Agricolaverkon vintti
Turun Viikko-Sanomat 1823-1-52
|
AGRICOLA |
[Viikkosanomat ]
-1-
Turun Viikko-Sanomat.
N:o 17.
26:tenä Päiv. Huhtikuussa, V. 1823.
Huomenna, 4:nä Sunn. Pääsiäisestä, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Stud. Karén Aamu-Saarnan, Chor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Stud. Karén, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg.
Muutama sana Talon-Pojan puolesta.
Usiasti kuuluu se valitus, että yhteinen kansa, maansa viljelemisesä ja muisa yrityksisä kiintiästi ja aivan ykspäisesti pysyy entisisä tavoisansa, eikä tahdo luopua Esi-isäinsä annetuista ja heiltä kerran hyviksi katsotuista neuoista.
Epäilemätä tulee myös myöden antaa, että yksi osa näistä vanhuuden jäännöksistä ovat virheen alaiset ja kaipaavat parannusta ; mutta sentakia ei sovi Talon-poikaa täsä asiasa kovasti syyttää.
Nämät tavat on monen ajaan koettelemus hyväksi löytänyt ; ne ovat sovitetut jokaisen paikkakunnan erinäisen maan-luonnon ja tarpeen jälkeen, ja ehkä eivät ne ole olleet juuri parahimmat, on niillä kuitenkin tähän asti toimeen tultu.
Oppineitten uudet neuot, jotka myös koettelemuksen kautta ovat matkaan saatetut ja perustetuksi tuleet, mahtavat tämän ohesa jäädä arvoonsa, ja eikä sovi myös kenenkään niitä halpana pitää ; tarkoitus on ainoastansa tämän kautta muutamalla sanalla osottaa, ettei Talon-pojan, jos hän muutoin tahtoo talonsa asua, sovi hätimisellä peräänahnehtia näitä neuoja, ja niitten johdosta kuvastella uusia yrityksiä, ennen kuin hänellä on vakuutus että ne häntä hyödyttävät.
- Kuka taitaa vaatia, että hän Oppineitten kansa voisi tutkia ja tarkammin punnita jokaista uutta tapaa, jos se, ehkä muisa paikkakunnisa luonnistava, myös hänelle sopivainen on ; semmenkin koska tämä tieto ja tutkistelemus <> sattuu syvemmälle, ja on kiedottu niin moneen asianhaaraan, että se usiasti viisaatkin väärille teille viettelee.
-2-
Hänen vähät varansa ja tilustuksensa eivät salli hänen tehdä turhaan monta koetusta, eikä hänen selkänsä voi kantaa monta katovuotta, koska hänellä on kyllä tekemistä niistäkin, jotka meidän maatamme usiasti, ja ilman että hän niitä voi estää, kovasti rasittavat.
Parempi on siis että hän pysyy vanhallansa, ja vasta sitten rupee seuraamaan usia tapoja, koska ne monen koetuksen kautta ovat osottaneet hyötynsä.
Aivan harvat ovat rikkaaksi tulleet sen kautta, että he yhtenä aikana ovat hankkineet yhtä ja toisena taas toista yritystä ; mutta sitä vastaan on moni sillä muotoa itsensä maantielle saattanut.
Huonosti olisi sentähden maamme kansa, jos Talon-pojan sääty saisi halun äkistä luopua vanhoista tavoistansa, ja seurata uusia neuoja, ilman vahvaa perustusta ja vissiä tietoa, että ne luonnistavat ja paremman hyödyn tuottavat.
- Varallisemmat maanviljeliät, joilla on suuret kartanot avarain tilustusten kansa, ja joilla on tila näisä asioisa saada selvemmän tiedon, ovat sitä vastaan velkapäät, näitä uusia neuoja tarkammin tutkimaan, ja maansa viljelemisesä niitten suurempaa taikka vähempää hyötyä yhteiselle kansalle osottamaan ; ja sen kiitoksen tulee jokaisen antaa Talon-pojalle, että koska joku tapa tällä muotoa, pidemmän ajaan koettelemuksen kautta, josakusa paikkakunnasa on hyväksi löytty ja vahvasti per ustetuksi tullut, niin ei myös hän enään ole ykspäinen ja oppimatoin, vaan tärkiästi ottaa tästä esimerkin, ja vahettaa paremman tavan huonompaa vastaan, jos tämä vaihet muutoin ei vaadi suurempia kustannuksia, kuin hänen vähät varansa myöden antavat.
Eikä myös sovi sanoa, ettei tainkallaiset esimerkit, monesa paikkakunnasa Suomen-Maasta, jo ole aivan nähtävät muutokset ja arvaamattoman hyödyn vaikuttaneet ; niin että tämäkin asia selvästi osotta, kuinka syyttömästi nämät valitukset ja kanteet, Talon-pojan sitkeestä hellitämisestä entisistä tavoistansa, lankeevat hänen päällensä.
Meri-hiilistä.
( Loppu edellisestä Numerosta. )
Että saada näistä haudoista hiilet kuljetetuksi meren ja purjehdittavan veden rannalle, viljellään Englannisa välikappaleita, jotka viisaan rakennuksensa puolesta saattavat päällekatselian suurimpaan ihmettelemiseen.
Tätä varten ovat nimittäin tehdyt erinomaisen merkilliset tiet, joita myöden ei muut kuin hiili-rattaat sovi kulkemaan.
Senkaltainen tie on usiasti monta penikulmaa pitkä, juoksee monien laksoin ja kukkulain <> päällitte, ja on niin perustettu, että se aina hiukan laskettaa ja nimensä viettää myötäselle hamaan siihen paikkaan asti, josa hiilet laivaan purjetaan.
-3-
Koska tämä tie on näin raketuksi saatu, ja itse kiista on hyvin tasotetuksi tullut, niin sen sivuin tukevasti kiinni-liitetään vahvat ja lujat hirret, sille leveydelle toinen toisesta kuin pyörät vaativat.
Nämät hirret veistetään sitten päältä harjalle siihen mukaan, että ne sopivat niihiin raudasta valettuin pyöräin kaaloin.
Tätä tietä kulkevat nyt usiammat neli-pyöräiset rattaat yksi toisensa perään, jokainen täytetty likipitäin tuhannen leiviskän painolla meri-hiiliä, ilman hevosen eli miehen avuta, yhtä järkevästi, ja hirtten seläästä eli jäljiltä luopumata, monet matkat siihen asti että he meren rannalle ennättävät.
- Sille matkustavaiselle, joka ensi kerran joutuu näisä paikkakunnisa kulkemaan, on tämä ittestänsä liikkuva hiili-kuormain seura yksi hyvä ja mieluisa silmän täysi.
- Koska joku näistä rattaista tulee määrättyyn paikkaan, niin juoksee hän vielä edemmäksi yhden sillan päälle, joka on rakettu niin korkialle vedestä, että laivat alasriistetyillä mastoilla keitoonsa mahtuvat alle, ja josa on yksi läpi eli ovi, jonka kohdalle kuorema tultuansa seisahtaa, ja vähällä avulla yhdeltä mieheltä on koko tämä suuri hiili-kuorema yhdellä kolahduksella laivan pohjasa.
Toista tietä, rakettu samalla tavalla kuin edellinenkin, vedetään rattaat tyhjänä yhdeltä hevoselta helposti takaperin.
- Muutamia näitä merkillisiä tietä rakentaesa on inhimmillinen järki vielä astunut yhtä askelta pidemmälle.
Josa maan luonto nimittäin sen on myöden antanut, on niitten purkamattomain ratasten paino ja vaikutus päälle kiiruhtavaisesta kuluustansa alaspäin, sillä tavalla yhdistetty, että ne myötäselle kulkevaiset ahdihtavat eli pakottavat ne tyhjät toista tietä takaperin.
Nopiasta Liikunnosta.
Kotka lentää yli 3 tuhatta kyynärää minuutisa, joka tekee likimain 10 Ruottin penikulmaa tiimasa.
Jokainen muu iso lintu taitaa myös, koska hän ensin on pari päivää lentänyt, päiväsä matkustaa yli 80 penikulmaa.
- Yksi keso haukka, joka linnun pyynnösä kerran seurasi Frankriikin Kuningasta Henrik II, katosi äkkiä seurasta, ja ammuttiin 24 tiimaa sen jälkeen, 189 penikulman pääsä, Malta nimisesä saaresa Keskimeresä ; se tunnettiin yhdestä kaulan ympärin olevasta kulta renkaasta, ja oli niin muodoin tuntisa lentänyt likimain 8 penikulmaa.
Kameeli kulkee päiväsä 9 eli 10, ja Hirvi usiasti yli 20 penikulmaa.
Hevonen taas lennättää mennä yhtä kiirusti kuin lintu.
Ne parahimmat hevoset Englannisa juoksevat kapin-ajosa virstan 3 minuutisa.
-4-
Ihminen taitaa myös harjaantua sievästi liikkumaan.
Vanhoilla Greekalaisilla oli juoksioita kureerein siasa.
Ne voivat pitää päälle yhtä mittaa koko päivän väsymätä.
Macedonian Kuningaalla Alexanderilla oli ollut tainkaltainen juoksia, joka 9 tiiman sisällä juoksi yli 20 penikulmaa.
- Ei kauan aikaa sitten eli Saksanmaalla yksi mies, Focke nimeltä, joka, yhden kiiruun asian tähden, yhdesä vuorokaudesa oli juossut 8 penikulmaa edes ja takasin.
Satuja.
Kerran osti yksi maanmies sepältä kahdet sahran-terät, jotka samasa pajasa ja samanlaisesta raudasta olivat taotut.
Toiset näistä tulivat kohta viljeltäväksi, ja toiset pantiin tallelle aittaan, josa ne monta kuukautta loukosa makasivat, ja sen alla ruosteelta raiskattiin, siksi että maanmies peltonsa ajosa niitä tarvitti, ja sahrain periin myös ne kiinni liitti.
Koska tämä pari nyt vainiolla kohtasi entisen kumpaninsa, ja näki kuinka kirkkaasti sen sivut hohtivat, kysyi hän : Veljeni !
Ennen pajasta lähteisä olimme me yhtäläiset, ja nyt minä huomaan, että sinä, joka raskaasa työnteosa olet jokapäivä hihtänyt, olet jäsenes paljota kauniimmaksi saanut ; jota vastaan minun ruumiini, joka kauan aikaa hyväsä rauhasa olen levännyt, näin rumaksi ja huonoksi on muuttunut.
Ystäväni ! vastasi toinen pari, laiskuus on sinun niin kivulloiseksi saattanut, ja ahkerasa työsä ovat ruumiini osat näin puhtaana ja terveenä pysyneet.
Koska Lejona maan eläviltä oli valittu kuningaaksi, löytyi hänen seurasansa yksi jalo ja hyväntapainen hevonen, joka kauan uskollisesti oli Ruhtinatansa palvellut, ja sen tähden piti myös Lejona hänestä paljon.
Tätä kadehtivat muut pienemmät elävät, ja päättivät saattaa hevosta epäluuloon Lejonan tykönä.
Tämän asian otti se kavala kettu ajaaksensa ; mutta koska hänen piti sen Lejonan tykönä toimeen saattaman, vastasi Lejona : se on minulle vahvin todistus hevosen uskollisuudesta, koska minä kuulen sinun kelvottoman häntä vihapuheilla soimaavan.
Ruplan hinta on 35 killinkiä Velkakontuorin Seteliä.
Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa.
|