Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 32. 9:sena Päiv. Elokuussa, V. 1823. Huomenna, 11:tenä Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Borgoon Hiippakunnan Sanomia. Papissäädystä on kuollut, viimeis Tammikuussa Pielisjärven Kappalainen vice Kirkkoherra Samuel Fredrik Montin, ja Maaliskuussa Uguniemen Kirkkoherra vice Kontrahti Provasti Joh. Schröder. Viimeis Tammikuussa on Kirkkoherran vaalille Hartolan ( eli Gustaf Adolfin ) pitäjähän pantu Kirkkoherra Sulkavassa, vice Kontrahti Provasti Magister Berndt Johan Gadd, Kappalainen Lovisan Kaupungissa, vice Kirkkoherra Anders Gustaf Argillander, ja väliajan Saarnaaja ja Kirkkoherran sijainen Helsingin pitäjässä vice Kirkkoherra Lars Philip Palander. Samassa kuussa on Leskirouva Överstinna Elisabeth Roediger säätty Opettajaksi vaimoväen kouluun Viipurin kaupungissa. Fullmahdin kautta on Tammikuussa Rehtori Borgon vähässä koulussa Magister Henrik Johan Lindström määrätty Borgon Gymnasiumin Apulaiseksi. Borgon Hiippakunnan maaseurakunnissa on 1821 vuoden kuluessa syntynyt 12 tuhatta 56 mieslasta ja 11 tuhatta 762 vaimolasta, joka tekee yhteensä 23 tuhatta 818 lasta ; mutta kuollut on 6 tuhatta 872 miesihmistä ja 6 tuhatta 362 vaimoihmistä, yhteensä 13 tuhatta 234 <> ihmistä ; josta nähdään että maalla syntynein luku on 10 tuhatta 584 suurempi kuin kuolleitten. -2-Kuin nämät yhteen luetaan, niin nähdään että Borgon Hiippakunnan väestö on 1821 vuoden kuluessa lisäynyt 10:nellä tuhannella 728:lla ihmisellä, joista 5 tuhatta 239 oli miesväkiä ja 5 tuhatta 489 vaimoväkiä. Sitä entisen vuoden lisäys oli vähempi, nimittäin ainoastaan 4 tuhatta 428 ihmistä joista tuhat 980 oli miesväkiä ja 2 tuhatta 448 vaimoväkiä. - Vihityitä 1821 vuoden kuluessa on maaseurakunnissa 5 tuhatta 486, ja kaupungeissa 182 paria ; mutta jommankumman puolison kuoleman kautta on 3 tuhatta 237 parikuntaa maalla ja 136 kaupungeissa tullut erotetuksi. Yli 50 vuoden vanhoja lapsen synnyttäjiä oli 23, kaikki maalla asuvat. 10 synnyttivät kolmuisia, 386 kaksosia ja 613 äitin lapset olivat syntyisänsä kuolleet. Vaksiineerattuin luku 1821 vuoden kuluessa oli 16 tuhatta 852. - Tapaturmasesti kuoli 461 ihmistä, joista 17 ovat ittensä murhanneet, 8 paleltuneet, 6 kuollunna löytty, 3 hevoselta kuoliaaksi potkastu, 12 palaneet, ja niin edespäin. Kuka on onnellisin ihminen ? Aasian läntisimmällä puolella on suuri saarento, jota nyt kututaan Natoliaksi ja joka kuuluu Turkin valtakunnan alle, mutta vanhoina aikoina kututtiin sitä vähäksi Aasiaksi ja se oli ensimmäisinä aikoina jaettu moneen valtakuntaan, joista Lydian valtakunta oli yhden aikaa hyvin väkevä. Yli 500 vuotta ennen Kristuksen syntymää oli siellä Kreesus ( eli niinkuin Greekalaiset kirjottivat Kroisos ) niminen Kuningas, joka oli sangen rikas niin ettei vielä tässä mailmassa ole kuultu rikkaammasta miehestä. Hänen nimensä onki siittä ajasta pidetty sananlaskuna, niin että varsin rikkaasta miehestä sanotaan : hän on yks Kreesus, eli rikas kuin Kreesus. Tämän niin suuren rikkautensa tähden kattoi Kreesus olevansa onnellisimman kaikista ihmisistä. Nyt tapahtui kerran että hänen, Sardes nimiseen pää-kaupunkiinsa tuli yks Solon niminen mies, joka oli sen ajan viisaimpia miehiä ja oli tehnyt uuden lain syntymä-kaupungillensa, Atheenille Greekan maasa, ja joka enämmin tietoa ja viisautta kootaksensa matkusteli ympärin mailmaa. Tämän miehen kuttui Kreesus kuninkaalliseen linnaansa, piti häntä hyvästi mone päivät ja antoi viimen näyttää hänelle kaiken tavaransa ja <> koreutensa, jonka nähtyä hän puhutteli Solonia näillä sanoilla : " Atheenin mies, koska meidän tykömme on tullut puhe sinusta, sinun viisautes ja reisuis tähden, kuinka sinä mailmaa katellakses ja sen menoja ja asioita tutkiakses olet ympärin vaeltanut, niin tekee nyt mieleni sinulta kysyä, jos olet nähnyt jotakin, kaikkein onnellisinta ihmistä. " -3-Mutta Solon, ilman hekumatta, anoi suorilla sanoilla totuuden perästä : " O Kuningas, se on Tellus niminen Atheenilainen. " Kummastuen tätä sanaa kysyi Kreesus kiivaasti : " Mistä syystä sinä arvelet Telluksen olevan onnellisimman. " Toinen vastasi : " Telluksella oli siivot ja kelvolliset pojat, ja hän sai nähdä heidän lapsensa, jotka kaikki hänen jälkeensä elivät. Koska sitten hänen elämänsä oli hyvästi kulunut, niinkuin meille ihmisille suotu on, oli hänen loppunsa sangen kunniallinen : sillä koska hän tappelossa, joka Atheenilaisilla oli naapureinsa kanssa, oli myös ollut apuna ja ajanut viholliset pakoon, sai hän kunniallisen kuoleman. Atheenilaiset hautasivat hänen kruunun yhteisellä kustannuksella *) samaan paikkaan, jossa hän oli kaatunut ja kunnioittivat häntä suuresti. " -3a--3-Mutta Solon vastasi : " Kleobis ja Biton : nämät veljekset olivat Argos nimisestä maakunnasta kotosin, heillä oli kylläksi omaisuutta ; päälliseksi olivat he ruumiiltansa sangen väkevät ja olivat kumpanenkin juhlallisessa kamppausleikissä ansainneet kunniapalkinnot **). -3a-Net pidettiin jonkun jumalan kunniaksi. Niissä lyötiin painia, juostiin ja ajettiin kilpaa, ja senkaltaista, jossa ruumiin voima ja sukkeluus auttaa. Samaten veisasivat siellä kokoontuneen väen edessä runoniekat omia tekemiänsä runoja ja veisuja, ja niin edespäin. Joka kussakin asiassa teki parahan, hän sai palkinnon, josta hänellä oli koko elinaikansa suuri kunnia. ] -3-Näin tehtyänsä, kaiken kokountuneen väen nähden, saivat he onnellisimman elämänsä lopun ; jonka kautta jumala näytti ihmiselle olevan paremman kuolla <> kuin elää. -4-Äiti, iloinen lastensa hyvästä työstä ja ihmisten hyvästä puheesta, anoi jumalalta että hän antais hänen pojillensa, jotka häntä olivat niin kunnioittaneet, mitä ihmiselle mahtais olla parasta. Tämän rukouksen jälkeen ja koska uhri oli lopetettu, nukkuivat pojat templiin eivätkä enään heränneet, mutta saivat, näin hyvin tehtyänsä, onnellisen elämänsä lopun. Heidän maanmiehensä teettivät heidän kuvansa ja panivat net juhlalliseen paikkaan. " Nyt närkästyi Kreesus ja sanoi : " Atheenin mies ! niinkö sinä vähäksi katot minun onniani, ettet tahdo minua panna sellaisten miesten verraksi ? " ( Jatkanto toiste. ) ( Jatko N:o 31:een ) Seuraavat Kihlakunnan käräjät tulevat pidettäviksi, nimittäin : Ulvilan ja Sastmolan pitäjän, niin myös Siikaisten, Ahlaisten, Norrmarkin, Nakkilan, Poomarkin ja Kullan kappelein käräjät 10:tenä p. Lokak. ; Kokemäen pitäjän ja Harjavallan kappelin käräjät 11:tenä p. Marrask. ; Eurajoen ja Lapin pitäjän niin myös Raumon pitäjän ja Hinnerjoen kappelin käräjät 8:tena p. Syysk. ; Laitilan ja Pyhämaan pitäjäin käräjät 2:sena p. Lokak. ; Uudenkirkon ja Uudenkaupungin pitä jän käräjät 20:tenä p. Lokak. ; Taivassalon pitäjän, niin myös Kivimaan, Iniön ja Velkuan kappelein käräjät 4:tenä p. Marrask. ; Vehmaan pitäjän ja Lokalahden kappelin käräjät 17:tenä p. Marrask. ; Oulun ja HaiLuodon pitäjäin käräjät 1:senä p. Syysk. ; Muhoksen pitäjän käräjät 17:tenä p. Syysk. ; Siikajoen pitäjän käräjät 17:tenä p. Lokak. ; Limingan pitäjän käräjät 17:tenä p. Marrask. ; Nilsiän pitäjän käräjät 1:senä päiv. Syysk. ; Pielaveden pitäjän käräjät 6:tena p. Lokak. ; Iinsalmen pitäjän käräjät 27:tenä p. Lokak. ; Ilmajoen pitäjän käräjät 9:tenä p. Syysk. ; Lafferin pitäjän käräjät 21:senä p. Lokak. ( Jatkanto toiste. ) Oulusta kirjotetaan että vuoden tulo niissä tienoissa toivotaan tulevan hyvän. - Heinän kasvo kuuluu myös olevan runsas, mutta pitkät, melkeen jokapäiväset sateet ovat tuoneet niityille niin paljon vettä, että monessa paikassa on mahdoton niittää, ja jos ei pian tule pysyvä pouta, niin peljätään että siellä tulee varsin huono heinävuosi. - Lohen saalis on ollut huono Oulussa, Iissä ja Kemissä, mutta Torniossa kuuluu se olevan joksikin hyvä. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |