Agricola: alkuper�isaineistoa: TSV1823-28

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1823-1-52

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 28.
12:ten� P�iv. Hein�kuussa, V. 1823.
Huomenna, 7:en� Sunnunt. Kolmin. p�iv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kor. Friberg Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg.
Turun Hiippakunnan Sanomia.
( Jatkanto N:o 25:een. )
Viimeis kuluesa Tammi kuusa on Alamaisen Luokan Opettaja Oulun L��nin Isosa Koulusa Johan Gustaf Costiander Fullmahdin kautta m��r�tty Toisen Luokan Opettajaksi samasa koulusa.
Edesmenneess� Kes� kuusa on pantu Kirkkoherran vaalille Lemon Pit�j��n : Kappalainen Turun Tuomiokirkon Suomalaisesa Seurakunnasa Erik Johan Friberg, Pit�j�n Apulainen Myn�m�es� Matthias Kumlin ja Kappalainen Lemon ja Askaisten Seurakunnisa Henric Wideman ; Kappalaisen vaalille Temmesten Kappeliin : Kappalainen Puolangosa Pietari Ervast, Pit�j�n Apulainen Ijin Pit�j�s� Olaus Walin ja Saarnaja Himangosa Johan Uhlbom ; Kirkkoherran vaalille Pietarsaaren Pit�j��n : Rehtori Oulun L��nin Isosa K oulusa Magister Johan H�ckert, Provasti ja Kirkkoherra �stermarkisa Tohtori ja Magisteri Abraham Cajanus ja Kirkkoherra Lappaj�rves� Mag. Erik Castr�n.
7:n� p�iv�n� samasa kuusa tulivat seuraavat Papin S��tyyn vihiityksi, nimitt�in : Ven�j�n kielen Opettaja Porin Isosa Koulusa Joh. Michelson, ja Studeravaiset Carl Henric Ingman, Kappalaisen Apulaiseksi Esboon ; Johan August Bergman V�li-Ajaan Saarnajaksi Laff��riin ; Zephanias Simelius, Kappalaisen Apulaiseksi Oulaisiin ; Henric <> Moliis, Armo-vuoden Saarnajaksi Korsn�siin ; Henric Sandberg, Kirkkoherran Apulaiseksi Rovaniemeen ; Simon Gustaf Wallin, Kirkkoherran Apulaiseksi Maskuun ; Gustaf Willenius, Kirkkoherran Apulaiseksi Janakkalaan ; Berndt Erik Holmberg, Armo-Vuoden Saarnajaksi Vanajaan ; Carl T�rnqvist, Kappalaisen Apulaiseksi Pidisj�rveen, ja Anders Gust. Gonander, Kappalaisen Apulaiseksi Nummen Pit�j��n.

-2-

Mainitun kuun 30:n� p�iv�n� vihiittiin Papilliseen S��tyyn Hengellisen Konsistoriumin Notarius Magister Carl Gabriel Westzynthius.
Samasa kuusa ovat kuoleman kautta pojesmenneet ; Perttulan Kappalainen vice Kirkkoherra Johan Roberg, ( joka oli vanhin Pappi koko Hiippakunnasa, ) M��r�tty V�li-Ajaan Saarnaja Urdialasa Adolph Ekblom ; Armo-Vuoden Saarnaja Yl�nell� Carl Landzert, ja V�li-Ajaan Saarnaja Savosa Carl Granstr�m.
Armo Vuoden Saarnaja Ikalisten Pit�j�s� Isaac Daniel Forsmann on saman kuun kuluesa Fullmahdin kautta asetettu Kappalaiseksi Per�sein�joelle.
Ihanin aika vuodesta.
Vanhempainsa nuorin lapsi, se v�h�inen ja hyv�ntapainen Theresia oli melkein koko kev��n sairastanut kovaa ja pitk�llist� tautia.
Koska h�n j�lleens rupeis tointumaan ja h�nen v�h�iset voimansa lis��ntyiv�t, johtui my�s h�nen mieleens� ett� vuoden ihanin aika oli jo likimain ohitse.
Entisin� vuosina oli h�n kev��ll� aina koonnut kauniita kukkasia, joista h�n paljon piti, ja sen t�hden rupeis h�n my�s nyt niist� kyselem��n.
H�nen v�h�n vanhempi veljens�, joka t�s� ty�s� oli ennen ollut h�nen kumppaninsa, oli t�ll� ajaalla paljon kaivannut h�nt�, eik� ollut my�s h�nell� suurta halua yksin�ns� oleskella ulkona, vaan vartois sisarensa sairaus vuoteen ohesa, siksi ett� h�nen piti paraneman.
Kuultuansa sisaren kyselev�n kukkasista, kuiskasi h�n �itillens� : min� menen tuomaan h�nelle ne kauniimmat kuin kedolla kasvavat, koska h�n itse ei viel� p��se ulos niit� kokoomaan.
Iloisella mielell� riensi h�n ensimm�isen kerran ulos kyl�st� peltoen py�rt�n�it� ja ketoja my�den.
Mielest�ns� ei ollut h�n tavannut niit� paikkoja niin kauniina kuin nyt.
Iloisansa juoksi h�n yht� ketoa yl�s toista alas, yhdest� niitusta niin toiseen.
Linnut visertiv�t sek� ilmasa ett� puitten oksilla, ja h�nen ymp�rill�ns� kukoistivat ne ihanimmat kukkaset koriammasa pugusansa.
H�n veisaili itseksens� ja hypp�is yhdest� p�tt�r�st� niin toiseen.
H�nen syd�mens� oli yht� puhdas ja kirkas, kuin se selki� sininen taivas h�nen p��ll�ns�, ja h�nen silm�ns� loistivat kuin l�hdet joka vuoren kyljest� vuotaa.

-3-

Tuohikkonsa oli h�n jo t�ytt�nyt niill� kauniimmilla kukkasilla, joitten p��ll� lep�is yksi h�nelt� sisarellensa mansikoista ja maan-muuramista varsinensa valmistettu koria kranssi.
Riemulta t�ytetyll� rinnalla ja suloisella katsannolla kantoi t�m� onnellinen lapsi tuohikkoonsa, ja laski itsens� pehmi��n sammalistoon yhden tammen juurelle ja varjoon istumaan.
T�st� n�ki h�n koko kedon lakeuden edes�ns�, jonka p��lle suvi oli levitt�nyt tavaransa ; p�iv� joutui puolelle ja auringon kuumuus rupeis h�nt� rasittamaan, ja h�nen v�syneet j�senens� kaipaisivat lepoa.
H�n nojais v�h�st� k�sivarttansa vastaan, ja h�nen p��ns� kallistui maahan.
T�s� nukkui h�n verevill� kasvoillansa, niin kuin se ihanin kukkanen, tuohikkonsa ja siihen koottuin kukkaisten vieres�.
Mutta �kki� pimeni taivas, ukkosen pyst� nousi yl�s, sen jylin� kuului jo kaukana.
Pian joutui se likemm�ksi, rupeis kovasti k�ym��n ja ly�m��n salamaa.
Yksi tuulisp�� sattui tammen oksiin, josta se lep��v� poika her�is.
H�mm�styksis� katseli h�n ymp�rins�, ihmetellen sit� �kkin�ist� muutosta.
Mustat pilvet peittiv�t nyt sen v�h� ennen selki�n taivaan, kohta seurais my�s yksi kova ukkosen jyr�hdys ja raskas sadet.
Viel� seisoi h�n tammen alla, mutta koska sen oksat rupesivat vuotamaan, eik� h�nell� siitt� en�mpi varjoa ollut, sieppas h�n tuohikkonsa ja l�ksi juoksemaan, enn�tt��ksens� kyl��.
T�m�n alla jyrisi ja leimahti ukkonen viel� taajemmin, ja koko h�nen ruumiinsa oli jo kuin vedell� valettu.
Yksi tuulen puuskahdus kallisti h�nen koppansa ja vei enimm�n osan kukkasista my�t�ns�.
Suutuksisa viskas h�n koko tuohikon pois, ja isosti itkein p��si h�n viimein kotia.
V�h�n ajaan per�st� oli taas t�m� kova ilma ohitse, taivas selkeni j�lleens, linnut rupesivat uudesta laulamaan ja ihmiset meniv�t ty�h�ns�.
Ilma oli nyt kalpeempi, maa oli saanut sen kauan kaivatun kasteen, ruohot ja kukkaset, jotka pitk�llisest� kuivuudesta olivat puoleksi lakastuneet, virkoisivat j�lleens ja osottivat itsens� koriammasa muodosa.
Nyt rohkeni poika my�s toistamiseen menn� kedolle tuohikkoonsa hakemaan, ja l�ysi sen yhden puskan juuresa, johonka se oli pys�ht�nyt.
H�n katseli ymp�riins� ja ihastui, koska h�n n�ki kuinka koko keto loisti paljota kauniimmalla kukkasilla kuin ennen sadetta.
Uudesta rupeis h�n n�it� kokoomaan, ja t�ytti tuohikkonsa samalla tavalla kuin ennen.
P�iv� joutui t�m�n ohesa ehtoolle ja auringo oli laskemallansa, koska poika iloisella mielell� l�hestyi kotoa, ja katsellesansa koreita kukkasiansa ja sit� sisarellensa valmistettua kaunista kranssia, tunsi h�n jo syd�mes�ns� edell�k�sin mill� mielen huvituksella ja rakkaudella sisaren piti n�m�t lahjat h�nelt� vastaanottaman.
Nuoruudensa viattomuudesa oli h�n t�m�n alla se onnellisin <> kaikkein el�vitten seasa taivaan alla, ja kuka ei olisi suonut olevansa h�nen siasansa !

-4-

( Jatko N:o 27:een ) Seuraavat Kihlakunnan k�r�j�t tulevat pidett�viksi, nimitt�in : Asikkalan ja osan Hollolan pit�j�n, niin my�s Koskisten kappelin k�r�j�t 17:ten� p. Lokak. ; Padasjoen pit�j�n ja Kuhmoisten kappelin k�r�j�t 10:ten� p. Marrask. ; Lampisten pit�j�n k�r�j�t 28:ten� p�iv. Marrask. ; Heinolan kappelin, niin my�s Sysm�n ja Gustaf Adolphin pit�j�in, Heinolan Nimismiehen alle kuuluvain osain k�r�j�t 5:ten� p. Syysk. ; Sysm�n pit�j�n, ja Luhangon kappelin k�r�j�t 26:ten� p. Sy ysk. ; Gustaf Adolphin pit�j�n ja Joutsan kappelin, niin my�s Korpilahden kappelin, Heinolan l��niin kuuluvan osan k�r�j�t 24:ten� p. Lokak. ; Asikkalan ja Hollolan pit�j�in, Heinolan l��niin kuuluvain osain, niin my�s osan Heinolan kappelia ja Nastolan kappelin k�r�j�t 8:tena p. Syysk. ; Iittiin pit�j�n k�r�j�t 29:ten� p. Syysk. ; Orimattilan pit�j�n, Heinolan l��niin kuuluvan osan ja Artsj��n kappelin k�r�j�t 20:ten� p. Lokak. ; P�yti�n pit�j�n ja Yl�nen, Paattisten ja Prunkkalan, niin my�s osaksi Orihp��n kappelikunnan k�r�j�t 1:sen� p. Syysk. ; Marttilan pit�j�n, Euran, Koskisten ja Karinaisten kappelikuntain, niin my�s Vaskion k�r�j�t 24:ten� p. Syysk. ; Liedon pit�j�n k�r�j�t 17:ten� p�iv. Lokak. ; Raision ja Maarian pit�j�in, niin my�s Ruskon kappelin ja Hirvisalon, Luonomaan ja Runsalan saarten k�r�j�t 31:sen� p. Lokak. ; Maskun ja Nousisten pit�j�in niin my�s Vahton kappelin k�r�j�t 14:ten� p. Marraskuussa.
( Jatkanto toiste. )
Klasisilm�t.
Yksi talonpoika n�ki, ett� vanha v�ki lukemisen t�hden osteli klasisilmi�.
H�n meni kaupunkiin kauppamiehen tyg�, joka kaupitsi klasisilmi�, ja ano h�nelt� ne kaikkein paraammat.
Kauppias anto h�nelle mit� h�n tahto.
Sittenkuin talonpoika oli pannut klasisilm�t p��llens�, otti h�n k�teens� kirjan ja sano, n�m�t klasisilm�t ei kelpaa.
Kauppamies anto h�nelle toiset : vaan ei toisetkaan h�nelle kelvanneet.
Sanalla sanottu : h�n lienee ottanut kuinka monet klasisilm�t tahansa, niin ei kuitenkaan mit��n auttaneet h�nt� lukemaan.
P��t�kseksi sano kauppias h�nelle : Yst�v�ni ! Osaatkos sin� lukia ?
- " Voi kummaa ihmist� ! vastasi talonpoika, jos min� lukia osaisin, mit� min� sitten sinun klasisilmill�s tekisin ? "
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa.