Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 37. 13:tenä Päiv. Syyskuussa, V. 1823. Huomenna, 16:tena Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Mag. B. Frosterus Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg, ja Linnan Kirkossa Väli-ajan Linnan Saarnaaja Lundberg. Seuraavat Upseerin ja Unterupseerin Puustellit poisarrenteerataan 25:ksi vuodeksi, lukein puolipaastosta tulevan vuonna 1824 samaksi ajaksi vuonna 1849, auksjonin kautta joka pidetään tulevan Marraskuun 15:tenä päivänä kello 11 ennen puolipäivän sekä Keisarillisessa Senaatissa, että sen Läänin maakontuurissa johonka net kuuluvat, nimittäin : Turun ja Porin Läänissä : 1:siksi Hjulböhle Noukka Kornetin puustelli, Ulvilan pitäjässä 3/4 osaa manttaalia. Oulun Läänissä : 2:seksi Limingan Rasila, Stabs-Kapteenin puustelli, Limingan pitäjässä, 5/8 osaa manttaalia. 3:neksi Salon Järvelä, Rustmestarin puustelli, Salon pitäjässä 5/24 osaa manttaalia. 4:neksi Ilmolan Haukka, Furiirin puustelli, Kemin pitäjässä, 7/24 osaa manttaalia. Minkälaiset takauskirjat Arrentimiehillä pitää olla, ja mitä muuta on vaarin otettavaa, on Suomen Valta-Aviiseissa monesti ilmotettu. -2-Aikaa myöden taidamme antaa tietoja muistakin Suomen miehistä, jotka ovat ansainneet elää jälkeen eläväin maanmiestensä muistossa, niinkuin myös, jos sopii, muitten maitten miehistäkin, jotka ovat ihmiskunnalle saattaneet jotakin suurta etua ja hyötyä. Johannes Cajanus syntyi tähän mailmaan Paltamon Pitäjässä Pohjanmaalla 27:nä p. Joulukuussa v. 1655. Hänen isänsä oli Johannes Cajanus, Paltamon Kirkkoherra ja koko Kajaanin Läänin Provasti ; hänen äitinsä oli Pyhäjoen Kirkkoherran Johan Mathesiuksen tytär, Anna Mathesia. Ensistä opetettiin hän lukemaan kotona vanhemmiltansa, jotka olletikkin kokivat pitää häntä Jumalan pelkoon ja uskoon ; ja koska havaittiin että hänellä oli varsin hyvä halu ja toimi lukemaan niinkuin myös hyödyllisiä ja tarpeellisia asioita oppimaan, otettiin hänelle opettaja. Tämä tapahtui v. 1663, ja vuoden perästä, jonka kuluessa hän oppettajansa ihmeeksi ja vanhempainsa iloksi oli oppinut niin hyvästi, että net päättivät antaa hänen oppia ja lukia niin paljon kuin heidän varansa myöden antoivat, pantiin hän Kajaanin vähään kuoluun. Kuin hän oli oppinut mitä siellä opetettiin, lähetettiin hän ensin Oulun isoon kouluun ja sieltä Uuteen Karlebyyhyn eli Joensuun kaupunkiin, jossa sillon oli iso koulu jonka Rehtori eli ylimmäinen opettaja oli hyvin taitava ja kuuluisa mies, Magister Joh. Carlander. Näissä kouluissa hän luki niin viriasti ja oppi niin nopiasti, että hän jo v. 1670, ei vielä 15 vuoden vanhana lähetettiin Upsalan Akatemiaan, ja siellä pääsi tutentiksi. Oltuansa siellä likipitäin 9 vuotta, koska hän oli eksaamenit seisonut ja myös muulla tavalla oppinsa ja taitonsa todistanut, tehtiin hän v. 1779 [painovirhe] suurella kunnialla Magisteriksi. Seuraavana vuonna 1680 jätti hän Upsalan Akatemian, mennäksensä kotimaita kattelemaan ja sai myötänsä Upsalan Professoreilta hyvät kirjat ja todistukset opistansa ja avuistansa. Tukkholmiin tultuansa sai hän tulla Turun Akatemian sen aikasen Kanslerin, Greive Pehr Brahen ja myös itte Kuninkaanki eteen, ja hänelle luvattiin sekä niitten hyväin todistusten että hyvän nimen tähden jonka hän oli ansannut ittestään, ensimmäinen avoimeksi tuleva Professorin virka Turun Akatemiassa. Turussa, <> johonka hän tuli saman vuoden Elokuussa, otettiin hän myös varsin hyvästi vastaan. -3-Tässä toimituksessa oli hän, niin kuin aina, ahkera ja viria, ja kaikki toivoivat hänen vielä ajan kuluessa tulevan sekä Akatemialle että Suomen maalle olemaan suureksi kunniaksi, ja oppia ja taitoa hakeville nuorukaisille suureksi hyödyksi ja esimerkiksi sekä opissa että elämässä ; ja epäilemättä oliski niin käynyt, jos hän olis saanut elää. Mutta niinkuin usein ihmisten ajatukset ja tuumat ovat turhat eivätkä tule toimeen, niin oli nytkin. Jumalan viisaus oli asian toisin päättänyt. Jo samana vuonna, kuin hän tuli Turkuun, 1680, Lokakuussa, sai hän ankaran vilutaudin, joka häntä kovasti rasitti. Lääkitysten kautta parani hän kuitenkin tästä taudista, ja se muuttui muuksi taudiksi josta hän toivoi pääsevänsä ; mutta helluntai päivänä seuraavana vuonna alkoi tauti häntä niin rasittaa, ettei enään lääkityksistä ollut mitään apua, jonka tähden hän kristillisesti valmisti ittensä kuolemaan. Hän kuoli 27:tenä p. Kesäkuussa v. 1681, elettyänsä ainoastaan 25 vuotta ja 6 kuukautta. Sillon oleva Professori ( sitten Turun Pispa ) Johannes Gezelius nuorempi piti Ruotsin kielellä hänen ruumiin-saarnansa, ja luki siinä samassa lyhykäisen kertomuksen hänen elämästänsä, jotka molemmat ovat präntätyt. Siinä mainittee hän kaikella kunnialla ja kiitoksella hänen erinomaisesta opistansa ja hyvistä avuistansa. Hänen tekemänsä on, niinkuin alussa mainitiin N:o 278 Suomalaisessa Virsikirjassa ja että se, sekä kielen että sisälläpitonsa vuoksi, on parahia ja kauniimpia joita Virsikirjassa löytyy, siihen on melkeen jokainen, joka vaan Suomen kieltä ymmärtää, yksimielisesti suostunut. Muita hänen kirjottamia Suomen kielellä ei tuta ( hänen latinaisista oppineista kirjotuksistansa ei tässä sovi puhua ) ; mutta epäilemättä on hän muitakin kirjottanut ja etteivät net ole mahtaneet olla vähästä arviosta on myöskin arvattava. Tästä nyt jälkeen jääneestä virrestä nähdään kyllä että hän oli kelpo mies, vaikka hän ei ollut aivottu tässä katovaisessa mailmassa kauan oleskelemaan ; ja se on melkeen niinkuin se häntä olis aavistanut kirjottaissansa tätä virttä, jossa hän, mailman katovaisuudesta puhuden, sanoo nämät kauniit sanat : Ei niin vähää väetöintä, voimatointa, Jota surma säästänee, Ei niin vahvaa, väellistä, voimallista, Joka käsis kestänee. -4-Hengelliset, hengettömät, huolettomat, Menojans' muuttelevat, Hetki helkelt', päivä päivält', vuosi vuodelt', Loppuans' lähenevät. Hämeen maalla kuuluu vuoden tulo olevan varsin hyvä. Vesi, joka tavallista kauemmin makasi suo-niityillä, meni kuitenki vähitellen pois, ja sen kautta tuli niihin hyvin runsas heinän kasvo. Rukiita ei taida tulla riihistä samaan määrään kuin menneenä vuonna, mutta olkia tulee sitä enämmin. Kevät kylvö toivotaan antavan runsaan saaliin, jos ei se vaan niinä kylminä ja myrskysinä päivinä, jotka olivat tämän kuun alussa, ole saanut vahinkoa. Kaikenlaisia marjoja on myös kasvanut suuressa paljoudessa. Lammella ja Längelmäessä kuuluu pellavan kasvo olevan varsin kaunis ja runsas. Kokkolan kaupungista kirjotetaan että siellä saadaan hyvin ohria, mutta rukiita ei sanota tulevan enämmin kuin puolet sen verran mitä hyvinä vuosina saadaan. Holhouksen alle pantuja. Juoppouden ja tuhlauksen tähden : Kihlakunnan oikeudelta Taivassalossa Talonpoika Juhana Matinpoika Vainionpärä ; Pohjaan pitäjässä Talonpoika Johan Holmström Skåldön kylästä ; Impilahden ja Suistamon pitäjissä Talonp. Mikael Ontonov Pitkärannasta ; Yli Torniossa Talonp. Anund Juhananpoika Heikkilä eli Miljander Armassaaren kylästä. Heikkomielisyyden tähden : Kihlakunnan oikeudelta Karjaan pitäjässä Talonpoika Juhana Heinkinpoika Päsarbyystä. Turun kaupungisa oleva Säästö-Bankki, joka tähän asti edesmenneinä Suvi-kuukausina on Lauantai Päivinä ollut avoinna 7:stä kellon lyömästä 9:ään asti ehtoolla, tulee nyt avettavaksi kello 6, ja lukittavaksi kello 8 jälkeen puolen päivää ; joka tämän kautta yhteisesti tiedoksi annetaan. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |