Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 43. 25:tenä Päiv. Lokakuussa, V. 1823. Huomenna, 22:nä Sunnunt. Kolm. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Linnan Kirkossa Väli-ajan Saarnaaja Lundberg. Keisarillisen Majestetin Armollinen Reglementi, Maanviljelyxen ja Fabriki- eli Käsitöiden Laina Kassalle Suomesa. Annettu Helsingin Kaupungisa s. 10 p. Syyskuusa 1823. Me ALEXANDER I:nen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaldias koko Venäjänmaan ylitse, Suuri-Ruhtinas Suomesa etc. etc. etc. Teemme tiettäväxi : Että sitten kuin ME, vielä enämmin edesauttaxemme Suomenmaan Elatuskeinoja Lainain andamisen kautta Kruunun rahoista, sinä 9 p. Kesäkuusa edesmenneenä vuona, Armosa olemme hyväxi löytäneet suoda ja määrätä Sata Viisikymmendä Tuhatta Rublaa Banko Assignationeisa Lainoixi huokioilla ehdoilla, niin hyvin Suomen Maanviljeliöille, eteenottaisansa hyödyllisiä töitä maan päälle, kuin niille, joiden Maakunnasa edespäin tehtävät eli jo tehdyt ja käymäsä olevaiset Fabriki- el i Käsityö-Rakennuxet ansaitsevat ylösautetuxi tulla ; Niin olemma ME seuraavaisen Reglementin kautta Armosa tahtonet säätää, kuinga mainittu Maanviljelyxen ja Fabriki-töiden Laina-Kassa edesseisottaman ja Lainoja siitä annettaman pitä : §. 1. Ne MEIDÄN edellä mainitun Armollisen Kirjoituxen kautta, siitä 9 p. Kesäkuusa 1822 Lainoixi Maanviljelijöille ja muiden Elatuskeinoin harjoittajille Suomesa suodut ja määrätyt Sata Viisikymmendä <> Tuhatta Rublaa Banko Assignatineisa, tulevat jaettavaxi kahteen erinäiseen Kassaan, joista toinen, Maanviljelyxen Laina-Kassaxi kutsuttu, tekee Viisikymmendä Tuhatta ( 50,000 ) Rublaa ja toinen eli Fabriki-töiden Laina-Kassa Sata Tuhatta ( 100,000 Rublaa ). -2-3. §. Lainaxi saada rahaa Maanviljelys-Kassasta on jokaitsella Talollisella Maanmiehellä oikeus, erinomattain eteenottaisansa laatunsa puolesta huonomman maan viljelystä, Järvein, Nevain, Rämetten ja Lambein kuivamista ; kuitengin taitaan myöskin paremman laatuisen maanviljelemisexi lainoja suotaa, koska Kassan raha-vara sen myöden andaa. 4. §. Jokaitsen Lainanottajan Laina-Summa Maanviljelys Kassasta ei saa nosta Kolmen Tuhannen Rublan yli Banko Assignationeisa. Tämänkaldaiset Lainat annetaan kasvon edestä Kaxi sadalda vuodesa ja saavat pidettää Kymmenen vuotta, jos Lainanottaja käyttää ne saadut rahat siihen edesannettuun tarpeseen, joka asia, niin kauvan kuin Laina-Summa ei taida katsottaa olevan menneen maan viljelemiseen, Laina-kasvon maxosa vuodelda pitä näytettämän todistuxella kahdelta taitavalda ja ilman laillista estettä olevaiselda Maanmieheldä, ynnä todistuxen kanssa Pitäjän Papilda eli Kruunun Palvelialda ; mutta jos asian laatu tois in havattais olevan eli Läänin Maanherralda ilmoitettaisiin, katsotaan Laina ylössanotuxi ja tulee, viimestäkin kolmen kuukauden sisällä sen jälkeen, uloshaettavaxi kasvolla kuusi sadalda, luettu siitä päivästä, jona Laina-rahat ulosotettiin, siihen asti kuin täysi maxo tapahtuu. 5. §. Vakuudexi näiden Lainain takaisin maxamisen edestä, annetaan taikka ensimäinen Sisällekirjoitus Perindö- eli Frälsimaahan, myös takaus, niinkuin oman velan edestä, kahdelta hyväxi katsotulda mieheldä, joidenga varallisus laillisesti vahvistettu on, ratki sen jälkeen kuin Lainanottaja itsellens soveliammaxi löytää. 6. §. Fabriki- eli Käsityö-Kassasta suodaan Lainoja, ei vähemmin niille, jotka tahtovat tehdä Fabriki- Bruuki- eli Käsityö-Rakennuxia tekoja varten Villoista, Pellavista, Bombulista, Kamelikarvoista ja Silkistä, eli valmistaxensa pienembiä ja krouvembia Terä-aseita raudasta, Instrumentejä ja Bronci-Töitä, öljyjä, trykätyitä Kattuneja, Spelejä, hioitettuja Klaseja, krouvembia Poslinejä, Sokeria ja Paperia niin myös Terpentiniä, Potaskaa, Kattotilejä ja kotonaan Färiaineita, kui n <> jongun tämän kaldaisen ja laillisesa järjestyxesä tehdyn rakennuksen omistajille. -3-8. §. Tästälähin tehtäväin Fabriki- ja Käsityö-Rakennusten omistajain pitä, sillä päälleseurauxella ja sinä aikana, kuin 4 §:sa määrätään, todistuxella, vahvistettu asianomaiselda Magistratilda Kaupungisa eli Kruunun Palvelialda eli Papilda Maalla, osottaman Laina-rahain olevan siihen ylösannettuun tarpeseen käytetyt, jonga Todistuxen Maanherra, sisälle lähettäisä Lainan kasvoa, myöskin lähettää Banko-Direktionille, ynnä ilmoituxen kanssa, misä tilasa Rakennus on, Maanherralla siit ä olevaisen tiedon jälkeen. Jo käymäsä olevain Fabriki- ja Käsityö-Rakennusten haltiain tulee, jos he Kassasta rahaa lainaxi saaneet ovat, samalla tavalla, kuin uusista rakennuxista sanottu on, vuosittain osottaa heidän rakennuxens aina olevan toimellisudesa. 9. §. Mitä 5. §:sa säätetään vakuudesta Maanviljelys-Lainain takaisin maxamisen edestä, pitä myös seisovaisin Lainohin Fabriki-Kassasta sovitettaman ; ja vaariin otetaan molembain näiden Lainain suhteen yhteisesti, että ne, ynnä niiden päälle juoxevan kasvon kanssa kaxi sadalda vuodesa, katsotaan olevan ylössanotut maxettavaxi, jos kasvon maxo määrätyllä ajalla vuodesta laimiin lyödään, elikkä ei tapahdu viimeistäkin neljäntoistakymmenen päivän sisällä sen jälkeen. 10. §. Jos joku Lainanottaja, kuin on velkaa jombaan kumbaan Kassoista, tahtoo takaisin maksaa taikka koko Laina-Summansa eli jongun osan siitä ennen määrättyä maxon päivää, olkoon se hänelle sallittu, kuitengin pitä kuukautta edelläpäin siitä annettaman Banko-Direktionille tieto. 11. §. Jos joku Fabriki- eli Käsityö-Rakennuxen Haldia, kaivaten tilaa myydä valmixi tehtyä kaluansa, olis rahan tarpeesa vähemmäxi ajaxi liikundonsa tähden, niin mahta hänelle senkaldaisesa tapauxesa Fabriki Kassasta lainaxi annettaa rahaa, jos vara myöden anda, ilman kasvota kuusi kuukautta nautittavaxi valmiin tekonsa panttia vastaan. Tämä pantti-kalu tallelle jätetään omistajan vahingon päälle Magistratille eli asianomaiselle Halli Oikeudelle, joka tapahtuneen katselemuxen jälkeen, määrää sen arvion ja andaa todistuxen niin hyvin sen kuin tallellepanon ylitse, Laina anomuxen myötä seuravaxi. Senkaldainen Laina ei saa nosta Kahden Tuhannen Rublan ylitse Banko Assignationeisa, eikä annettaa <> suuremmaxi Summaxi kuin kolmexi neljättä osaa siitä pantin päälle pannusta arviosta, ja pitä välttämättömästi määrättynä päivänä takaisin maksettaman, josta ajasta Lainanottaja on ulosmittauxen alainen ja velkapää kasvosa maxamaan puoli sadalda kuukaudesa, siihen asti kuin Laina täydellisesti maxettu on, jota paitsi senkaldaista Lainaa ilman kasvota hänelle edespäin ei taida suotaa. -4-13. §. Anomuxet rahaa lainaxi saada edellä mainituista Kassoista pitä, ynnä laillisten velkakirjoitusten kanssa, joihin Suomenmaan Vaihetus- Depositioni- ja Laina-Banko formulairin ulosandama on, jätettämän Maanherralle siinä Läänisä, kusa Lainan Etsiä asuu, ja lähetetään Maanherralda Banko-Direktionille, täydellisellä selityxellä anomuxen laadusta ; jonga jälkeen Direktioni, mitä Lainoihin Maanviljelys-Kassasta tulee, tutkii ja päättää, jos Laina taitaa annettaa elikkä ei. Mutta koska senkaldaisia anomuxia Lainoja saada Fabriki-Kassasta sisälle jätetään, tulee Banko-Direktionin ainostansa koetella vakuuden kelvollisutta ja velkakirjoituxen oikeutta, jonga ylitse Direktioni tietä andaa ajatuxens, kuin ynnä anomuxen, siihen kuuluvaisten kirjain ja tiedon kanssa Kassan raha-varasta, jätetään Päämiehelle Kejsarrillisen Senatin Huonen-Hallituxen Departementin Financi-Expeditionisa ; tullen se sitten hänen päällensä, että sen etsityn Lainan ulosandamiseen suure mmaxi eli vähemmäxi osaxi suostua elikkä ei, josta päätöxestä Banko-Direktionille molemmisa tapauxisa tieto annetaan. Ne suodut Laina-summat Maanviljelys- kuin myös Fabriki-Kassoista lähetetään Maanherralle, tullen hänen kauttansa Lainanottajalle laillisesa järjetyxesä jätettäväxi ; ja mahtaa Lainanottajan huojennuxexi vuoden kasvo Lainan päälle Maanherralda vastaan otettaa ja Direktionille lähetettää, ynnä tiedon kanssa, eteenottamisen ja rakennuxen menestyxestä, niinkuin 4 ja 8 §§. likemmin säätetään, ilman että Lainan-hakia Lainaa vastaan ottaisa eli sitä etseisä saa jollakulla lunastuxella eli muill a <> kulutuxilla rasitettaa. -5-14. §. Eteentulevaisisa Oikeuden-käymisen asioisa ovat Kassat vapaat Tuomion lunastuxesta, Charta Paperista, Veto- ja Revisioni-rahain maxamisesta. Jonga jälkeen asianomaisten tulee heitänsä alamaisudesa ojendaa. Helsingin Kaupungisa s. 10 p. Syyskuusa 1823. Hänen Kejsarillisen Majestetinsä Oman Päätöxensä jälkeen ja Hänen Korkiasa Nimesänsä, Hänen Suomesa asetettu Senatinsa : A. EHRENSTRöM. GUSTAF LADAU. A. H. FALCK. FR. L. NYBERG. J. G. MARTIN. Kerjäläisistä Englantisa. ( Loppu N:o 41:een. ) Vähän aikaa sitten tahto yksi Poliisi-palvelia, jonku rikoksen tähden, panna vahdin alle yhtä kerjäläistä, joka tuskin taisi puujalaan päällä liikkua ; mutta tämä löi häntä puujalaallansa päähän, ja juoksi niin nopiasti, ettei vahtimies terveillä jaloilla voinut häntä ennättää. Joku Hartinki niminen mies käypi enimisten vanhoisa vaatteisa ja kengisä, ja hän kerjää itsellensä : hän saa Grenwitsin Hospitalista Pensionin, ja hän ei häpiää eikä pelkää sanoa kaikille, että tämä Pensioni tekee ainoastans 8 Puntaa Terlinkiä ( 96 Riikintalaria Pankoosa ), ja että hän itsekusakin yhteisesä paikasa yhdesä tiimasa saa niin paljon kuin hän tarvitsee koko päiväksi. -- Vaimon-puolet ovat pahemmat miehiä. Jos josakin kohdataan joku kerjäläis-akka kahden lapsen kanssa, niin epäilemätä taitaan sanoa, että se on pettäjä. He varustavat itsensä vuorottain toinen toisensa lapsilla, ja myös vuokraavat niitä, sen enämmin kansakärsivällisyyttä herättääksensä. Tavallisesti maksetaan senkaltaisen lapsen edestä päiväsä kolmesta talarista aina Riksiin asti, sen jälkeen kuin hän on enämmin taikka vähemmin rajarikko ja viheliäinen. " Kuinka ? -- sano kerran yksi kerjäläis-akka ystävällensä, joka oli vasta vuokrannut <> itsellensä lapsen -- sinä maksat Riksin niin kauniista lapsesta ! -6-Niisä taloisa, joisa kerjäläiset makaavat yötä, opettaa yksi ymmärtävä vanha akka lapsille kaikki tähän ammattiin tarpeelliset puheenparret ja konstit. Tällä tavalla valmistetaan nämät onnettomat jo lapsuudesta kelvottomiksi ja pettäjiksi, ja ylöskasvavat häpiällisimmisä esimerkeisä petollisuuteen, juopumiseen ja kaikkeen pahuuteen. Ja nämät kaikki inhimillisyyttä alentavat pahat tavat tavataan Euroopan parahiten valistuneesa maasa ! Ja näihin aikoin asti ei ole vielä sen paremmin toimitettu tämän niin turmelevaisen pahan estämiseksi ja poispoistamiseksi ! Tämän jo lapsuudesa aljetun turmeluksen vuoksi, kaikki kerjäläiset ylipäätä, ja myös vanhat ukot, jotka eivät taida kuluttaa koko päivänsä tuloa, ja usein kokoovat isommat raha-summat, eivät voi ylitsepuhutella itsiänsä jättämään tätä alhaista elatus-keinoa, vaan anovat almuja kuolemaansa asti. -- Ei aivan kauan sitten tapahtui kuitenkin Lontonisa, että yksi kerjäläinen heitti kerjuvirkansa. Se oli yksi viheliäinen Musta-ihminen, joka, kolmen eli neljän ajastajaan sisällä, joka päivä ano almuja yhden tietyn makasiinin oven edesä, ja koottuansa tällä tavalla tämän ajan pituuteen 1500 Puntaa Terlinkiä ( 18 Tuhatta Riikintalaria Pannkoosa ), palasi takasi syntymämaillensa West-Intiaan. Jala Purula, Rustmestarin Puustelli Heinolan Läänisä tulee poisarrenteerattavaksi 25:ksi vuodeksi, lukein puolipaastosta tulevana vuonna 1824, auksjonin kautta, joka pidetään Marraskuun 15:tenä päivänä kello 11 ennen puolipäivän, seka Keisarillisesa Senaatisa että Heinolan Läänin Maankonttuurisa. Frenckellin kirjan präntistä on nykysin ulos tullut ja myydään hänen kirja-puodissansa 50:neen kopeikkaan Venäjän paperirahaa eli 12 killinkiin Ruotsin Pankkoa, nidottuna : Suomen kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja, Toinen osa ; Koonnut ja pränttiin antanut Z. Topelius, Läänin Lääkäri ja Ritari. Samaan hintaan myydään myös ensimmäinen osa. Tämän kautta tietä antaa alakirjoitettu, että minun Liha-Puodini eli lihan myymiseni Linnan Kadun ohesta on nyt siirretty Slahtari Schultzin entiseen Taloon N:o 9 Meri-korteerisa Kankurin Kadun varresa. Samasa paikasa myydään myös nisu-jauhoja, perly- ris- ja manna-kryynejä, ohran- ja kauran kryynejä, sokeria, kaffeeta, Venäjän ja Ruottin kartuuseja monesta sortista, kynttilöitä, saipoota j. n. e. Turusta 7. Päivänä Lokakuusa 1823. Jonas Borisoff. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |