Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 25. 21:tenä Päiv. Kesäkuussa, V. 1823. Huomenna, 4:tenä Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kommin. Salovius Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Johannes Kastajan päivänä saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Koralis Jernvall Aamu-Saarnan, Koralis Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Turun Hiippakunnan Sanomia. Menneessä Tammikuussa ovat Fullmahdin kautta määrätyt Kirkkoherran Apulainen Iin pitäjässä Jacob Justus Frosterus Vanki-huoneen ja Lasaretin Saarnaajaksi Oulussa, ensimmäisen luokan Opettaja Turun isossa koulussa Mag. Bror Abr. Mjödh toisen luokan Opettajaksi samaan kouluun, ja Helmikuussa Koulun Opettaja Eknääsin kaupungissa G. Englund alimmaisen luokan Opettajaksi Turun isossa koulussa. Maaliskuussa on pantu Kirkkoherran vaalille Pyhämaan pitäjään : Marttinan pitäjän Emäkirkon Kappalainen Dan. Ekvall, vice Kirkkoherra ja Kappalainen Ruskossa Joh. Elgfors ja vice Kirkkoherra ja Kappalainen Liedossa Magister Abr. Reilin ; pitäjän Apulaisen vaalille Tyrvään pitäjään : Väliajan Saarnaaja Kokemäessä ja Harjavallassa Joseph Pahlman, Pitäjän Apulainen Karkussa Carl Joh. Packalén, ja Pitäjän Apulainen Längelmäessä Fredr. Wilh. von Pfaler. - Samaten on Huhtikuussa pantu Kirkkoherran vaalille Vesilahden pitäjään : Lapin pitäjän Kirkkoherra Carl Sam. Wallenström, Urjalan Kirkkoherra Magister Abr. Lilius ja Säkylän Kirkkoherra Fred. Joh. Colerus ; Pitäjän <> Apulaisen vaalille Savon pitäjään : Väliajan Saarnaaja Savossa Carl Granström, Kirkkoherran Apulainen Piikkiössä Joseph Ernvall ja Kirkkoherran Apulainen Pargasissa Joh. Em. Elgfoth ; toiseksi ja kolmanneksi Pöytyän Kirkkoherran vaalille : Kirkkoherra Kalvolassa Magister Gab r. Domander ja vice Kirkkoherra ja Kappalainen Nagussa Mag. C. Åström. -2-( Jatkanto toiste. ) Valkiasta eli Tulesta. ( Jatko N:o 23:een ) Usein tapahtuu että ukkosen tuli sytyttää huoneita palamaan. Kuinka sitä ukon tulen johtajalla voidaan estää huoneita polttamasta on 1820 vuoden Viikko Sanomain 32:nessa numerossa selitetty. Ukkosen ilmalla ei pidä pitää valkiaa takassa eikä antaa tuulen kulkia läpi huoneen, sillä sekä savu että tuuli vetää usein ukontulen tykönsä. Auringon säteet synnyttävät valkian, jos niitä paljon yhteen paikkaan kokoupi, niinkuin äsken mainittiin. Akkunan klasit, jos ovat vähäsen kupuriaiset, elikkä valkosesta klasista tehdyt ymmyrkäiset putelit, olletikkin jos ovat vettä täynnä, saattavat olla polttoklasein asemesta. Englannissa pantiin kruuti-huoneen akkunaan uusi klasi, joka sattui olemaan kupuriainen, ja kuin päivä sen kautta paistoi sisälle, niin otti valkia kruutiin ja huonet paukahti mennä tuhansiksi palasiksi. Usein sanotaan tapahtuneen että akkunalla seisova ymmyrkäinen vesiputeli on sytyttänyt akkunan postin, eli sen alla seisovan pöydän elikkä gartiinit ( taikka ikuttimet ) palamaan. Soisissa ja märjissä paikoissa sikiääpi ilmaan palavia aineita, jotka jollonkullon ovat saattaneet kulovalkian matkaan. Samaten kokoupi metalli-vuoreihin ( niinkuin myös merihiilten vuoreihin, josta nykysin N. 16:nnessä on kerrottu ), vuorten luoliin, maakuoppiin, kaivoihin, kellareihin, ruumiin-hautaus-paikkoihin ja ylipäätä joka paikkaan joka on kauan ollut niin salpattu ettei puhdas ulko-ilma ole sinne pääsnyt, <> palavilla aineilla sekotettu ilma, joka ilmivalkiasta syttyy ja useimmin palaa yhtäkkiä paukauksen kanssa. -3-Niin on myös välistä tapahtunut että jos kuumassa uunissa on aivan paljon hiiliä elikkä puita, olletikkin jos eivät ole oikeen kuivat, niin niistä on hikoillut uunissa olevaan ilmaan palavia aineita, jotka taikka kuumuudesta taikka puhtaan ulko-ilman sinne tullessa syttyvät ja paukauksella yhtäkkiä palavat. Breslau nimisessä Saksan kaupungissa tapahtui v. 1728, että pakarin eli leipojan uuni oli hyvin kuumaksi lämmitetty pihkasilla puilla, ja kuin kesälli kohenti puita, leimahti hirmusen paukauksen kanssa valkia ulos uunista, joka poltti hänen poskensa, sysäsi toisen hänen vieressänsä seisovan miehen neljän kyynärän matkan, lensi ympärin koko huoneen, halkasi uunin, viskasi 4 kyynärää korkian ja puolen kolmatta kyynärää leviän akkunan poikki kadun niin väkevästi että klasipalaset tarttui vat toisella puollella katua olevan huoneen seinään, ja teki ihmisen pään suuruisen reiän pakari-huoneen kivimuuriin, jonka kautta se meni ulos ja katosi pois kipeninä. Toisessa Pressburg nimisessä kaupungissa oli kerran v. 1767 yhdessä talossa uuni väkevästi kuumennettu ; yhtäkkiä kuului paukaus, juuri kuin olis pyssyllä ammuttu, uuni halkesi, sininen tuli-palli juoksi ympärin huonetta, poltti pahasti niitä jotka olivat sisällä, puhkasi auki akkunat ja ovet, meni viimen ulos takan kautta ja vei mennessään, sinne palvattavaksi ripustetun lihapalasen. Sentähden että tämmönen valkia niin yhtäkkiä palaa, niin se harvon ennättää sytyttää huonetta eli saattaa tulipaloa matkaan, ja jos niinki tapahtuis, niin ovat jo ihmiset paukauksen tähden varallansa ; mutta se on hyvin vaarallinen siitä että se särkee ja rikkoo ihmisiä ja kaikkia mitä eteen sattuu, ja vielä usein tukahuttaa ihmiset. Muutamihin aineisiin, jotka eivät ittesään ole palavat, saattaa usein syntyä niin suuri kuumuus, että ne sytyttävät muita likellä olevia palavia aineita. Sellaista on sammuttamaton kalkki, jota jos sattuu olemaan paljon yhdessä joukossa, eli jos sitä suuri joukko kerrassa sammutetaan, niin on tulipalo peljättävä. Yhdessä paikassa Frankriikissa paloi vuonna 1803 yks lato, joka oli syttynyt sammuttamattomasta kalkista, jota suurempaan joukkoon oli sattunut olemaan sen vieressä. - Samaten on vihtriol-öljy ( eli tulikiven-hapet ) niinkuin myös monet muut sellaiset väkevät happeet varsin vaaralliset. Vuonna 1817 täytyi yhden Frankriikista kotosin olevan laivan väen laskia karille likellä Amerikan rantaa, sentähden että laivassa oleva vihtriol-öljy-astia oli mennyt rikki ja vihtriol-öljy poltti laivan sisustan, niin että het olivat vähällä hukkua. ( Jatkanto toiste. ) -4-Juoppouden tähden : Kihlakunnan oikeudelta Kronobyyn pitäjässä. Torppari Matti Jaakonpoika Lyttare Bråttöön kylästä ja Talonpoika Antti Jaakonpoika Storrank Teirijärven kylästä ; Hauhon pitäjässä Talonpoika Mikko Antinpoika Kauppi Karvialan kylästä ; Puumalan pitäjässä Talonpoika Kaarle Immoin Käriniemen kylästä ; Savitaipaleen pitäjässä Torppari Mikko Juhananpoika Kälkka Luotolahden kylästä. Juoppouden ja Tuhlauksen tähden : Kihlakunnan oikeudelta Vekkelahden pitäjässä Talonpoika Tuomas Simunanpoika Sutari Skogbyystä ; Hollolan ja Orimattilan pitäjissä Rusthollari Erikki Antinpoika Kalaisto Kutajoesta ja Talonpoika Matti Juhananpoika Sipilä Näsäkästä ; Iittiin pitäjässä Israel Heikinpoika Niluksela Kauraman kylästä ; Orimattilan pitäjässä Torppari Antti Erikinpoika Sipilä Ruhan kylästä ; Kangasniemen pitäjässä Talonpojat Antti Venäläin ja Tuomas Niileksenpoika Mannin Kutemajärves tä ; Kristiinan pitäjässä Talonpojat Antti Martikain Ovedestä ja Antti Antinpoika Närhin Närhilästä ; Nyykarlebyyn pitäjässä Erikki Heikinpoika Gestgifvars Soklotin kylässä ; Lappveden pitäjässä Talonpoika Elias Nikuri Armilan kylästä. Tuhlauksen tähden : Kihlakunnan oikeudelta Kumlingin pitäjässä ( Alannissa ) entinen Nimismies Henrik Juhananpoika Björkööstä. Heikkomielisyyden tähden : Kihlakunnan oikeudelta Kronobyyssä Talonpoika Hannu Jaakonpoika Gistö Teirijärven kylästä ; Iinsalmen pitäjässä Elatusmies Paavali Huskonen Viitan kylästä ; Puumalan pitäjässä Talonpoika Gustaf Kietäväin Hamalan kylästä. Vanhuuden ja Kivuloisuuden tähden : Kihlakunnan oikeudelta Mäntyharjun pitäjässä entinen Talonisäntä Matti Kompa Huopolasta. Vanhuuden tähden : Kihlakunnan oikeudelta Pielaveden pitäjässä Talonpoika Pietari Ruotsalain Joutsenniemen kylästä ; Vihtisten pitäjässä Rusthollari Jaakko Juhana Jonaksenpoika Lumia ja hänen Vaimonsa Margaretha Antintytär ; Lohjaan pitäjässä Torpparin Leski Anna Juhanantytär Hirvijoesta ; Pyhäjoen pitäjässä Talonpoika Heikki Haaraniemi Haapajärvestä. Yhdessä Suomen kaupungissa oleva Herrasväki tarvittee palvelian, jolla on hyvät todistukset. Jonka tekee siihen palvelukseen halu, ilmottakon ittensä täällä Turussa Sosieteeti-huoneessa. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |