Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 3. 18:tenä Päiv. Tammikuussa, V. 1823. Huomenna, Toisena Sunnuntaina Loppiaisesta, saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Fridén Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Borgoon Hiippakunnan Sanomia. Viimeis Marraskuussa on Kappalaisen vaalille Kuolemajärveen pantu : Kappalaisen Apulaiset P. Platan Savitaipaleessa ; J. Gestrin Björkköössä ja P. A. Wahlberg Kerimäessä. - Joulukuussa on Kappalaisen vaalille Kuopion emäkirkon seurakuntaan pantu : Kappalainen Suonenjoessa, vice Kirkkoherra C. F. Bergh, Kappalainen Nurmijärvessä A. Granit ja Kirkkoherran Apulainen Sysmässä C. G. Streng. - Viimeis Marraskuussa on Kirkkoherran Apulainen Lappträskin pitäjässä J. Stenius pantu kolmanneksi Borgoon Tuomiokirkon Kappalaisen vaalille, Bataljoonan Saarnaajan Magister C. F. Relanderin sijaan, joka siitä on pyytänyt eronsa. Fullmahdin kautta on viimeis Joulukuussa Kirkkoherran Apulainen Hauhossa G. J. Flinkman määrätty Kappalaiseksi Karstulaan. - Kirkkoherran Apulainen Hollolassa H. J. Pfaler on viimeis Marraskuussa säätty Saarnaajaksi Mariefors'in Rautapruukiin. Kuollut on Marraskuussa Kappalainen Joroisessa Magn. Paldanius. Ulkomaan Sanomia. Viimeksi tulleissa Ruotsin aviiseissa mainitaan suuresta vahingosta, jonka taas ovat Greekkalaiset tehneet Turkkilaisille. Kuin nimittäin <> Turkkilaisten flotta makasi Tenedos nimisen vähäisen saaren vieressä, ei aivan kaukana Konstantinopolista, anoivat ne samat Greekkalaiset, jotka kesällä sytittivät Turkkilaisten flotan tuleen Chioksen saaren vieressä, lupaa taasenkin tehdäksensä tälle flotalle saman vahingon. -2-Siinä samassa kuin Turkkilaiset havaittivat vaaransa, mutta ennen kuin het ennättivät sitä estää, sytyttivät Greekkalaiset laivan tuleen, joka pian otti kruutiin, niin että yhtäkkiä koko laiva Amiraalinensa, väkinensä, meni tuhanneksi palaseksi. Kaksi muuta laivaa syttyivät myös palamaan ja yhden kolmannen saivat Greekkalaiset käsiinsä. - Konstantinopolissa ovat Janitsaariksi kutsutut sotamiehet nostaneet kapinoita Sultaniansa vastaan. - Ne tiedot jotka viimeksi ovat tulleet Turkkilaisille heidän, Persialaisia vastaan olevasta armeiasta, eivät kuulu olevan juuri hupaiset. - Kanea niminen Kreetan saaressa oleva kaupunki on nyt myös tullut Greekkalaisten haltuun sillä tavalla, että kuin ei siellä komenteeraava Passja tahtonut luopua kaupungin ylön antamiseen, niin Turkkilainen sotaväki, jolla ei ollut halu kuolla nälkään, antoi hänen elävänä ja kaupungin Greekkalaisille. Puolan maassa on nykyisin 103 vuoden vanha mies nainut 79 vuoden vanhan neittyen. Ensi kerran oli hän nainut 60 vuoden vanhana, ja 30 vuoden kuluessa saanut monta lasta. Oltuansa sitten 13 vuotta leskenä, meni hän nyt toiseen naimiseen. Majavasta. Niitä merkillisiä eläviä joita Majaviksi kutsutaan löytyi ennen maailmassa paljon Suomessa, koska oli enemmin ja avarampia autiomaita ja vähemmin ihmisiä. Nyt ei niitä löydy enään kuin harvoin pohjaisissa maissa, asumattomilla paikoilla. Majava eli, niin kuin sitä myös kutsutaan, Maja on saukon ja hylkeen sukukuntaan. Se on kyynärän pituinen eli vähän enemmin. Pää on munanmuotonen ja turpa eli kuono lyhyt ja paksu. Etuhampaat ovat yläpuolella maksankarvaset, ja alapuolella punertavat. Sillä on lyhyet turpajouhet, pienet silmät, lyhyet, ymmyrkäiset ja karvoihin melkeen kätketyt korvat, paksu ja lyhyt kaula ; selkä on koukkunen. Jalat ovat lyhyet, olletikkin etujalat, joilla on viisi erotettua varvasta, mutta takajaloissa, jotka ovat suuremmat, on uima-nahka varvasten välillä. Häntä, jonka on puolen ruumiin pituinen, <> on leviä ja latuskainen ja neljänneksi osaksi karvainen ; mutta sitten hännänpäähän asti suomuja, joidenka välissä näkyy lyhyviä karvoja. -3-Majava on karvoiltansa mustan ruskia ; mutta peruskarvat eli villa on vähän keltasempi. Muissa maissa sanotaan tavatuksi aivan valkosia ja aivan mustia majavia, mutta meidän maassamme ei ole kuulunut millonkaan näkyneen sellaisia. Majava asuu mieluisimmasti, kaukana ihmisten asuinsioista, vesisissä ja mettäsissä autiomaissa, jossa hän saapi olla rauhassa ja rakentaa huoneitansa. Jos joku löytyy ihmisten tienoilla, niin se on yksin ja asuu luolassa, jonka hän on kaivanut joen eli meren rannalle. Mutta autiomaissa ovat ne suurissa joukoissa, ja rakentavat siellä huoneensa eli majansa, josta niillä ehkä taitaa olla nimensäki. Net kokouvat kesäkuussa eli heinäkuussa joen eli järven rannalle ja hakevat siellä asuinsiaksensa laakian eli tasasen ja soisen paikan, joka on lehtipuiden varjossa, ja olletikkin, jos on vähänen lahti taikka laaksi, joka menee sisälle mettään. Ettei kuivana aikana vesi vähenis huoneen vieressä, tekevät he ensin sulun eli tokeen sen paikan alapuolelle johonka het aikovat rakentaa huoneensa. Tämän sulun perustukseksi panevat het ensin puita poikkipoulin, ja pistävät sitte muita seisomaan vinossa virtaa vastaan ; niden päälle pannaan multaa, oksia ja kaikellaista, siks että sulku on niin korkia kuin tarvitaan ; tämmönen sulku on neljä eli viisi kyynärää paksu, tihiä ettei vesi pääse läpi ja niin lujasti kokoonpantu että se kestää pitkät ajat. Saatuansa tämän sulun valmiiksi, alkavat he rakentaa huoneensa mutta kaivavat ensistä ojan rakennus-paikan ympärille. Huoneen rakennoksi het ottavat suurempia ja pienempiä likitienoilla kasvavia lehtipuita, niinkuin haapoja, koivuja, pajuja ja senkaltaisia, joita het ovat ihmeellisesti sukkelat kaatamaan. Saadaksensa kumoon korttelia paksun haavan, ei tarvite yksi majava enemmin kuin tunnin ajan. Tätä työtä tehessänsä seisoo hän takajaloillansa, vähän nojattuna kovaa häntäänsä vastaan. Etukäpälänsä pitää hän suunpielissä ja poimii niillä ulos lastuja sitä myöden kuin net tulevat suuhun. Hän seisoo vähän vinossa puuta suhteen ja vetäypi jyrsiessänsä vähitellen takaperin ympärin puuta. Saatuansa puun kumoon, oksii eli vesoaa hän sen siliaksi niin kuin se olis kirveellä veistetty. Sitten jakaa hän sen kyynärän pituisiksi palasiksi eli pitemmiksi taikka lyhemmiksi sitä myöden kuin puu on paksu ja hän <> näkee jaksavansa viedä suuremman eli pienemmän puun rakennuspaikalle, johonka hän sen kuljettaa sillä tavalla, että hän pitää sen sylissänsä etujalkain välillä ja niin taikka kantaa eli lykkää sen edessänsä eli vetää perässänsä. -4-Mullan ja saven, jota hän tarvittee rakennukseensa, kaivaa hän ylös maasta etukäpälöillänsä, kokoaa sen yhteen kasaan eli läjään, panee etukäpälänsä kahden puolin sen ympärin ja päänsä sen ylite ja lykkää sen niin edellänsä mihinkä tahtonsa. Jos puita sattuu olemaan tiellä, perkkaa hän net pois ja tekee tien selväksi. Siliaksi tulee tie vähitellen mullasta ja savesta, jota, majavan viedessä jääpi aina vähän joka paikalle. ( Jatkanto toiste. ) Tarina. Rikkaan miehen poika oli teettänyt isällensä suuren ja komian hautakiven, ja sanoi kerran köyhän miehen pojalle : Näetkös, kuinka koria minun isäni hautakivi on, ja kulta-puustavilla kaunistettu ? Mutta kummonen sinun isäsi hautakivi on ? taitaa olla pari tiilikiviä, toinen pään ja toinen jalkain kohdalla ja vähän multaa ruumiin päällä. - Ole vaiti, veikkonen, vastasi toinen ; maailman lopulla, ennen kuin isäsi on ennättänyt liikuttaakkaan kiviä, on minun isäni jo Paratiisissa. Oulusta nykyisin tulleen kirjan jälkeen maksoi siellä Joulu Markkinoilla : Tynnöri Rukiita 11 ½ ja 12 Riksiä, Tynnöri ohria 9 Riksiä, Leiviskä kuivaa lihaa puolen toista Riksiä, Leiviskä sian lihaa puolen kolmatta Riksiä ja myös 10 plootua, tynnöri hienoja suoloja 7 riksiä, Tynn. karkeempia suoloja 8 Riksiä, Tynnöri keskimeren eli harmaita suoloja 9 Riksiä, Tynn. maltaita 11 ja 12 Riksiä, Leiviskä talia 4 Riksiä, Leiviskä voita 10 plootua ja puolen neljättä Riksiä, Puolikko ( eli pu olen Tynnöriä ) silakoita 8 Riksiä, kuorma sekohalkoja Riksin ja myös puolen neljättä plootua, kannu paloviinaa 15 taleria eli 15 taleria ja 6 markkaa. Tämän vuotisia Viikko-Sanomia myydään vielä Frenkkellin kirjapuodisa ennen määrättyä hintaa vastaan, nimittäin 2 Ruplaa 8 kopeikkaa Venäjän paperi rahaa, eli 47 killinkiä Ruotsin Pankoota. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |