Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 33. 16:senä Päiv. Elokuussa, V. 1823. Huomenna, 12:tenä Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Chor. Mennander. Kuka on onnellisin ihminen ? ( Loppu edellisestä Numerosta. ) Mutta Solon vastasi : " o Kreesus, minulta sinä näin kysyt, joka tiedän ettei ihmisen onni ole pysyvä ja päälle luotettava ; pitkän elinajan kuluessa on ihmisellä paljo nähtävää, jota ei hän mielellään tahdo, ja paljo kärsittävää. Sillä, jos ihmisen elinaika on 70 vuotta, niin nämät 70 vuotta tekevät 25 tuhatta 550 päivää, paitti karkauspäiviä, joitten kanssa net ovat vielä usiammat. Näistä niin monesta päivästä ei ole yksikään niin toinen toisensa näköinen, ettei joka päivällä olis joka eri tapauksensa. Niin on, Kreesus, joka ihmisellä monta erilaista tapausta odotettavana. Sinä olet kyllä varsin rikas ja kuningas monen ihmisen yli ; mutta mitä sinä minulta kysyt, siihen en mä taida mitään vastata, ennen kuin saan kuulla sinun onnellisesti ja hyvästi tullees elämäsi loppuun. Sillä ei rikas ole onnellisempi sitä jolla on tarpeensa päiväksi, jos ei onni häntä alinomaa seuraa hänen elämänsä loppuun asti. Monet ihmiset, vaikka ovat sangen rikkaat, ovat kuitenkin onnettomat ; mutta monet, joilla on kohtuullinen tavara, ovat onnelliset. Joka on rikas, ja sinä samassa onneton, hänellä ei ole kuin kaksi etua, joita ei ole onnellisella köyhällä, mutta tällä on siihen sijaan monta joita onnettomalla rikkaalla ei ole. Rikkaalla on nimittäin enämmin tilaa tydyttää <> halunsa, ja hän voipi myös paremmin kärsiä vahingoita jotka hänelle tapahtuvat ; vaikka nyt ei köyhä voi kärsiä vahingoita jos ne häntä kohtaavat, niin hänen hyvä onnensa estää net hänen tykönsä tulemasta, ja hän on vähemmällä tytyväinen. -2-Jos nyt kaiken tämän kanssa hänen elämänsä loppu on onnellinen, niin hän on se mies jota sinä kysyt, jota taitaan kuttua oikeen onnelliseksi. Mutta ennenkuin hän on kuollut ei hänestä pidä sanoa että hän on onnellinen, vaan että hän elää menestyksessä. Eivätkä kaikki nämät hyvät tule yhden ihmisen osaksi ; sillä niinkuin yks maa ei voi yksin täyttää kaikki tarpeensa, mutta mitä yhdestä maasta saadaan, sitä toisessa tarvitaan, ja niinkuin se maa on paras, jolla enimmin on ; niin myös ei ole kukaan ihminen itellensä kylläksi, sillä mitä yhdellä on, sitä toiselta puuttuu. Mutta joka ehtimiseen nauttii enimpiä näistä ihmisille suoduista hyvistä ja viimein saapi hyvän ja levollisen elämänsä lopun, se ihminen minusta, o Kuningas, ansaittee onnellisen nimiä. Sillä monet, joille jumala on onnen näyttänyt, on hän sitten kukistanut ja onnettomuuteen syösnyt. " Tämä Solonin puhet ei ollut ollenkaan Kreesukselle mieleksi, ja ilman mitään sanomatta antoi hän Solonin mennä tiehensä, arvellen siinä miehessä ei olevan paljon viisautta, joka, ei huolien silmäin edessä olevasta nykysesta hyvästä, vaan käski kattoa loppua. Mutta kuinka oikeen Solon oli puhunut, sen sai Kreesus itte nähdä. Kreesuksella oli kaksi poikaa, joista toinen oli mykkä niin ettei hänestä ollut paljo iloa, mutta toinen siihen sijaan oli suuri varreltaan ja komia näöltään, mutta hänestä sai Kreesus ennustuksen että hänen piti rautapiikillä kuoliaaksi pistettämän. Tätä estääksensä ei Kreesus enään antanut poikansa mennä sotaan, ja otti pois hänen huoneestansa kaikki keihäät ja piikit ja muut sota-aseet, etteivät mitään vahingota hänelle saattaisi. Nyt tapahtui että Kreesuksen poika, kauan ja hartaasti pyyttyänsä, sai isältänsä luvan mennä jahtaamaan. Siellä tapahtui että se mies, jonka Kuningas oli käskenyt kattoa poikansa perään ja varoa häntä kaikesta vahingosta ja vaarasta, tuli juuri itte huomaamatta tapaamaan tätä nuorukaista keihäällänsä, että hän siihen paikkaan kaatui. Tästä tapauksesta oli Kreesukselle pitkällinen ja kova murhe ja suru, mutta joka aikaa myöden rupesi vähitellen herkiämään, koska hänelle tuli toinen huoli. Siihen aikaan oli Persian valtakunnassa, Aasian sisimmäisessä puolessa, Cyrus niminen Kuningas ja suuri sotasankari, joka vallotti allensa monet maat, ja tuli varsin väkeväksi. Estääksensä etteivät <> Persialaiset tulis kovin väkeviksi, rupesi Kreesus sotimaan heitä vastaan ; mutta ei hänellä ollut tässä sodassa parempaa onnia, kuin että koko hänen valtakuntansa tuli Cyruksen haltuun ja hän itte otettiin vangiksi. -3-Kuin Kreesus seisoi lavalla, muistui hänen mieleensä, mitä Solon oli sanonut, ettei kenenkään ihmisen onnesta taita sanoa mitään, ennenkuin hän on kuollut, ja huusi, juuri kuin lavaa sytytettiin, korkialla äänellä kolmasti : Solon ! Solon ! Solon ! - Kuultuansa tätä kysyi Cyrus, mitä hän sillä ajatteli, ja koska Kreesus oli kertonut lyhykäisesti mitä Solon oli hänelle sanonut, käski Cyrus sammuttaa valkian ja pelasti Kreesuksen palamasta. Cyrus piti siittä asti Kreesuksen aina tykönänsä ja het olivat hyvät ystävät. Yhden Maanviljeliän kirjotus kuinka paljon ruokaa karialle taitaan antaa, että siitä on suurin hyöty. ( Suomennettu Huoneenhallitus-Seuran tiedoista, joissa se on präntätty. ) Eläin taitaa pysyä hengissä vissillä vähällä ruokamäärällä, mutta sillon ei siittä ole muuta hyötyä, kuin se vähä ja melkeen voimaton sonta, joka ei maksa eläimeltä syötyä olkia ja vuoden intressiä eläimen hinnasta, paitti sitä että jos se kuolee eli pilaupi, koko hinta menee hukkaan ilman yhtäkään hyötyä. Mutta kaikki mitä eläin syöpi yli sen hänen elannoksensa tarpeellisen määrän, se tulee hyväksi ja hyödyksi, niinkuin lihana, maitona, villana ja työnä, ja paitti sitä sontana ; sillä se on tuttu asia että puolet karjan ruan hintaa pitää luettaman sen jälkeen kuinka paljon hyvää sonnasta on. Tästä nähdään että aina on parempi hyvästi ruokkia eläimiä ; mutta kuinka paljo niille pitää annettaa, etteivät saa liian paljo, siittä minä nyt tahdon sanoa minun ajatukseni. Jos eläin tarvittee 5 naulaa heiniä, paitti olkia, pysyäksensä hengissä ja sillänsä, ja jos samalle eläimelle annetaan 10 naulaa heiniä, niin minulla on sisälletuloa ja hyötyä puolesta heinästä. Oljista ei taida paljo muuta hyvää olla kuin mitä ne sonnan hyvyydelle tekevät. Jos taas samalle eläimelle annetaan 15 naulaa heiniä, niin 2/3 osaa heinistä eli 10 naulaa antavat minulle sisälletuloa. Tämän laskun jälkeen on etuisampi pitää yhden lehmän kuin kolme ; sillä niistä kolmesta ei ole minulle hyötyä ja niissä makaa suurempi rahasumma kuin yhdessä. Mitä nyt on sanottu heinistä, taitaan myös sanoa kaikesta muusta ravittevaisesta ruasta. Tällä ruan lisäämisellä pitää <> olla määränsä, koska olen tullut niin kauas että minä eläimestä saan toivotun ja odotetun sisälletulon, niinkuin esimerkiksi koska juhla-eläimellä on täysi voima ja teuras- ( eli slahti ) eläin on tullut lihalle ; mutta niissä eläimissä, joista saadaan maitoa ja villoja, pitää tutkia kuinka paljon ruokaa net voivat sulattaa, että se tulee kaikki ruumiille ravinnoksi. -4-( Jatkanto toiste. ) Tarina. Jaapanin valtakunnassa tuli kerran kaksi hoviherraa Keisarillisen huoneen trapuilla vastatusten ja heidän sapelinsa sattuivat koskemaan yhteen. Se joka kulki alaspäin otti tämän varsin pahaksi, vaikka toinen, joka kantoi ruoka-vadin Keisarin pöydälle, anoi anteeksi ja sanoi ettei hän sitä tehnyt tahallansa ; muutoin, sanoi hän viimeksi, on minun sapelini yhtä hyvä kuin teidänkin. Mutta minä, vastasi ensimmäinen, näytän hetikohta mikä erotus on sapeleimma välillä, veti ulos omansa ja viilti sillä mahansa. Ilman mitään sanomatta riensi toinen pois, ja vietyänsä ruoka-vadin Keisarille, tuli takaisin niin pian kuin hän ennätti, löysi haavotetun vielä hengissä, anoi anteeksi että hänen oli täytynyt virkansa tähden mennä vähän pois, veti ulos sapelinsa näyttääksensä sen olevan yhtä hyvän, viilti samalla lailla mahansa ja lankesi heti maahan kuollunna. Niin Jaapanissa herrasmiehet sovittavat vähät riitansa. ( Jatko N:o 32:een ) Seuraavat Kihlakunnan käräjät tulevat pidettäviksi, nimittäin : Närpöön ja östermarkin pitäjäin käräjät 6:tenä p. Marrask. ; Laukkaan pitäjän käräjät 15:tenä p. Syysk. ; Keurun pitäjän käräjät 6:tena p. Lokak. ; Saarijärven käräjät 5:tenä päiv. Marrask. ; Kalajoen pitäjän käräjät 2:sena p. Syysk. ; Pyhäjoen pitäjän käräjät 27:tenä p. Lokak. ; Salon pitäjän käräjät 1:senä p. Jouluk. ; Säämingin pitäjän käräjät 1:senä p. Syysk. ; Kerimäen pitäjän käräjät 15:tenä p. Syysk. ; Leppävirran pitäjän käräjät 3:tena p. Marrask. ; Maalahden pitäjän käräjät 9:tenä p. Syysk. ( Jatkanto toiste. ) Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |