Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 23. 7:tenä Päiv. Kesäkuussa, V. 1823. Huomenna, 2:sena Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kommin. Wallin Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Seuraavat 7 Upseerin ja Unterupseerin Puustellia arrenteerataan auksjonin kautta, joka pidetään Luantaina tulevan Heinäkuun 26:tenä päivänä, kello 11 ennen puolipäivän, sekä Keisarillisessa Seenaatissa että sen läänin Maakontuorissa, jossa net ovat 25:deksi vuodeksi, lukein puolipaastosta tulevana vuonna 1824, nimittäin : Turun ja Porin Läänissä : 1:siksi Hattulan Tuomolan Kersantin Puustelli Loimijoen pitäjässä, ½ manttaalia. Uuden Maan ja Hämeen Linnan Läänissä : 2:seksi Linnaisten Elsoilan Kersantin Puustelli Saaristen ( eli Urjalan ) pitäjässä, ½ manttaalia. Heinolan Läänissä : 3:neksi Isoneinoisten Rauvalan Luutnantin Puustelli Asikalan pitäjässä, 5/24 osaa manttaalia. 4:neksi Ruskelan Brusilon Luutnantin Puustelli Gustaf Adolphin pitäjässä, ¼ osaa manttaalia. 5:neksi Lintusalon Rustmestarin Puustelli Puumalan pitäjässä, 3/8 osaa manttaalia. Kuopion Läänissä : 6:neksi Ollikalan Furiirin Puustelli Iinsalmen pitäjässä, 3/16 osaa manttaalia. -2-Enemmän tietoa näistä Puustelleista saadaan auksjoni-paikassa, ennen auksjonia. Arrenti-tarjot ( eli suurimmat huudot ) tulevat Keisarilliselta Senaatilta tutkittaviksi. Minkälaiset takauskirjat Arrentimiehillä pitää oleman, on usiammasti Helsingin Valta-aviiseissa ilmotettu. Niinkuin Helsingin Valta-Aviiseissa, Ruotsin kieltä lukeville tietää annetaan minä päivänä kussakin Käräjäkunnassa käräjät aljetaan niin tulee näissäkin Sanomissa Suomalaisille lukioille annettaviksi samat tiedot, aina sitä myöden kuin ne ilmotetaan Helsingin Aviiseissa. Sentähden ilmotetaan nyt että tulevan syksyn Kihlakunnan käräjät tulevat pidettäviksi : Pieksämäen pitäjässä ja sinne kuuluvissa Haukivuoren ja Suonenjoen Kappeleissa Syyskuun 1:senä päivänä, Mäenpään talossa Kirkonkylässä ; Rautalammin käräjäkunnassa, johon kuuluu Emäkirkon seurakunta ja Hankesalmen Kappeli, Lokakuun 13:tena päiv., Lakolan talossa Vajasalmen kylässä ; Viitasaaren ja sinne kuuluvain Kivijärven ja Pihtiputaan Kappelein käräjät, 1:senä päiv. Joulukuussa, Käräjäpaikalla Ki rkonkylässä ; Iin pitäjän käräjät, 10:tenä päiv. Syyskuussa, Veiolan kestikiivarin talossa Pohjais Iin kylässä ; Kemin pitäjän käräjät 8:tena päiv. Lokakuussa, Laurilan talossa Kirkonkylässä ; Paltamon emäkirkon käräjät 1:senä päiv. Syyskuussa Nygordin talossa Paltamon kylässä ; Sotkamon emäkirkon käräjät 25:tenä päiv. Syyskuussa, Sopalan talossa Yli Sotkamon kylässä ; Kuopion pitäjän ja sinne kuuluvain Maaningan, Karttulan ja Thuusniemen Kappelein käräjät 15:tenä päiv. Syyskuussa Kuopion kaupungissa ; Lappajärven käräjät 2:sena päiv. Syyskuussa, Tarvojen talossa Savon kylässä ; Pietarsaaren käräjät 16:t enä p. Syyskuussa käräjähuoneessa ; Kronobyyn käräjät 30:tena päivänä Syyskuussa käräjähuoneessa ; Kuortaneen käräjät 4:tenä päiv. Syyskuussa Takalan talossa Kuortaneen kylässä ; Lapuan käräjät ( Pohjanmaalla ) 12:tenä päiv. Syyskuussa Pernan talossa Kauhavan kylässä ; Vöyriön käräjät 16:tenä päiv. Lokakuussa Käräjätalossa ; Uuden Kaarlebyyn pitäjän käräjät 7:tenä päiv. Marraskuussa Käräjähuonessa ; Lohtajan pitäjässä 14:tenä päiv. Lokakuussa Palolan <> talossa Lohtajan kylässä ; Kokkolan ja Kelviön käräjät 4:tenä päiv. Marraskuussa Kokkolan kaupungissa. -3-( Enämmin toiste. ) Valkiasta eli Tulesta, kuinka se monella lailla syntyy, ja kuinka sitä taitaan sammuttaa. Etteivät ihmiset ole alusta alkain tunteneet valkiaa ja sen vaikutuksia, arvataan siitä, että vielä nytkin löytyy etelä Amerikan syvänmaissa ihmisiä jotka eivät tiedä siitä mitään. Koska kerran tuli Euroopalaisia villeiltä Amerikalaisilta asuttuun paikkaan ja tekivät valkian, niin Amerikalaiset seisoivat avoilla suin ja