Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 42. 18:tenä Päiv. Lokakuussa, V. 1823. Huomenna, 4:tenä Rokous päivänä saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Provasti Edman Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan, ja Linnan Kirkossa Väli-ajan Saarnaaja Lundberg. Tulesta eli Valkiasta. ( Loppu N:o 30:teen. ) Viimeksi tulee puhua mitenkä valkiaa taitaan sammuttaa. Oppineilla, jotka kaikkia kokevat tutkia, ovat eri konstinsa, joilla ovat havanneet että monet kappaleet, jotka luulis olevan ittessänsä yhtälaiset, ovat syntyneet usiampain ainetten yhtymisestä. Niin esimerkiksi ovat he havanneet että vedessä on kaksi erinäistä ilman laia, ja siis taitaa, kuin nämät kahdet ilman lait ensin otetaan erinänsä ja sitten yhdistetään, vettä syntyä ilmasta, ja on niin muodon usein ilmasta tehty vettä. Samaten on havattu että siinä aineessa, jota me ilmaksi sanomme, on usiampaa laia ainetta, ja yksi niistä, jota siittä että se tekee hapannusta, kututaan happeen aineeksi, on siittä luonnosta, että kuin sitä saadaan jonkun muun aineen kanssa yhdistymään, niin siihen aineeseen syntyy kuumuus ja myös valkiakin. Joka kerta kuin ihminen henkiä vetäissänsä saapi uutta ja puhdasta ( friskiä ) ilmaa keuhkoihinsa, niin tämä happeen ainet erkauntuu sisälle vedetystä ilmasta ja yhdistyy veren kanssa, ja siittä ihmisen lämpimyys eli kuumuus tulee. Samaten kuin puu palaa niin kuumuus siittä syntyy, että happeen ainet ilmasta erkauntuu, yhtyy puuhun ja tekee kuumuuden ; ja kuin valkia on kaiken happeen aineen syönyt, niin se myös lakkaa palamasta. Joka tämän ymmärtää, hän kyllä siittä havattee, että <> kuin vaan saatettaisiin estää uutta ja puhdasta ilmaa pääsemästä valkiaan, ettei siihen tule happeen ainetta, niin myös valkian pitää sammua. -2-Net taitavat olla sekä kuivat että märjät. Jos kattilassa on palavaa öljyä, tervaa, talia eli muuta rasvaa, niin se sammuu kuin kattila tihiästi peitetään kannella. Samaten sammuu palava puu, jos paksulta sen päälle varistetaan hienoa santaa ( eli hiekkaa ) elikkä jos vettä lyödään sen päälle. Mutta vesi, joka muuton on paras valkian sammutus-ainet, sentähden että sitä helpoimmasti saadaan palavahan paikkaan ja se parahiten leviääpi valkian yli, ei ole kuitenkaan ittessään valkiaa sammuttava, muulla lailla kuin että se estää ulkoilman pääsemästä palavan aineen tykö ; sillä jos sitä vaan tulee vähäsen valkiaan, niin se kuumuudesta muuttuu höyryksi, joka ei ollenkaan sammuta valkiaa mutta ennen enentää kuumuuden. Niin sepät kuumuutta enentääksensä priiskuttavat vähän vettä ahjoon palavain sytten päälle. Sentähden ei vesi enään kelpaa sammuttamaan, koska valkia on aivan suuri ja väkevä, sillä se ei pysy vetenä vaan muuttuu höyryksi, eikä sillonkaan koska tervaa, öljyä eli muuta rasvasta palaa, josta syntyy niin suuri kuumuus ettei vesi sitä siedä mutta samaten tulee höyryksi ja, niinkuin sanottu on, ennen enentää kuin vähentää valkian eli kuumuuden. Jos sentähden rasvaa, tervaa eli öljyä taikka muuta sen kaltaista palaa astiassa niin on paras sitä kannella eli jollakin muulla niin tihiästi kuin mahdollinen on, peittää. Koska ulko-ilma puuttuu niin valkia tukahtuu ja sammuu. Jos ei ole kantta eli muuta senkaltaista peitettä käsillä, niin kelpaa myös varistaa valkian päälle tuhkaa eli hienoa multaa ja santaa ; mutta ettei santa heti putoa pohjaan pitää siihen sekotettaa sahanmultaa, sillä ei se tee mitään hyötyä jos ei se pysy palavan aineen päällä. Koska puuta, paperia ja senkaltaista palaa ja ei ole niin paljon vettä käsillä kuin tarvittasiin, niin käypi myös laatuun niittenkin päälle varistaa paksulta tuhkaa eli santa. Tosi kyllä on että sannan alla taitaa vielä puu kytöä, mutta kuin ei se enään pala ilmivalkialla, sammuu se helposti kokonaan aivan vähällä vedellä. Vähät valkiat taitaan sammuttaa lakanoilla, vuoteen peitolla eli muilla vaatteilla, olletikkin jos ovat vedessä eli, joka on vielä parempi, suolavedessä kastetut ; niinkuin myös suuremmat tulipalot estetään leviämästä, valkian likellä olevain huonein yli levitetyillä purjeilla, jotka piditään märkänä. Koska ihmisen vaatteisiin tarttuu valkia, niinkuin välistä saattaa tapahtua vaimo-ihmisille ja lapsille, olletikkin jos vaatteet ovat varsin hienot ( eli fiinit ), jotka sen <> tähden pikemmin syttyvät ja pikemmin palavat, ja usein kyllä kuuluu tapahtuvan ulkomaalla ( esimerkiksi Englannissa ), niin että ihmiset tulevat aivan pahasti poltetuiksi, niin ei ole sen hyvä seisoa pystössa, sillä valkia pyrkii ylöspäin, mutta on paras nakkauda kumoon ja vyöryä ympärin laattialla, ja se jok a sillon on käsillä peittäköön häntä jollakulla vaatteella, että valkia tukahtuu. -3-Sentähden on asia se että vettä valetaan elikkä ruiskutetaan itte palavan aineen päälle josta valkia nousee ; ja sentähden että valkia aina pyrkii ylöspäin, niin pitää rueta sammuttamaan alahalta päin, ja sitä myöden kuin alahalta sammuu, nosta järjestyksessä ylöspäin, mutta niin ettei yhtään välipaikkaa jätetä sammuttamatta, niin valkian täytyy sammua koska tullaan ylimmäiselle paikalle ja ei ole enään tulelle ainetta poltaaksensa. Sillon tullaan myös vähemmälläkin vedellä aikaan. Mutta jos, niinkuin usein kyllä on nähty, vettä ruiskutetaan itte tulen liekkiin taikka sinne ja tänne ilman järjestystä, niin ei siittä ole mitään hyötyä ; sillä tulen kuumuudesta vesi pian muuttuu höyryksi, ja jos yksi eli toinen paikka herkiääkin palamasta, niin se pian syttyy taas kuin ei ole järjestyksessä sammutettu, ja esimerkiksi alapuolella vielä palaa. Ennen kuin valkia on pääsnyt aivan paljon leviämään, on hyvä palavan paikan yli panna märkiä vaatteita ja niillä kokia peittää sitä varsin tarkasti niin valkia tukahtuu. Pari, kolme saavia vettä tekee sillon enämmin kuin vähän hiljemmin sata saavia tekis. Aivan puhdas vesi ei ole niin hyvä kuin se jossa on suolaa eli pottaskaa sulattu elikkä jossa on savia eli kalkkia ; sillä kuin puhdas vesi valuu eli höyryää pois ei siittä enään ole hyötyä, mutta sanotuilla aineilla sekotettu vesi jättää poishöyryissänsä sen kastetun paikan päälle ikäänkuin kuoren, joka vähän aikaa voipi estää valkian sillä paikalla palamasta. Suolavesi on myös siittäkin hyvä ettei se pakkasella kylmety niin pian kuin puhdas vesi. Mutta jos ei slangispruutoja heti puhdisteta puhtaalla vedellä, niin sitten nahkaset slangit tahtovat murtua suolavedestä. Kuin on nokivalkia takan piipussa ( eli korsteenissa ) niin ei pidä vedellä sammuttaa uunissa eli takassa palavia puita, sillä siittä syntynyt höyry nousee ylös takan piippuun ja tekee enämmin pahaa kuin hyvää ; mutta palavat puut pitää ulosottaa, ja sitte vasta sammuttaa, ja hiilten päälle varistaa tulikiven palasia. Tulikiven höyry, joka nousee ylös, on <> semmosta että se tukahuttaa valkian. -4-Auttaa myös sekin välistä että uunin pelti lykätään kiini taikka uunin suu muuton hyvin tarkasti peitetään eli tukitaan kiini ettei tuuli pääse menemään piipun läpi, ja kuin niin muodon puhdasta ulkoilmaa puuttuu, niin valkia tukahtuu. Mutta sekä ylähältä että alahalta yhtaikaa tukkia kiini on siittä vaarallinen että uuni taikka piippu ( korsteeni ) taitaa haljeta. Hevosia kuuluu olevan varsin työläs saada ulos palavasta [ ? ]esta eli tallista, sillä peljästynynnä hevonen ei kuulu tahtovan liikkua siastaan ; mutta jos pannaan satula selkään eli suittet suuhun niin se sanotaan ilman vastusta tulevan ulos. Samaten kuuluvat härjät tulevan ulos, jos niitten eteen varistetaan sontaa. Tämä kyllä kuuluu kummalta, mutta koska minä sen olen lukenut melkeen päälle luotettavassa kirjassa, tahdon minä sitä näissäkin sanomissa ilmottaa. Kokemus sen näyttää jos tämä konsti kelpaa eli ei. Tarina. Marseljan kaupungissa nähtiin nykysin kuinka vasta sinne tulleen laivan väki jakaili koko laivansa lastin, jossa jokaisella oli osansa ulos köyhille ilman maksotta. Het olivat kovassa myrskyssä ollessansa tehneet semmosen lupauksen ja täyttivät sen myös uskollisesti. Frenckellin kirjan präntistä on nykysin ulos tullut ja myydään hänen kirja-puodissansa 50:neen kopeikkaan Venäjän paperirahaa eli 12 killinkiin Ruotsin Pankkoa, nidottuna : Suomen kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja, Toinen osa ; Koonnut ja pränttiin antanut Z. Topelius, Läänin Lääkäri ja Ritari. Samaan hintaan myydään myös ensimmäinen osa. Tämän kautta tietä antaa alakirjoitettu, että minun Liha-Puodini eli lihan myymiseni Linnan Kadun ohesta on nyt siirretty Slahtari Schultzin entiseen Taloon N:o 9 Meri-korteerisa Kankurin Kadun varresa. Samasa paikasa myydään myös nisu jauhoja, perly- ris- ja manna-kryynejä, ohran- ja kauran kryynejä, sokeria, kaffeeta, Venäjän ja Ruottin kartuuseja monesta sortista, kynttilöitä, saipoota j. n. e. Turusta se 7. Päivä Lokakuusa 1823. Jonas Borisoff. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |