Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Turun Viikko-Sanomat 1823-1-52
AGRICOLA


[Viikkosanomat ]

-1-

Turun Viikko-Sanomat.


N:o 28.
12:tenä Päiv. Heinäkuussa, V. 1823.
Huomenna, 7:enä Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kor. Friberg Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg.
Turun Hiippakunnan Sanomia.
( Jatkanto N:o 25:een. )
Viimeis kuluesa Tammi kuusa on Alamaisen Luokan Opettaja Oulun Läänin Isosa Koulusa Johan Gustaf Costiander Fullmahdin kautta määrätty Toisen Luokan Opettajaksi samasa koulusa.
Edesmenneessä Kesä kuusa on pantu Kirkkoherran vaalille Lemon Pitäjään : Kappalainen Turun Tuomiokirkon Suomalaisesa Seurakunnasa Erik Johan Friberg, Pitäjän Apulainen Mynämäesä Matthias Kumlin ja Kappalainen Lemon ja Askaisten Seurakunnisa Henric Wideman ; Kappalaisen vaalille Temmesten Kappeliin : Kappalainen Puolangosa Pietari Ervast, Pitäjän Apulainen Ijin Pitäjäsä Olaus Walin ja Saarnaja Himangosa Johan Uhlbom ; Kirkkoherran vaalille Pietarsaaren Pitäjään : Rehtori Oulun Läänin Isosa K oulusa Magister Johan Höckert, Provasti ja Kirkkoherra Östermarkisa Tohtori ja Magisteri Abraham Cajanus ja Kirkkoherra Lappajärvesä Mag. Erik Castrén.
7:nä päivänä samasa kuusa tulivat seuraavat Papin Säätyyn vihiityksi, nimittäin : Venäjän kielen Opettaja Porin Isosa Koulusa Joh. Michelson, ja Studeravaiset Carl Henric Ingman, Kappalaisen Apulaiseksi Esboon ; Johan August Bergman Väli-Ajaan Saarnajaksi Laffääriin ; Zephanias Simelius, Kappalaisen Apulaiseksi Oulaisiin ; Henric <> Moliis, Armo-vuoden Saarnajaksi Korsnäsiin ; Henric Sandberg, Kirkkoherran Apulaiseksi Rovaniemeen ; Simon Gustaf Wallin, Kirkkoherran Apulaiseksi Maskuun ; Gustaf Willenius, Kirkkoherran Apulaiseksi Janakkalaan ; Berndt Erik Holmberg, Armo-Vuoden Saarnajaksi Vanajaan ; Carl Törnqvist, Kappalaisen Apulaiseksi Pidisjärveen, ja Anders Gust. Gonander, Kappalaisen Apulaiseksi Nummen Pitäjään.

-2-

Mainitun kuun 30:nä päivänä vihiittiin Papilliseen Säätyyn Hengellisen Konsistoriumin Notarius Magister Carl Gabriel Westzynthius.
Samasa kuusa ovat kuoleman kautta pojesmenneet ; Perttulan Kappalainen vice Kirkkoherra Johan Roberg, ( joka oli vanhin Pappi koko Hiippakunnasa, ) Määrätty Väli-Ajaan Saarnaja Urdialasa Adolph Ekblom ; Armo-Vuoden Saarnaja Ylänellä Carl Landzert, ja Väli-Ajaan Saarnaja Savosa Carl Granström.
Armo Vuoden Saarnaja Ikalisten Pitäjäsä Isaac Daniel Forsmann on saman kuun kuluesa Fullmahdin kautta asetettu Kappalaiseksi Peräseinäjoelle.
Ihanin aika vuodesta.
Vanhempainsa nuorin lapsi, se vähäinen ja hyväntapainen Theresia oli melkein koko kevään sairastanut kovaa ja pitkällistä tautia.
Koska hän jälleens rupeis tointumaan ja hänen vähäiset voimansa lisääntyivät, johtui myös hänen mieleensä että vuoden ihanin aika oli jo likimain ohitse.
Entisinä vuosina oli hän keväällä aina koonnut kauniita kukkasia, joista hän paljon piti, ja sen tähden rupeis hän myös nyt niistä kyselemään.
Hänen vähän vanhempi veljensä, joka täsä työsä oli ennen ollut hänen kumppaninsa, oli tällä ajaalla paljon kaivannut häntä, eikä ollut myös hänellä suurta halua yksinänsä oleskella ulkona, vaan vartois sisarensa sairaus vuoteen ohesa, siksi että hänen piti paraneman.
Kuultuansa sisaren kyselevän kukkasista, kuiskasi hän Äitillensä : minä menen tuomaan hänelle ne kauniimmat kuin kedolla kasvavat, koska hän itse ei vielä pääse ulos niitä kokoomaan.
Iloisella mielellä riensi hän ensimmäisen kerran ulos kylästä peltoen pyörtänöitä ja ketoja myöden.
Mielestänsä ei ollut hän tavannut niitä paikkoja niin kauniina kuin nyt.
Iloisansa juoksi hän yhtä ketoa ylös toista alas, yhdestä niitusta niin toiseen.
Linnut visertivät sekä ilmasa että puitten oksilla, ja hänen ympärillänsä kukoistivat ne ihanimmat kukkaset koriammasa pugusansa.
Hän veisaili itseksensä ja hyppäis yhdestä pättärästä niin toiseen.
Hänen sydämensä oli yhtä puhdas ja kirkas, kuin se selkiä sininen taivas hänen päällänsä, ja hänen silmänsä loistivat kuin lähdet joka vuoren kyljestä vuotaa.

-3-

Tuohikkonsa oli hän jo täyttänyt niillä kauniimmilla kukkasilla, joitten päällä lepäis yksi häneltä sisarellensa mansikoista ja maan-muuramista varsinensa valmistettu koria kranssi.
Riemulta täytetyllä rinnalla ja suloisella katsannolla kantoi tämä onnellinen lapsi tuohikkoonsa, ja laski itsensä pehmiään sammalistoon yhden tammen juurelle ja varjoon istumaan.
Tästä näki hän koko kedon lakeuden edesänsä, jonka päälle suvi oli levittänyt tavaransa ; päivä joutui puolelle ja auringon kuumuus rupeis häntä rasittamaan, ja hänen väsyneet jäsenensä kaipaisivat lepoa.
Hän nojais vähästä käsivarttansa vastaan, ja hänen päänsä kallistui maahan.
Täsä nukkui hän verevillä kasvoillansa, niin kuin se ihanin kukkanen, tuohikkonsa ja siihen koottuin kukkaisten vieresä.
Mutta äkkiä pimeni taivas, ukkosen pystö nousi ylös, sen jylinä kuului jo kaukana.
Pian joutui se likemmäksi, rupeis kovasti käymään ja lyömään salamaa.
Yksi tuulispää sattui tammen oksiin, josta se lepäävä poika heräis.
Hämmästyksisä katseli hän ympärinsä, ihmetellen sitä äkkinäistä muutosta.
Mustat pilvet peittivät nyt sen vähä ennen selkiän taivaan, kohta seurais myös yksi kova ukkosen jyrähdys ja raskas sadet.
Vielä seisoi hän tammen alla, mutta koska sen oksat rupesivat vuotamaan, eikä hänellä siittä enämpi varjoa ollut, sieppas hän tuohikkonsa ja läksi juoksemaan, ennättääksensä kylää.
Tämän alla jyrisi ja leimahti ukkonen vielä taajemmin, ja koko hänen ruumiinsa oli jo kuin vedellä valettu.
Yksi tuulen puuskahdus kallisti hänen koppansa ja vei enimmän osan kukkasista myötänsä.
Suutuksisa viskas hän koko tuohikon pois, ja isosti itkein pääsi hän viimein kotia.
Vähän ajaan perästä oli taas tämä kova ilma ohitse, taivas selkeni jälleens, linnut rupesivat uudesta laulamaan ja ihmiset menivät työhönsä.
Ilma oli nyt kalpeempi, maa oli saanut sen kauan kaivatun kasteen, ruohot ja kukkaset, jotka pitkällisestä kuivuudesta olivat puoleksi lakastuneet, virkoisivat jälleens ja osottivat itsensä koriammasa muodosa.
Nyt rohkeni poika myös toistamiseen mennä kedolle tuohikkoonsa hakemaan, ja löysi sen yhden puskan juuresa, johonka se oli pysähtänyt.
Hän katseli ympäriinsä ja ihastui, koska hän näki kuinka koko keto loisti paljota kauniimmalla kukkasilla kuin ennen sadetta.
Uudesta rupeis hän näitä kokoomaan, ja täytti tuohikkonsa samalla tavalla kuin ennen.
Päivä joutui tämän ohesa ehtoolle ja auringo oli laskemallansa, koska poika iloisella mielellä lähestyi kotoa, ja katsellesansa koreita kukkasiansa ja sitä sisarellensa valmistettua kaunista kranssia, tunsi hän jo sydämesänsä edelläkäsin millä mielen huvituksella ja rakkaudella sisaren piti nämät lahjat häneltä vastaanottaman.
Nuoruudensa viattomuudesa oli hän tämän alla se onnellisin <> kaikkein elävitten seasa taivaan alla, ja kuka ei olisi suonut olevansa hänen siasansa !

-4-

( Jatko N:o 27:een ) Seuraavat Kihlakunnan käräjät tulevat pidettäviksi, nimittäin : Asikkalan ja osan Hollolan pitäjän, niin myös Koskisten kappelin käräjät 17:tenä p. Lokak. ; Padasjoen pitäjän ja Kuhmoisten kappelin käräjät 10:tenä p. Marrask. ; Lampisten pitäjän käräjät 28:tenä päiv. Marrask. ; Heinolan kappelin, niin myös Sysmän ja Gustaf Adolphin pitäjäin, Heinolan Nimismiehen alle kuuluvain osain käräjät 5:tenä p. Syysk. ; Sysmän pitäjän, ja Luhangon kappelin käräjät 26:tenä p. Sy ysk. ; Gustaf Adolphin pitäjän ja Joutsan kappelin, niin myös Korpilahden kappelin, Heinolan lääniin kuuluvan osan käräjät 24:tenä p. Lokak. ; Asikkalan ja Hollolan pitäjäin, Heinolan lääniin kuuluvain osain, niin myös osan Heinolan kappelia ja Nastolan kappelin käräjät 8:tena p. Syysk. ; Iittiin pitäjän käräjät 29:tenä p. Syysk. ; Orimattilan pitäjän, Heinolan lääniin kuuluvan osan ja Artsjöön kappelin käräjät 20:tenä p. Lokak. ; Pöytiön pitäjän ja Ylänen, Paattisten ja Prunkkalan, niin myös osaksi Orihpään kappelikunnan käräjät 1:senä p. Syysk. ; Marttilan pitäjän, Euran, Koskisten ja Karinaisten kappelikuntain, niin myös Vaskion käräjät 24:tenä p. Syysk. ; Liedon pitäjän käräjät 17:tenä päiv. Lokak. ; Raision ja Maarian pitäjäin, niin myös Ruskon kappelin ja Hirvisalon, Luonomaan ja Runsalan saarten käräjät 31:senä p. Lokak. ; Maskun ja Nousisten pitäjäin niin myös Vahton kappelin käräjät 14:tenä p. Marraskuussa.
( Jatkanto toiste. )
Klasisilmät.
Yksi talonpoika näki, että vanha väki lukemisen tähden osteli klasisilmiä.
Hän meni kaupunkiin kauppamiehen tygö, joka kaupitsi klasisilmiä, ja ano häneltä ne kaikkein paraammat.
Kauppias anto hänelle mitä hän tahto.
Sittenkuin talonpoika oli pannut klasisilmät päällensä, otti hän käteensä kirjan ja sano, nämät klasisilmät ei kelpaa.
Kauppamies anto hänelle toiset : vaan ei toisetkaan hänelle kelvanneet.
Sanalla sanottu : hän lienee ottanut kuinka monet klasisilmät tahansa, niin ei kuitenkaan mitään auttaneet häntä lukemaan.
Päätökseksi sano kauppias hänelle : Ystäväni ! Osaatkos sinä lukia ?
- " Voi kummaa ihmistä ! vastasi talonpoika, jos minä lukia osaisin, mitä minä sitten sinun klasisilmilläs tekisin ? "
Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa.

Agricolaverkon vintti