kattoivat ällistellen tätä kummaa. Yks heistä rohkasi ittensä kuitenki ja tuli likemmäksi koettelemaan mitä tuo outo asia mahtasi olla ; mutta nosti pahan huudon tunteissansa kipua tulen polttamisesta. Het uskoivat valkian olevan ilkiän eläimen, joka syöpi puuta ja puree kaikkia jotka hänen lähellensä tulevat. Arvattavasti oli se ukkosen valkia joka ihmiset opetti tulta tuntemaan, mutta eivät he vielä ensin tienneet saattavansa saada siitä mitään hyötyä. Sentähden pidettiinki sitä ihmistä, joka taas sen opetti, melkein puoli-jumalana. Vanhain Greekalaisten saduissa mainitaan sen miehen nimen olleen Prometheus, ja että hän oli varastanut valkian taivaasta. Ennen kuin opittiin niitä neuoja, joilla valkiaa saatiin syttymään, pidettiin ukkosen kautta kerran saatu valkia aina palavana, ja siitä on mahtanut tulla monelle kansakunnalle tavaksi ennen mailmassa, että heillä pidettiin, vaikka het jo kyllä tunsivat mitenkä valkiaa saadaan, jonkun Jumalan templistä hänen kunniaksensa ijankaikkista valkiaa, jonka vartioiksi ettei se sais sammua, pantiin neittyiä, joidenka täytyt aina pysyä naimatoinna, ja jotka hyvin kovasti rangaistiin niinkuin että het elävänä haudattiin, jos het tätä käskyä vastaan rikkoivat elikkä antoivat valkian sammua. Ensimmäinen neuo jonka kautta ihmiset saivat valkiaa, oli että kaksi puu-palasta kihnutettiin toinen toistansa vastaan siksi että toinen niistä syttyi palamaan, joka vielä kuuluu olevan tapana monella kansakunnalla, ja olen minä kuullut että Suomessakin yksi ja toinen sillä tavalla ottaa ylös valkian. Suomen kielessä on myös eri nimensä sillä tavalla syttyneelle valkialle, nimittäin kiikanvalkia eli kitkanvalkia. Sitten opittiin nyt tavallisilla tuluksilla iskemään valkiaa, joka syttyy sillä muotoa että teräksestä, kuin sitä lyödään kovaa kiviä eli piitä taikka limsiä vastaan, <> lohkiaapi pikku palanen, joka äkillisestä tahkoomisesta tulipunaseksi kuumotettu kipenenä ensin sytyttää taulan, josta sitten monella lailla saadaan ilmivalkia. -4--4a-Sellaisia klaseja nähdään kesäisenä aikana usiammalla tupakkia polttavalla herrasmiehellä. Polttospeili on klasista taikka enimmiten kirkkaasta metallista, niinkuin hopiasta tehty ymmyrkäinen komo speili. Tämä komous tekee että takasin lähetetyt säteet myös kokountuvat yhteen paikkaan, ja niinkuin sanottu on, tekevät niin suuren kuumuuden, että siitä syttyy valkia. Tällaisia speileja nähdään harvemmin. ] -4-Ei sovi minulle laviammasti siitä puhua. Sen mä vaan vielä mainitten että jos ilmaa salpataan johonkuun tihiään astiaan ja sitä jollakin lailla yhtäkkiä litistetään kokoon, niin siellä syntyy kuumuus joka sytyttää sinne pannun taula palasen. Semmonen astia kututaan ilman-litistys pumpuksi. Mutta tämä niin hyödyllinen asia, josta saamme sekä valon että lämpimän, on myös tehnyt hirmusia hävityksiä. Ei ole sentähden mikään asia laimin lyötävä, joka vaan mahta olla näille tulen hävityksille joksikuksi esteeksi. Ei taida olla sopimaton edeltäkäsin mainita millä monella tavalla valkia saattaa päästä irti. Kuin jonkun pahan syyt tutaan, niin sitä aina on helpompi estää. ( Loppu toiste. ) Täällä Turussa olevan Säästö bankin Directioni ilmottaa yhteiselle kansalle, että Säästö-bankin kontuori, tulevasta lauantaista alkain siksi että toisin päätetään, tulee olemaan auki kello 7:män lyömästä 9:sän lyömään asti. Turussa 5:tenä päiv. Kesäkuussa v. 1823. Kajanin kaupunki kaipaa taitavaa terä- ja lukku-seppää, ja kelvollista muurmestaria, joka myös osais hyviä tiiliä lyödä ja valmistaa. Semmenkin on muurmestarin tarvet niin suuri, että kaupungin varakkaammat asujamet tahtovat ensi-vuonna jollakulla palkalla häntä muistaa. - Jos joku siis tahtoo nimitettyyn kaupunkiin sepäksi eli muurariksi tulla, mainitkoon aikomuksensa kirjallisesti Kaupungin Magistratin tykönä. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |