Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 15. 12:tenä Päiv. Huhtikuussa, V. 1823. Huomenna, 2:na Sunn. Pääsiäisestä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kor. Friberg Aamu-Saarnan, Stud. Sirén Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Kejsarillisen Majestetin Armollinen Julistus, niistä uusista Kahden Rublan Sedeleistä, jotka tästälähin käymään tulevat. Annettu Helsingin Kaupungisa, sinä 21 p. Helmikuusa 1823. Me ALEXANDER 1:nen, Jumalan Armosta, Kejsari ja Itsevaltias koko Venäjänmaan ylitse, Suuri-Ruhtinas Suomesa [ei saa selvää] Teemme tiettäväxi : Että niin kuin niitä uusia Kahden Rublan Sedeleitä, kuin Vaihetus- Depositioni- ja Laina-Bankon, MEIDÄN Armollisen Julistuxemme jälkeen siitä 26 p. Lokakuusa edesmenneenä vuona, ulosandaa tulee, nyt niin paljon valmixi saatu on, että nämät Sedelit käymään pandaa taitavat ; Niin olemma ME, ynnä sen sivusa, että mainittu MEIDÄN Armollinen Juli stuxemme jälkeenelettämän pitä, mitä näiden käymiseen, vääräxi tekemiseen ja uudesta valmistamiseen tulee, tämän kautta Armosa tahtoneet julistaa : että nämät Sedelit, ehkä muotonsa ja näkönsä puolesta likin yhdenkaldaiset niiden ennen selitettyin Yhden Rublan Sedelein kanssa, kuitengin, paitsi sitä Venäjän, Ruotsin ja Suomen Kielillä selkiästi ulospandua arviota, erinomattain siitä eroitetaan : että se piiruitettu pitkyliäisesti ymbyriäinen Kuva, josa nähdän ne Sedelin ylipuolesa, molemilla puolin Kotkaa, olevaiset Arvion ja Vuosilugun Stempelit, ilman sitä on ymbärin piiritetty yhdeldä mustalda kahdexankulmaiselda pitkyliäiseldä raamulda, kaunistettu valkioilla oxilla ja <> ruusuilla : että ne pitkyliäiset neliskulmat Banko-Directörin ja Kassörin nimiä varten ovat aaldoisesti piiruitetut leikatuin kulmain kanssa : ja että siitä alimmaisesta Sisällepidon eli Contextin alla olevaisesta vuosilugusta, kolme Nummeroa ovat präntätyt ja se neljäs pännällä kirjoitettu. -2-Helsingin Kaupungisa s. 21 p. Helmikuusa 1823. Hänen Kejsarillisen Majestetinsä Oman Päätöxensä jälkeen ja Hänen Korkiasa Nimesänsä, Hänen Suomesa asetettu Senatinsa : C. Mannerheim. A. Ehrenström. A. H. Falck. J. Walheim. A. Finkenberg. J. G. Martin. Johan Sederholmin elämäkerta. ( Loppu edellisestä Numerosta. ) Nyt erkausin minä koulusta ja rupesin kauppatrengiksi Bock nimisen Kauppamiehen, sitten Rådmannin, tykö v. 1738 Marraskuussa ; mutta vaikka minä olin kaupan tähden hänen palveluksessansa, täytyi minun myös korjata hänen hevostansa, hakata kaikki polttopuut huoneen tarpeeksi ja viedä käytteitä myllyyn. - Palveltuani hänen tykönänsä puolen kymmenettä ajastaikaa otin minä hänestä eroni Kesäkuussa vuonna 1748. Koko minun palkkani tämän ajan edestä oli 6 Riksiä, jotka hän antoi minulle, ja jotka rahat sillon olivat kaikki minun tavarani. Mutta kuitenkin päätin minä rueta omaa kauppaa tekemään ja sain kumppaniksini yhden Rådmannin pojan, Nils Burtz, jolla ei ollut enemmin kuin minullakaan. Saadaksemme kaluja velaksi ja tuttuja, lähdimme me Tukkholmiin. Kaikki meidän eväämme tälle matkalle oli pytty silakoita, toinen pytty voita, vähän leipää, ankkuri sahtia ja toopillinen siirappia. Tästä me elimme sekä matkalla että Tukkholmissa ; juuri välistä ja harvoin menimme me johonkuun ruokamajaan ja otimme kumpikin portsionimme eli miehen osan ruokaa ; sillon maksoi portsioni leivän kanssa 28 äyriä kupari-rahaa. Me asuimme myös samassa laivassa jolla olimme tulleet. Ilman tuttuja ei ollut hyvä saada mitään velaksi. Joachim Sutthoff niminen Kauppamies oli ensimmäinen joka sekä itte antoi meille kaluja 4:n eli 5:den tuhannen plootun edestä, että myös puhui meidän edestämme toiselle Kauppamiehelle, jonka nimi oli Gustaf Rahm Erikinpoika, jolta me saimme tarpeellisia kryyti kaluja. Tämä kunnioitettava Herra Sutthoff oli siis meidän onnemme alku : sillä jos ei hän olis meitä uskonut, kuka tiesi jos me, tuntemattomat nuorukaiset, olisimme muualta saaneet kaluja. Näiden kaluimme kanssa, joidenka hinta oli 8 tuhannen plootun paikoilla, lähdimme me takasin aluksella, jonka me olimma vuoronneet 300 <> taaleriin kupari-rahaa ; mutta koska tähän alukseen mahtui enemmin kuin meidän kalumme, niin me laitoimme että saimme alukseemme vietäväksi Suomeen 800 tynnöriä maltaita, joista maksettiin niin suuri vuoro, että meidän omat kalumme ja vielä 300 tynnöriä maltaita, jotka olimme saaneet myötämme Suomessa myytäviksi, eivät tulleet maksamaan mitään vuor oa. -3-Ensistä saimma me myydyksi ne 300 tynnöriä maltaita ja möimme omat kalumme parempaan hintaan kuin muut, sillä me olimma tytyväiset vähempään voittoon. Saatuamme kalumme myydyksi, lähetimme me heti rahaa hyväntekiöillemme, jotka olivat meille velaksi antaneet kaluja. Kaikki näkivät meidän ahkeruutemme ja toimemme ; pian saimme me monelta lainata ; suurimmat ja rikkaimmat kauppamiehet tarjosivat meille kalujansa. Saksan rannoilla olevista kaupungeista lähetettiin meille monet laivan lastit myytäväksi ; ne myytiin ja mitä kaluja het olivat täältä anoneet, hankimme me heille heidän mielensä jälkeen. Vuonna 1750 lähetti Hull nimisestä Englannin kaupungista yksi Kauppamies meidän tykömme, vaikka met emmä olleet häneltä tutut, laivan, jossa oli 1500 tynnöriä maltaita, 500 tynn. nisuja eli vehniä, 450 säkillistä nisujauhoja, 4000 leiviskää juustoja, 500 vuotaa ja 500 vasikan nahkaa : paljas tulli näistä kaluista teki 1500 Riksiä. Kuin me pian saimme nämät kalut myydyksi hänelle mieleksi, lähetti hän taas seuraavana vuonna 1751 meille 4 laivanlastia meri-hiiliä ja kaikellaisia muita kaluja. Kolmen viikon sisällä tulivat nämät 4 laivaa lastatuksi laudoilla, sekä täällä Helsingin kaupungissa, että Borgossa, Eriksnääsissä, Haminassa ja Viipurissa. Koska sitten tuli kielto, ettei saatu sellaisilla laivoilla viedä ulos lautoja, täytyi meidän jättää tällaisen kaupanteon, jonka tähden vanhemmat ja rikkaammat kauppamiehet jo olivat meitä kadehtineet. Näin oli meidän kaupan-tekomme luonnistunut että, koska me maksoimme velkamme, oli meillä jo koko rahasto omana. Kumppanini ja minä suostuimme nyt kumpikin tekemään eri kauppaansa : me jaoimme yhdessä ansatun tavaran keskenämme, erkausimme vuonna 1752 ja minä rupesin yksinäistä kauppaa tekemään. Vuonna 1750 menin minä naimiseen ensimmäisen rakkaan vaimoni, Hedvig Solitanderin kanssa, joka kuoli v. 1767, koska hän oli saanut 6 poikaa ja yhden tyttären. Vuonna 1768 menin minä toiseen naimiseen Maria Magdalena Wendelian kanssa : tämä rakas vaimoni poisnukkui Herrassa vuonna 1789, koska hän oli saanut 3 poikaa ja 2 tytärtä. V. 1752 ostin minä nykyisen kartanoni, jossa sillon oli puuhuonet aina 1756 vuoteen asti, jona vuonna minä rakensin kivihuoneen niin <> kuin myös muita rakennuksia samalle kartanolle *). -3a-Tätä toimeen saattaaksensa antoi Kruunu ilman maksotta tiiliä ja kalkkia niille jotka puuhuoneitten sijaan rakensivat kivihuoneita. Tätä etua nauttivat Sederholm ja moni muu. ] -4-Sveaborin linnaa rakettaissa, jota aljettiin jo v. 1747, hankin minä sinne paljon rakennusaineita, jotka minä olin omilla rahoillani ostanut, niin että minulla oli, niinkuin 1756 vuoden Herrainpäivillä selitettiin, Kruunulta saatavaa 72,775 taaleria ja 11 äyriä hopia-rahaa, joita minä sain odottaa 3 vuotta ; jonka kautta kyllä olis kauppani mennyt kumoon, jos ei minulla olis ollut muita tiluksia rahan saaliiseen. Ettei puuttuis millonkaan ulosvietäviä kaluja laivoilleni, ostin minä osia moneen sahamyllyyn. Omat laivani ja net joissa minulla oli osia, tarvittivat korjausta ja parantamista. Sentähden ostin minä koko sen likellä kaupunkia olevan laivan varvin, jossa minulla jo ennen oli ollut osa. Tällä varvilla on minulle rakettu 13 suurempaa ja pienempää laivaa. - V. 1774 rakensin minä pultaani-fabriikin, jossa tehdään vuodessa 20,000 kyynärän paikoille pultaania, jota ostetaan sekä omassa maassa että ulkomaalle. - Seuraavana vuonna lakkasin minä kräämä-kauppaa tekemästä, ja lähetin vaan omissa sahamyllyssäni sahatuita lautoja ja vähän palkkia eli hirsiä ulkomaalle, josta taas tuotiin suoloja. Minä ostin myös monta taloa maalla, jotka minä panin parempaan tilaan ja sitten möin pois. V. 1778 sain minä, palkinnoksi sen tähden mitä minä olin tehnyt Kruunulle, oikeuden ostaa ja frälsi-vapaudella pitää, sekä minulle että lapsilleni, Gumtäktin ja Härtonääsin Säteri-Rusthållin. Herrain-päivämiehenä olin minä Helsingin kaupungin puolesta 1769, 1778 ja 1789 vuoden Herrainpäivillä, ja 1778 vuoden Herrainpäivillä olin minä myös kummina sillon syntyneen Kruunuprinsin ( sitten Kuninkaan ) Gustaf Adolfin ristiäisissä, jonka muistoksi minä kunnioitettiin kulta-metaljalla. V. 1799, 16:tenä päivänä Marraskuussa nimitti minun Kuningas Ritariksi Hänen Vaasan-Ordenistansa. Lapsuudestani asti pitäin kiini Jumalan armosta olen minä ahkeruudella ja toimella ei ainoastaan itte elänyt yli 80 vuoden vanhaksi, mutta myös usein voinut auttaa kanssa-ihmisiäni, ja rakennuksillani toimittanut paljolle köyhälle väelle tilan työnteolla ansaitaksensa ruokansa. Nyt, kaipaen kahta rakasta vaimoani ja muistaen heidän poismenoansa tästä katovaisesta maailmasta, ja isä 8:alle lapselle, joidenka kasvattaminen ja opettaminen aina kätkyestä asti, on ollut minun suurin huoleni, ei ole minulla enään muuta toivoa, kuin että nämät rakkaat lapseni, Kaikkivaltiaan suojeluksen alla, mahtaisivat olla onnelliset ja kelvolliset ihmiset kanssakunnassa. Suurimmalla ilolla ja hartaimmalla kiitollisuudella Jumalan suojelusta vastaan lopetan minä tämän kirjotukseni. Näillä sanoilla lopetti vainaja tiedot ittestänsä. Kuolleissansa, 17:tenä p. Helmikuussa v. 1805, jätti hän jälkeensä 7 poika, yhden tyttären ja 25 lapsenlasta. Kirjallista testamenttiä ei hän ollut tehnyt, mutta vähän ennen kuolemansa oli hän sanonut tahtovansa että tuhat Riksiä annettasiin Helsingin kaupungin vaivasten kassaan, ja perilliset tekivät myös hänen tahtonsa jälkeen. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |