Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 21. 24:tenä Päiv. Toukokuussa, V. 1823. Huomenna, P. Kolmin. Sunnunt. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Provasti Edman Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Niilin virrasta. Egyptin maa, josa Israelin lapset ennen asuivat, ja josta Moses, Punaisen meren ja Arabian erämaitten kautta, johdatti heitä Kaanaan maahan, on merkillinen ei ainoastansa sen puolesta, että tämä maa, kaiken arvion jälkeen, on niistä paikkakunnista, joisa ihmisten suku ensimmäisesti asumaan rupeis, - koska Joseph veljiltänsä myytiin Egyptiin, löytyi sielä jo suuret ja vahvat kaupungit, moninaisten ihmeellisten rakennusten ja lukemattoman väki-joukon kansa, josta on nähtävä, että monet mies-polvet ovat mahtaneet silloin jo tuhansittaisin vuosia asua tätä maata, - mutta vielä enämmin merkillinen on Egyptin maa hänen erinäisen laatunsa ja muotonsa puolesta. Se suljetaan molemmin puolin korkeilta vuorilta, jotka alkavat likimain Keskimeren pohjan puoliaiselta rannalta, Turkin Valtakuntaa vastapäin, ja juoksevat sitten rinnuksin yhdesä juonteesa yli sata penikulmaa etelää päin. Näitten vuorten keskusta, joka paikottaisin on niin leviä, ettei yhtenä päivänä hevosella kerkee matkustaa vuorten väliä, mutta paikottaisin jälleen kolme neljä kertaa soukempi, täytetään tasaiselta alanko maalta, jonka läpitte Niilin virta monisa mutkisa pujettelee ittensä, ja viimein laskee vetensä Keskimereen. - Tämä virta saa alkunsa Habessiniasa, Afrikan itäpuoliaisesa sivusa olevasa maakunnasa, ja on jo monet matkat vaeltanut, ja monen vähemmän <> joen ja juovan kansa yhteen tullut, joittenka vedet hän on ylösniellyt, ennen kuin hän Egyptin rajoin sisälle joutuu, jonka jälkeen hän ei enään lisäystä saa, eikä myöskän sitä kaipaa, koska hän ennen on kylliksi ittensä lihottanut. -2--2a--2-Syy tähän nousemiseen, josta myös Raamattu mainittee **), ovat ne alinomaiset itä pohja tuulet, jotka kesällä puhaltavat Egyptiä etelä puoliaisisa maakunnisa, ja niin muodoin ajavat ja kokoon pakottavat pilvet sielä olevia korkeita vuoria vastaan, joitten kylkiä myöden summatoin veden paljous alas valoo. -2a--2-Tällä muotoa tulee vesi makaamaan kolme kuukautta maitten päällä, ja laskee sen alla sen myötänsä tuodun hienon mudan ja ylimaista kootun ruoka-mullan maitten päälle, jotka siittä niin lihoontuvat, kuin olisivat ne parhain höystetyt kesäntö pellot, ja joisa paikoisa muta vahvemmalle on ittensä laskenut, täytyy se sanalla sekotettaa ja se ylöllinen voima sen kautta lievitettää. - Koska nämät tulvat tuottavat Egyptiläisille kaiken heidän tavaransa ja rikkaudensa, ja heidän onnensa ja elämänsä niin muodoin kokonansa rippuu virrasta, niin pitävät he myös tarkan vaarin sen nousemisesta ja laskemisesta. Kauan aikaa jo edeltäkäsin kokottavat ja ikävöittevät he sitä päivää, jona veden enäneminen ensisti havaitaan, ja jos se jongun syyn tähden viipyy kauemmin kuin entisinä vuosina, niin täytetään heidän sydämensä haikialta surulta ja murheelta. Heillä on sitä varten paikottaisin virrasa rakettuja Mikkas nimisiä korkeita patsaita eli pilareita, joittenka sivut ovat jaetut kyynärä ja tuuma lukuin ; ja yksi ainoastansa sitä varten asetettu huutaja ilmoittaa joka päivä kansalle, kuinka monta tuumaa vesi on enännyt, ja taas laskemisen aikana vähentynyt. Selvällä taidolla ovat he myös, säästääksensä vettä kuivempiin aikoin vuodesa, ylösajatelleet moninaiset <> ihmeelliset rakennukset. -3-Näistä juovista ja lammikoista käyvät taas monet sivuojat ja rännit. Koska nyt vesi on noussut siihen kyynärä määrään, joka arvataan tarpeelliseksi ja ulottuvaiseksi enintä osaa maata vedellä juottamaan, ja sen mudalla peltoja ja niittuja höystämään, avataan suuren ilon ja riemun alla, huiluin, kanteleitten ja muitten soitto-asetten helinällä, suluut ja tokeet lammikkoin ja juopain suisa, niin myös sivu-ojain ja rännein sulku-laudat. Sitten kuin tämä työ kilvasa on tehty, ja mies se joka juopansa ensiksi auki saapi, täytetään nämät laviat vara-astiat liialla vedellä virrasta, ja suluut pannaan jälleen paikoillensa, ettei vesi, koska se virrasta putoo ja surentumaan rupee, myös näistä katoisi. - Se ihanin aika Egyptisä on koska liiat vedet ovat pois juosneet ja jättäneet maat kuiville. Ilma on silloin kalpeempi ja kylvön aika alkaa. Ne lihavat pellot kasvavat angaran laihon, ja kantavat moninkertaisen hedelmän. Mutta koska sielä kasvon aikana ei ensinkään sada, kaipaavat maat taas pian märkyyttä, ja nyt kastetaan ne säästö vedellä lammikoista ja juovista rännein ja ojain kautta, joihin vesi osittain itsestänsä alanko maisa juoksee, osittain vesi-pyöräin polkemisella nostetaan *), ja niin rännejä myöden uitetaan ja kuljetetaan niihin korkeimpiin pellon sarkoin. -3a--3-Sillä ilman sitä, että virrasa asuu monta julmaa ja kauhistavaista elävää, joista näisä Sanomisa jo ennen kerrottu on, niin on se mudalla täytetty vesi tulvan aikana kelvotoin juoma ihmiselle ja eläimille, ja sen puhdistaminen vaatii paljon vaivaa. Kuivalla ajaalla jälleen rupee se lammikoisa ja jouvisa makaava vesi happanemaan ja mätänemään, josta moninaiset tarttuvat taudit saavat alkunsa, niin kuin esimerkiksi rutto, joka tällä ajaalla usiasti rasittaa maan asujamia. Ei hyvä neuo koskaan vanhene. Yksi kuningas Asiasa rattasti kerran Hovi-Herroinensa Pää-kaupungistansa ulos maalle, ja tultuansa kappaleen matkaa kohtasi heitä huonon näkönen mies, joka jo kaukaa huusi taukoomata : joka minulle sata kulta rahaa maksaa, sille tahdon minä hyvän neuon antaa. Kuningas soi tärkiää tietääksensä tätä kehuttua neuoa, ja käski miehen ilmottaa sen hänelle. Saappas hänen kuulla, vastasi mies Ruhtinalle, jos ensin rahat <> maksat. -4-- Hovi-Herrat kuultuansa tämän neuon, jonka he arvasivat aivankin tavalliseksi ja halvaksi, purskahtivat isosti nauramaan ; mutta Kuningas ajatteli itteksensä : tämä neuo näyttää kyllä olevan tuttu ja tavallinen, vaan juuri samasta syystä saattaa se myös mitättömäksi katsottaa ja harvoin seurattaa ihmisiltä, ja kukaties juuri tätä varten myi hän sen minulle niin kalliiseen hintaan. Tästälähin ei mahda se minulta koskaan unhotettaa, ja ettei se kuitengin tapahtuisi, niin pitää se huoneitteni seiniin ja ovipieliin linnasani, kuin myös kaikkein astioihini selvillä sanoilla leikattaman. - Jongun ajan perästä tapahtui että Päämies Kuningaan Sotaväelle päätti ottaa hengen Kuningaasta ja asettaa ittensä hänen siaansa. Sitä varten lahjois hän Kuningaan Lääkärin, joka lupasi hänelle täsä asiasa avullinen olla, sillä muotoa että koska Kuningas edeskäsin tarvitti iskettää suonta, Lääkärin piti myrkyttämän suoni rautansa ja sillä tavalla Kuningaan päivät lopettaman. - Lääkäri sai myös pian tilan aikomuksensa täyttämiseksi. Hän oli jo suonen iskemistä varten edesottanut myrkytetyn rautansa, mutta siinä samas huomasi hän hopia astiasa, johonka veri suonesta piti juoksutettaman, nämät sanat : " jos jotakin aivot tehdä, niin ajattele aina mikä voitto siittä seuraa ". Hän hämmästyi tästä, pani pois sen myrkytetyn suoni-raudan ja otti toisen. Kuningas havaitti tämän, ja kysyi minkä syyn tähden hän rautaa vahetti. Lääkäri vastasi että sen entisen terä oli tylstynyt. Mutta koska Kuningas käski hänen osottaa jos niin oli, ja Lääkäri peljästyksisä viivytteli, ymmärsi Kuningas että asian laita oli huonosti, ja tiuskasi Lääkärille : " tunnusta kohta paha aikomukses, jos muutoin tahdot henkes pelastaa ; sinun hämmästykses ja koko menetykses osottaa, että poves kätkee jongun salaisuuden. Lääkäri lankeis polvillensa Kuningaan eteen, tunnusti sen häneltä aivotun murhatyön, josta ne hopia astian pohjaan leikatut varoittavat sanat olivat häntä estäneet. Kuningas armahti Lääkäriä, mutta anto hirtää Päämiehen, ja kysyi Hovi-Herroiltansa : taitaako yksi neuo, jonka kautta Ruhtinain henki pelastetaan, kalliimmallakaan hinnalla ostettaa ? Sopivaisen ja lämpimän ilman kautta ovat oras pellot Turun ympärin muutaman päivän sisällä hyvin kostuneet, niin että ne nyt lauden aivan kauniisti vihottavat, ehkä ne kevään aluusa ensin surkastuivat ja paikoittaisin kyllä huonolta näkyivät. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |