stningi� piiritt�iss�ns�.
Haikeasti suri h�nen uskolliset alammaisensa h�nen �killist� kuoloansa, josta pr�nt�tyss� runossa viel� lauletaan :
" Oho osaa onnetointa !
Oho aikaa armotointa !
Mit� kuuluvi kuilta, Mainitahan Ruottin maalta !
Kuollut kulta Kuningaamme, Haudattuna Haltiamme, Ammuttuna aivon kautta, Juutin maalla juuttahilta, - - Me kun kalat k�velemme, Madon pojat matelemme, Paitti P��tt�, Haltiatta, Kaittiatta, Kattojatta, Josta suru suurenevi Entisest� enenevi : Ainapa ajattelimme, Pian toivomme todella, Mustat menot muuttuvaxi, Mutta muutut mustemmaxi.
Auta ainua Jumala, P��st� p�ivist� pahoista! "
( Loppu toiste. )
Turkulaisille ja l�hes Turkua asuville Viikko-Sanomain ottajille, maksaa tulevan ajastajan vuosi-kerta n�it� Aviisia, ( joista Numero viikossa pr�nt�t��n, ) 47 killinki� Pankkoota, johon hintaan Aviisi-Seteli� l�ytyy Herra Frenckellill� kaupaksi.
Pr�nttivirhe : Viimeisen Numeron 3:nnen sivun keskipaikoilla on Kaarlo 9:s�s, jossa pit�� olla Kaarlo 11:nes.
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa. <>