Agricola: alkuper�isaineistoa: TSV1823-26

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1823-1-52

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 26.
28:ten� P�iv. Kes�kuussa, V. 1823.
Huomenna, 5:ten� Sunnunt. Kolmin. p�iv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kor. Friberg Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg.
Turun Hiippakunnan Sanomia.
( Jatkanto N:o 25:teen. )
Viimeis Maaliskuussa on Fullmahdin kautta m��r�tty : Armovuoden Saarnaaja Nakkilasta Gust. Gr�nholm Kappalaiseksi samaan paikkaan ; Saarnaaja Kodisjoessa Paul Carlsson Kappalaiseksi Vesilahden Em�kirkon Seurakuntaan ; Vankihuoneen Saarnaaja Vaasassa Carl Fredr. Chydenius Pit�j�n Apulaiseksi Vaasaan ja Mustasaareen ; Pit�j�n Apulainen Kalajoessa Joh. Simelius Kappalaiseksi Laihelan Em�kirkon Seurakuntaan, ja Kirkkoherra Pudasj�rvess� Magister Isaak Montin Kirkkoherraksi Siikajoen pit�j��n.
Samaten on viimeis Huhtikuussa Kappalainen Urjalassa C. Fredr. Lilius muutettu Kappalaiseksi Ulvilan pit�j�n Em�kirkolle, ja Fullmahdin kautta on m��r�tty V�h�n Koulun Opettaja Turussa Carl Benj. Sevonius Pit�j�n Apulaiseksi Nousisten pit�j��n ; V�liajan Saarnaaja Velkuassa Carl Dan. Hjerpe Saarnaajaksi samaan paikkaan ; Kirkkoherran apulainen Oulussa Jacob And. Kranck Saarnaajaksi Piippolaan ; Kappalaisen Apulainen Perttulin Kappelissa Fredr. Joh. Leidenius Pit�j�n Apulaiseksi Uskelaan, ja Saarnaaja Perhossa Thomas Cal�n Kappalaiseksi AlaH�rm��n.
Papis-s��dyst� on kuollut viimeis Maaliskuussa : Kappalainen K�rs�m�ess� <> Elias Jeremias Fonselius ; Huhtikuussa : Tenalan Kirkkoherra, Kuninkaallinen Hovi-Saarnaaja Magister Fredr. Ehrenmalm, Armovuoden Saarnaaja Piikki�st� Johan Jacobsson ja Kirkkoherran Apulainen Kalajoessa Jac. Heikell ; Toukokuussa : Provasti ja Kirkkoherra F�gl�ss� ( Aalannissa ) Magister Matth. Enegren, Ruoveden Kirkkoherra Isaak Forselius, ja Kirkkoherran sijainen ja Kappalainen Vanajassa Magister Carl Gust. San mark.

-2-

Ven�j�n kielen Opettaja Turun isossa koulussa Gust. Ad. Wegelius on Maaliskuussa s��tty saman kielen Opettajaksi Haminan kaupungissa olevan Sotakoulun alle kuuluvaan v�h��n kouluun.
Eilen, 27:ten� p�iv�n� Kes�kuussa, tehtiin t��ll� Turun Akatemiassa, entisell� juhlallisella tavalla, kanoonein paukahtaissa ja sorian muusiikin soidessa, 52 nuorta miest� Magistereiksi taikka mailmallisen viisauden Tohtoreiksi.
Kuinka pett�j� tuli itte petetyksi.
Frankriikista kotosin oleva Kauppamies matkusteli rattastain Pohjais Amerikassa.
H�nelle tapahtui se paha onni ett� h�nen hevosensa vajosi suohon, eik� h�n voinut sit� sielt� yl�s auttaa ; h�nen t�ytyi sent�hden j�tt�� sen sinne ja itte kantaa kalunsa.
Kuin h�n n�in vaelsi, melkein v�synynn�, tapasi h�nen Amerikalainen hevosinensa, ja lupasi hyv�ntahtoisesti vied� h�nen kalunsa likimm�iseen Euroopalaisten asuntopaikkaan, johonka oli pitk� matka.
Sinne tultuansa mietti Frankriikilainen mitenk� h�n taitais ottaa hevosen pois Amerikalaiselta ja saada sen omaksensa.
Koska sent�hden t�m� nukkui ilman mit��n ep�luuloa, l�hti h�n varhain pois ja otti hevosen my�t�ns�.
Kuin Amerikalainen her�tty�ns� kaipasi sek� Frankriikilaisen ett� hevosensa, l�hti h�n kiiruusti heid�n per��n, tapasi molemmat ja toi heid�t takasin.
Siell� rupesi Frankriikilainen torumaan ja valittamaan Amerikalaisen ylite, sanoten tavanneensa Amerikalaisen mett�s� aivan uupuneenna ja armeliaisuudesta antaneensa h�nelle siaa hevosensa selj�ss�, mutta ett� t�m� kiitt�m�t�n mies nyt tahtoi ry�st�� h�nen hevosensa, joka h�nell� oli ollut 3 vuotta.
Kaikki uskoivat kristitty� Euroopalaista ja tahtoivat jo rueta tuota Amerikan pakanaa kovasti rankasemaan.
Mutta Amerikalainen k�ski heid�n my�s kuulla h�nt�kin, ennenkuin het mit��n p��ttiv�t.
H�n kertoi ensin asian niinkuin se oikeen oli, mutta, sanoi h�n, " koska meid�n kertomuksemme ovat toisistansa niin erin�iset, ja te ette taida uskoa mit� min� <> sanon, niin taluttakaa pois hevonen, peitt�k�� h�nen p��ns� ja tuokaa h�nen takasin. "

-3-

Tehtiin heti niin.
" Koska sin� nyt sanot ", sanoi h�n Frankriikilaiselle, " hevosen olleen sinulla kolme vuotta, niin sinun t�ytyy tuta n��r�nn�pyn joka on h�nen silm�s�ns� ; sano nyt kummassaka silm�ss� se on, ja jos sanot oikeen niin olkoon hevonen sinun ; mutta jos sanot v��rin, niin min� toivon saavani pit�� sen. "
Kaikki antoivat my�den ett� t�ss� anomuksessa oli t�ysi kohtuus ; ja Frankriikilainen sanoi arvaten, n��r�nn�pyn olevan oikiassa silm�ss� ?
" Ottakaa pois peitto " sanoi Amerikalainen, " niin saatte n�hd� ett� hevosen molemmat silm�t ovat aivan viattomat. "
Frankriikilaisen t�ytyi h�veten paeta pois, ja Amerikalainen sai pit�� hevosensa.
N�ihin Sanomiin pantavaksi on l�hetetty t�llainen kirjotus : Seuraava merkillinen tapaus n�ytt��, ett� hevonen taitaa kylm�ss� pakkasessa Talvella el�� ilman ruata 14 vuorokautta : Sin� 28:n� p. menneess� Tammikuussa oli Hauhon kirkonkyl�ss�, yhdet maahanpaniaiset ( peiahaiset ) jossa oli paljon Herrasv�kee koossa, ja ehtoolla kello 6:den aikaan, l�hti pelj�stymisest� yksi parhaassa ij�ss� oleva ja hyvin lihava tamma-hevonen karkuun, meni mets��n, tarttu siell� suitsista ja siloista puu hun kiinni.
T�t� hevosta kyll� etsittiin, vaan ei l�ytty, ennen kuin 11:n� p�iv�n� Helmikuussa.
Niin muodon oli t�m� hevos parka 4 vuorokautta ilman ruata kovassa pakkasessa, sill� siin� paikassa jossa h�n oli, ei ollut edes pieni� puita eli varpuja, joita se olis tainnut sy�d�, vaan oli kiinni paksuen kuusipuiten v�lill�.
L�yt�iss� se oli aivan laiha ja voimaton, taisi kuitenkin kulkee kotionsa, v�h�n enemm�n kuin puolen penikulmaa, ja on nyt jo t�ydess� voimassa.
Jos jokuu ep�ilee t�m�n tapauksen totuutta, saa sen kuulla koko Hauhon pit�j�n, sek� korkeilta ett� alahaisilta seurakunnan j�senilt�, ja my�s itse hevosen omistajalta Herra �versti Charpentierild�.
( Kuitenkin taitais ehk� joku kysy�, jos ei t�t� asiaa niin saattais selitt��, ett� joku konna olis pit�nyt hevosen tyk�n�ns� v�h�ll� rualla, ajanut sen laihaksi, ja sitten vienyt sen siihen paikkaan, jossa se l�yttiin. )

-4-

( Jatko N:o 24:een ) Seuraavat Kihlakunnan k�r�j�t tulevat pidett�viksi, nimitt�in : Ikaalisen pit�j�n ja sinne kuuluvain Kankaanp��n ja Karvian kappelein, niin my�s Honkojoen ja Parkanon kappelikunnan k�r�j�t, <> Lokakuun 15:ten� p. ; Kyr�n pit�j�n ja sinne kuuluvan Viljakkalan kappelikunnan k�r�j�t Marraskuun 7:ten� p. ; S��ksm�en ja Kalvolan pit�j�in k�r�j�t Syyskuun 1:sen� p. ; Vanajan ja osan Janakkalan pit�j��, niin my�s osan Rengon ja Hausj�rven kappeleita, ja H�meen Linnan maan seurakunnan k�r�j�t, Syyskuun 18:ten� p. ; Loppisten pit�j�n ja Janakkalan pit�j�n osan niin my�s Rengon ja Hausj�rven kappelein toisen osan k�r�j�t Lokakuun 9:ten� p�iv. ; Tammelan ja Someron pit�j�in, niin my�s Humppilan, Jokkisten, Perttulan ja Somerniemen ( eli Ylistaron ) kappelein k�r�j�t Lokakuun 24:ten� p�iv. ; Urjalan ja Akkasten pit�j�n niin my�s Punkalaition pit�j�n, H�meen Linnan l��niin kuuluvan osan k�r�j�t, 14:ten� p. Marraskuussa ; Esboon pit�j�n k�r�j�t 1:sen� p. Syyskuussa ; Kyrksl�ttin pit�j�n k�r�j�t 8:tena p. Syyskuussa ; Vihtisten pit�j�n ja Pyh�j�rven kappelin k�r�j�t 29:ten� p. Syyskuussa ; Lohjaan pit�j�n, niin my�s Nummisten ja Pusulan kappelein k�r�j�t 13:tena p. Lokakuusa ; Siunteon pit�j�n k�r�j�t 3:tena p. Marrask. ; Piikki�n ja Nummisten pit�j�in, niin my�s Kuust��n ja Kakskerran kappelikuntain k�r�j�t 4:ten� p. Syyskuussa ; Paimion pit�j�n ja S:t Jakobin kappelin k�r�j�t 24:ten� p. Syysk. ; Kiskon ja Kiikalan pit�j�in ja Suomusj�rven kappelin k�r�j�t 16:ten� p. Lokakuussa.
( Jatkanto toiste. )
Holhouksen alle pantuja.
Juoppouden ja Tuhlauksen t�hden : Kihlakunnan oikeudelta Kelvi�n pit�j�ss� Koturi Matti Matinpoika V�h�joki Kelvi�n kyl�st�.
Kivuloisuuden t�hden : Kaupungin oikeudelta Tampereen kaupungissa Kauppamies G. J. Wallenius Tampereen kaupungissa ; Lappveden pit�j�ss� Kollegii Magistrator Alexander Wan�n Lembialasta.
Nimitt�m�tt�m�st� syyst� : Kihlakunnan oikeudelta Lohjaan pit�j�ss� Rusthollarin leski Regina Lunderberg.
Seuraavat jotka ovat olleet muiden holhouksen alla, ovat taas tehdyt tavaransa haltioiksi : Kihlakunnan oikeudelta Kroonobyyn pit�j�ss� Talonpoika Pietari Jaakonpoika Sn�re Porrasten kyl�st� ; Lohjaan pit�j�ss� Ry�st�vouti Jakob Joh. Malmstedt ja Rusthollari Samuli Juhananpoika Mommola ; Kristinan pit�j�ss� Talonpoika Tuomas V�n�in Ingarilasta ; Mustasaaren pit�j�ss� vice Audit�ri Michel Studd.
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa.