Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 34. 23:tena Päiv. Elokuussa, V. 1823. Huomenna, 13:tenä Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, Linnan Kirkossa Linnan Saarnaaja Lundberg. Borgoon Hiippakunnan Sanomia. Tuusbyyn Kirkkoherra vice Kontrahti Provasti Simon Jusselius on kuollut viimeis Maalis Kuussa. Kappalaisen vaalille on pantu viimeis Huhtikuussa : Joroisiin, Väliajan saarnaaja Sulkavassa Gustaf Wilhelm Wikstén ja Kirkkoherran Apulaiset Johan Emanuel Lassenius Ruokolahdessa ja Gustaf Gräsbeck Rantasalmessa ; ja Taipalsaareen, Kappalaisen Apulainen Asikkalassa vice Kirkkoherra Anders Renvall, ja Kirkkoherran Apulaiset, vice Kirkkoherra Gustaf Fredrik Melart Jakkimvaarassa ja Abraham Joseph Wahlberg Sakkolassa. Koska Armovuoden Saarnaaja Joroisissa Elias Samuel Nymalm on, anomuksensa jälkeen, pääsnyt pois Kivijärven Kappalaisen vaalilta, pantiin Huhtikuussa hänen sijaansa kolmanneksi vaalisaarnaajaksi Väliajan Saarnaaja Laukkaalla Alexander Dahlström. Fullmahdin kautta on määrätty : Maaliskuussa Kappalaisen Apulainen Tuusniemessä Johan Adolf Gröhn Heinäveden Kappalaiseksi ; Huhtikuussa vice Kirkkoherra ja Kappalainen Askolassa Johan Hageman Kappalaiseksi Asikkalaan ja vice Kirkkoherra ja Kappalainen Mikkelissa Carl Gustaf Melartin Kappalaiseksi Sulkavaan ; niin myös samassa kuussa vice Kirkkoherra Ilomantsissa Carl August Molander Ilomantsin Emäkirkon Kappalaiseksi. -2-Yhden Maanviljeliän kirjotus kuinka paljon ruokaa karjalle taitaan antaa, että siitä on suurin hyöty. ( Jatko edelliseen N:oon. ) Jos on hyötysämpi antaa eläimelle enämmin ruokaa kuin vähemmin, kävis laatuun tällä lailla koetella, että muutamat lampaat saisivat joka päiväksi talven yli, esimerkiksi puolen toista naulaa heiniä, paitti muuta roskaruokaa, ja että kirjotettasiin ylös, kuinka paljon villoja net antavat, minkälaisia karitoita net poikivat ja mimmonen slahti niistä saadaan, ja mitä itte lampaista niin laihoina maksettaisin. Vahingot pitää myös ottaa lukuun, sillä laihat eläimet ovat enämmin vahingon alaiset kuin lihavat. Jos nyt samalla aikaa yhtä monta lammasta elätetään kolmella heinä-naulalla päivässä, ja annetaan vähän kauroja tykö, ja samaten pannaan kirjaan mitä niistä saadaan, niin näkyy helposti kummastaka elatuksesta on suurin voitto, jos nimittäin sisälletulon hinta verrataan annetun ruan paljoudelle. Että on etuisampi pitää vähemmin lampaita ( niinkuin myös muuta karjaa ), mutta niitä hyvällä ruokolla, nähdään vielä, jos nämät kolme asia korviin otetaan, nimittäin : 1:siksi Navetat ja karjan korju. Että net tulevat maksamaan paljoa vähemmin, koska karja on vähempi ja sentähden paremmalla ruokolla, on silmin nähtävä asia. 2:seksi Laidun. Jos sitä on kylläksi, ja minä en sitä taida viljellä, sentähden että se on yhteistä maata eli niityksi taikka pelloksi kelvotonta, elikkä jos maho- ( taikka kesanto- ) peltoni on niin huonossa ruokossa, että ruohot jotka siellä kasvavat ja jotka laihuttavat pellon, tahtovat tulla ylönpaljoksi, ja eivät saada muuton kuin lampailta perkattaa, sillon taitaa olla hyötyä siitä että yli talven pidetään enämmin lampaita jos vähemmälläkin rualla. Mutta asia on kokonaan toisin jos on kesäruan eli laitumen puutos. Sen mä tässä sanon ettei siitä ole millonkaan voittoa odottamista että ketoja ja muita viljelykseksi kelvollisia maita pidetään kesälaitumena, sillä niitä taitaan taikka viljellä elikkä perkata ja aidata niityiksi, ja sillon niistä on paljoa enämmin hyötyä, kuin kolmen kuukauden laitutumesta kesäsenä aikana. Se on tietty ja tosi asia että niillä heinillä, jotka saadaan oikiasta niitystä, taitaan yhtä pitkällä ajalla, elättää paljoa enämmin eläimiä, kuin sama maa laitumena olis elättänyt heinän kasvon aikana. Sillä kaikki ruoho kasvaa hitaasti niin kauan kuin se on lyhyt ; <> mutta koska se rupiaa tähälle tulemaan, sillon se kasvaa joutusasti, olletikkin viikolla ennen hedelmän alkua. -3-Niityllä on myös parempaa ruokaa kuin laitumella. 3:neksi Sonta. Se on toki kaikilta myöden annettu asia, että hyvästi ruokittuin eläinten sonta on parempi ja voimallisempi kuin huonosti ruokittuin, niin myös että sonnan paljous tulee enämmin ruan kuin eläinten paljouden päälle ; sillä jos sama ruokamäärä kahdelta eläimeltä syödään, jonka yksikin olis syönyt, niin kahden eläimen ruumiit vetävät ruasta enämmin voimaa ylöspidoksensa, kuin yhden, joka myös, saadessansa ylöspidoksensa kylläksi, taitaa antaa pois mitä hän ei tarvite, ja sillä lailla en entää sonnan. Niin että sonnankin puolesta on hyötysämpi pitää vähemmin kuin enämmin lampaita. Mitä tässä nyt on lampaista sanottu, taitaan vielä paremmin sanoa muusta karjasta. ( Jatko N:o 33:een ) Seuraavat Kihlakunnan käräjät tulevat pidettäviksi, nimittäin : Ala-Tornion ja Karungin pitäjäin käräjät 23:tenä p. Syysk. ; Yli-Tornion pitäjän käräjät 18:tena p. Marrask ; Joroisten pitäjän käräjät 6:tena p. Syysk. ; Rantasalmen pitäjän käräjät 13:tena p. Syysk. ; Ingoon pitäjän käräjät 2:sena p. Syysk. ; Karjaan pitäjän ja Snappertunan kappelin käräjät 23:tena p. Syysk. ; Karja-Lohjaan pitäjän niin myös Sammatin kappelin ja Kiskon käräjät 14:tenä p. Lokak. ; Pohjaan j a Tenholan pitäjäin niin myös Bromarfin kappelin käräjät 4:tenä p. Marrask. ; Mäntsälän pitäjän, Borgon pitäjän Uudenmaan Lääniin kuluvan osan, Borgnäsin kappelin, niin myös Askolan ja Pukkilan kappelein Uudenmaan Lääniin kuuluvain osain käräjät 2:sena p. Syysk. ; Sibbon pitäjän ja osaksi Tuusbyyn pitäjän käräjät 19:tenä p. Syysk. ; Nurmijärven pitäjän käräjät 3:tena p. Lokak. ; Helsingin pitäjän ja Tuusbyyn pitäjän toisen osan käräjät 23:tenä Lokak. ; Parikkalan pitäjän käräjät 9:tenä päiv. Syysk. ; Jakkimvaaran pitäjän käräjät 30:tenä p. Syysk. ; Kronoborgin pitäjän käräjät 11:tenä Marrask. ; Sakkolan pitäjän ja Mätsäpirtin kappelin käräjät 5:tenä p. Syysk. ; Pyhäjärven pitäjän käräjät 26:tenä p. Syysk. ; Räisälän pitäjän ja Kaukolan kappelin niin myös Käkisaaren maan seurakunnan käräjät 24:tenä p. Lokak. ; Hiitolan pitäjän niin myös Ilmeksen ja Tiurulan käräjät 18:tenä p. Marrask. ; Jäskisten pitäjän ja Kirvuksen kappelin käräjät 5:tenä p. Syysk. ; Joutsenuksen pitäjän käräjät 3:tena p. Lokak. ; Ruokolahden pitäjän ja Rautjärven kappelin käräjät 21:tenä p. Lokak. ; <> St. Andreaksen pitäjän käräjät 14:tenä p. Marrask. ; Valkialan pitäjän käräjät 4:tenä p. Syysk. ; Luumäen pitäjän käräjät 15:tenä p. Syysk. ; Savitaipaleen pi täjän ja Suomenniemen kappelin käräjät 26:tenä p. Syysk. ; Taipalsaaren ja Klemisten pitäjän käräjät 14:tenä p. Lokak. ; Lappveden pitäjän käräjät 4:tenä p. Maarask. ; Kaavin pitäjän käräjät 1:senä p. Syysk. ; Liperin pitäjän käräjät 19:tenä p. Syysk. ; Nurmisten pitäjän käräjät 17:tenä p. Syysk. ; Pielisjärven pitäjän käräjät 7:tenä p. Lokak. ; Kiteen ja Kesälahden pitäjäin, niin myös Bräkylän kappelin käräjät 4:tenä p. Syysk. ; Ilomantsin pitäjän ja osaksi Suojärven pitäjän, niin myös Enon kappelin käräjät 14:tenä p. Lokak. ; Tohmajärven ja Pelgijärven pitäjän ja Kihtelysvaaran kappelin käräjät 11:tenä p. Marrask. -4-Kuinka pettäjä ilmotti ittensä. Yks Kristitty kauppamies oli antanut Turkkilaiselle kameelin ajajalle suuren joukon silkki-pakkoja, Aleppo nimisestä Aasian kaupungista Konstantinopoliin vietäviksi, ja lähti hänen kanssansa yhtä matkaa ; mutta tiellä tapahtui että hän tuli sairaaksi, eikä voinutkaan seurata myötä. Kameelin ajaja tuli Konstantinopoliin ja odotettuansa kauppamiesta muutaman viikon, luuli hän hänen kuolleen, möi pois silkit ja muutti virkaa. Viimen tuli Kristitty kauppamies, ja kauan haettuansa löysi hän kameelin ajajan ja anoi häneltä kauppakalunsa. Tämä konna ei ollut häntä tuntevanansa ja kielsi millonkaan olleensa kameelin ajajan. Radi eli Tuomari, jonka eteen tämä asia tuotiin, kysyi Kristityltä, mitä hän tahtoi. - " Kaksikymmentä silkkipakkaa ", vastasi hän ; " jotka ma tälle miehelle olen antanut tänne tuotaviksi. " - " Mitäs sinä tähän vastaat ? " kysyi Tuomari kameelin ajajalta, joka vastasi : " En minä tiedä mitä hän puhuu silkipakoistansa ja kameeleistansa ; en minä ole häntä koskaan nähnyt enkä tuntenut. " Nyt kysyi Tuomari Kristityltä, millä lailla hän taitaa näyttää todeksi mitä hän sanoo. Kristitty kauppamies ei taitanut sanoa todistukseksensa muuta kuin että hän sairauden tähden ei ollut voinut seurata kameelin ajajaa : Tuomari ei sanonut saattavansa siihen asiaan tehdä mitään ja käski heidän mennä tiehensä. Kuin het nyt menivät pois, tuli Tuomari akkunaan ja huusi heidän peräänsä melkeen kovalla äänellä : Kameelin ajaja hoi ! Turkkilainen käänsi ittensä ympärin, ilman huomaamatta että hän juuri vastikääs oli kieltänyt olevansa kameelin ajajan. Tästä näki Tuomari hänen olevan pettäjän, käski antaa hänelle selkään ja tuomitti hänen maksamaan Kristitylle silkkinsä ja päälliseksi suuren sakon sentähden että hän oli tehnyt väärän valan. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |