Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 11. 15:tenä Päiv. Maaliskuussa, V. 1823. Huomenna, 5:tenä Sunnuntaina Paastossa, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Fridén Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Julistus Suomen Kansalle mitä pitää vaarin otettaman sen Suomesa tavallisesti kulkevan rokon eli rupulin tuntemisesta, ulosannettu Keisarillisen Lääkäri Collegiumin päätöksen jälkeen. Vanhudesta on Suomen maasa kuollut tuhansittain ihmisiä joka seittemäntenä eli kahdeksantena vuonna rokkoon eli Lapsiruttoon, jolla nimellä tätä julmaa tautia ennen syystä merkittiin. Entisiin aikoin ei myös tätä tautia vastaan mitään apua tietty. Mutta 25 vuotta sitten löyttiin yksi hyvä ja voimallinen aine sitä vastaan, jota kutsutaan panento-rupuliksi eli vaksiiniksi. Moneen sataan tuhanteen ihmiseen on sitten istutettu tätä panento-rokkoa : siihen ei ole yksikään kuollut : siitä ei ole yksikään tullut vialliseksi : ja niistä, jotka ovat saaneet oikiata panento-rokkoa ei ole yhteenkään sattunut tavallinen rokko eli rupuli. Kohta ovat 22 ajastaikaa sitten kuluneet, kuin Suomen maan asuvaiset tästä panento-rupulista tulivat osalliseksi. Kuningaallinen Ruottin Hallitus on varhain ja sitten meidän Armollinen Keisarimme pitäneet suuren vaarin, että köyhät ja vaivaset Keisarillisen Huoneen-hallitus Seuran kautta ilman erinomaista maksoa tulevat siitä osalliseksi. Mutta tämän asian kansa on käynyt kuin sananlaskussa sanotaan : Ei hyvä työ tarjottuna kelpaa, vaan pyytetty parempana pidetään. Tätä laupialta Jumalalta meille annettua ja Armialta Hallitukselta meille tarjottua ainetta <> rupulia eli rokkoa vastaan, joihoon monta tuhatta ihmistä kuolee, eivät Suomen asukkaat ole joka paikasa oikein käyttäneet, erinomattain niinä aikoina, kuin kovan rokon hätä siihen ei ole vaatinut. -2-Samasta syystä rasitetaan nyt myöskin kansan lapset tartuvilta rokoilta, joista olisivat vapaat pano rupulin kautta, niin kuin monesa muusa maasa, ainoastansa kansa olisi antanut istuttaa pano-rupulia niihiin, joisa ei ennen rupuli ole ollut. Mutta tämä tarttuva tauti ei ole nyt ainoa rasitus : Toinen tarttuva tauti, jota tavallisesti kutsutaan vesi-rokoksi on nyt joka paikasa kulkeva, jonka kansa tavallinen rokko ei pidä sekoitettaman. Vesi-rokko eli vesi-rupuli on ulkonaisesti yhtäläinen tavallisen rupulin kansa, erinomattain koska se on pahasta laadusta, että Lääkärit tarkkaammallakin vaarinottamisella tuskin voivat eroittaa sen tavallisesta rokosta. Kaikki muut, jotka ei ymmärrä lääkärinkonstista, ovat tietämättömät näitten tautien oikiasta laadusta, ja jos ne toisinans luulevat tästä tietävänsä, ja toisillen tästä asiasta jota he ei itse ymmärrä, väärin puhuvat, niin kuin usiasti tapahtuu, niin näistä molemmista taudeista uloslevitetään pahoja ja turhia sanomia ja puheita. Esimerkiksi jos joku saapi ihonsa päälle senkaltaisia näpyköitä kuin rupulin näpykät, niin se tavallisesti kuuluu, ilman parempata tietoa ja peräänajatusta : sillä on rokko- eli rupuli-tauti, vaikka sairas vaivataan yhdeltä muulta taudilta, joka on rupulin kaltainen, nimittäin vesi-rokolta, joka samalla ajaalla tavallisen rupulin kansa on myöskin käypä. Ja jos sama ihminen, johoon on istutettu pano-rupulin ainetta, saapi vesi-rokkoa, niin tavallisesti tehdään se turha päätös, että pano-rupulilla ei ole voimaa estää eli pelastaa tavallisesta tarttuvasta rupulista, koska, jos oikein aateltais, pitäs päätettämän, että pano-rupuli ei estä vesi- eli sian-rokosta. Tästä pahasta vesi-rokosta ei vaksiini estä : eikä koskaan ole joku Lääkäri eli muu ymmärtävä ihminen sitä opettanut eli luvannut : Vesi-rokkoa vastaan ei meillä ole mitään estävätä ainetta : mutta me saamme olla tyytyväiset että estää ja välttää tätä tautia samalla tavalla kuin muita tarttuvaisia tautia. Se tavallinen tarttuva rupuli eli se paljon tappava nasta- eli näpykkä-tauti, jota vastaan pano-rupuli on voimallinen varjelemaan, näkyy tavallisesti seuraavalla tavalla : kolmena ensimmäisenä vuorokautena vaivataan se, johoon rokko on tarttunut, päätaudilta, kuumudelta, levottomudelta, mielen-käännöltä, ylönantamiselta, tempauksilta ja niin edespäin. Hielle ja hengelle tulee erinomainen komu ja paha haju, joka pysyy koko taudin ajaan. Neljäntenä vuorokautena nousee punaisia näpyköitä, <> joisa on valkonen pilkku keskellä, ensin kasvoin, sitten rumiiseen ja käsivarsiin, ja viimein reisiin ja jalkoin. -3-Kahdeksantena eli yhdeksäntenä vuorokautena kellastuvat näpykät ; sairas on taas heikompi, ruumis turpoo eli pullistuu, erinomattain kasvot ja silmäkannet, niin ettei ne aukene, ja kellasta märkää rupee vuotamaan. Ruvet rupeevat kuivamaan kymmenentenä eli yksitoistakymmenentenä vuorokautena ja vähittäin lähtemään, ja jättävät syvempiä eli matalampia epätasaisia arpia. Usiasti ovat nämät tapaukset paljoa kovemmat, mutta aina seuraavat ne toinen toistansa nimitetysä järjestyksesä, jos ei sairaat kuole kohta taudin aluusa, niin kuin usiasti tapahtuu joka kuudennelle eli seittemännelle hengelle. Muut kovat kohtaukset niin kuin kulkun-kipu, kuolan-jouksu, pään-viintaus, kova väristys ja niin edespäin yhdistyvät usiasti tämän taudin kansa, jonka kautta rokko-tauti tulee tuntemattomammaksi ja vaarallisemmaksi. Kaikki muut näpykkä-taudit, joisa ei pilkut tule päälle ja valmistu mainitusa järjestyksesä, vaan ovat toisilla ajoilla ja toisten tautien kohtausten seurasa, ovat toisesta laadusta, ehkä kuinka näpykät ulkonaisesti näkyisivät edellisten kaltaisiksi : esimerkiksi vesi-rupuli, joka usiasti vaivaa niitäkin joilla on ollut tavallinen tarttuva rupuli, niin myös niitä jotka täydellisesti ovat varjelus-rupulin ulosseisoneet. Niin kuin nyt on ainoastans yksi tavallinen rupuli, jota vastaan varjelus rupuli auttaa, niin on myös ainoastans yksi oikein varjeleva pano-rupuli, mutta kaikki muullaiset näpykät, kuin lyövät ulos istutuksen jälkeen, ovat kelvottomat ja voimattomat. Ainoastans oikia varjelus-rupuli vaikuttaa sen terveellisen muutoksen ihmisen ruumiisa, että jokainen, jolla sitä on ollut, on niin turvattu tarttuvaa rokkoa vastaan, kuin olis hän tämän vaarallisen taudin läpi käynyt. Mutta väärillä pano-näpyköillä ei ole tätä voimaa ; sentähden täytyy niitten perästä sitä pikemmin kuin paremmin vasta uudesta istuttaa : mutta usiasti ovat nämät väärät näpykät tavallisten varjelus-rupulin näpykkäin muotoset, niin että ainoastans Lääkärit ja hyvin tottuneet istuttajat taitavat niitä toinen toisistansa eroittaa. Tämä yhdenmuotoisuus eli yhdenkaltaisuus on usiasti vietellyt sekä tietämättömiä vanhempia että tottumattomia ja huolimattomia istuttaita tytymään kelvottomaan pano-rupuliin, ja turhaan odottamaan siitä samaa hyödytystä kuin kelvollisesta varjelus-rupulista ; ja näin tultuansa petokseen ovat he saattaneet varjelus-rupulin syyttömästi epäluuloon. Sentähden on niin työläs eroittaa tavallista tarttuvaa rokkoa <> vesi-rokosta, kuin oikeeta varjelus-rupuliakin vääristä istutus-näpyköistä ; ja näin on selvä, että kaikki se huuto, varjelus-rupulin voimattomudesta tarttuvaa rokkoa vastaan, kuin ymmärtämättömiltä ihmisiltä kuullaan, on turha ja mitätöin, ja ei pitäsi estämän ketään varjelus-rupulilla pelastamasta itsiänsä rokko-rutolta. -4-Kaikkein vaksineeraamattomain, joilla vielä ei ole ollut tarttuvaa rokkoa, pitää siis kiirummasti totteleman niitä kuulutuksia kuin lailiset Istuttajat Keisarillisen Suomen Huoneen-hallitus Seuran käskyn jälkeen tulevat ulosantamaan. - Edespäin tulee jatko ulosannettavaksi siitä mitä tarttuvien tautien varjellukseksi on tarpeellinen. Koko Suomen maasa löytyi vuonna 1820 ylipäänsä 1,177,546 ( miljoona sata seittemän kymmentä ja seittemän tuhatta viisi sataa neljäkymmentä ja kuusi ) ihmistä, nimittäin 567 tuhatta 178 miestä, ja 610 tuhatta 368 vaimoa. Näitten seasa oli likimain 400 tuhatta lasta 15 vuoden alla, vähä enämmin kuin 484 tuhatta henkeä 15 ja 40 vuoden välillä, ei täyttä 220 tuhatta ihmistä 40 ja 60 ajastajaan välillä, likimiten 63 tuhatta ihmistä 60 ja 75 vuoden välillä, yli 7 tuhatta ihmistä 75 ja 90 vuoden välillä, 160 ihmistä 90 ja 100 vuoden välillä, ja 2 vaimo ihmistä yli 100 vuoden. - Näitten joukosa löytyi myös yli 410 tuhatta nainetta ihmistä, ei täyttä 70 tuhatta leskeä, ja 296 tuhatta naimatointa ihmistä yli 15 vuoden. - Viisi ajastaikaa ennen, eli vuonna 1815, oli Suomen maan väestö 81 tuhatta 589 henkeä vähempi kuin vuonna 1820, ja niin muodoin, jos henki luku joka vuosi kasvais samasa määräsä, niin enänis vuosittaisin Suomen väestö yli kuudennella toistakymmenellä tuhannella ihmisellä. Yksi käypäläinen antoi toiselle sen neuon : älä pyydä koskaan siltä kuin yksinänsä kävelee ; jos heitä on kaksi yhdesä, niin antavat he molemmin, mutta jos he erinänsä olisivat käyneet, niin et sinä kummaltakaan mitään olisi saanut. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |