Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 44. 1:tenä Päiv. Marraskuuta, V. 1823. Huomenna, Pyh. Miesten päivänä saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Stud. Fortell Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Stud. Bohm. Linnan Kirkossa Stud. Ingman. Turun Hiippakunnan Sanomia. Viimeis Kesäkuussa on Magister Johan Henric Mollin määrätty Kollektoriksi Turun isoon kouluun, ja Magister Carl August Hjorth ensimmäisen luokan opettajaksi samaan kouluun ; niinkuin myös Kirkkoherran Apulainen Mynämäessä Petter Rönnbäck Fullmahdin kautta säätty Pitäjän Apulaiseksi Eurajoen pitäjään. Viimeis Heinäkuussa on Kirkkoherran Sijainen ja Palvelus-vuoden Saarnaaja Föglöössa Adolph Magnus Lundenius määrätty Kappalaiseksi Kökarin Kappeliin. Samaten on Elokuussa Fullmahdin kautta määrätty Kirkkoherran Sijainen ja Pitäjän Apulainen Sahalahdessa Herman Hellén Saarnaajaksi Tampereen kaupunkiin, Oulun Salon Kappalainen Henrik Wettberg Kappalaiseksi Pulkkilaan, Kappalainen Merijärvessä Carl Gabriel Calamnius Kappalaiseksi Kronobyyn Emäkirkon kappeliin, ja Kirkkoherran Sijainen ja Pitäjän Apulainen Siikajoessa Elias Jakob Forselius Kappalaiseksi Uuden Karlebyyn ( eli Joensuun kaupungin ) emäkirkon kappeliin. Viimeis Syyskuussa on Kuortanen Kirkkoherra, Kontrahti-Provasti Carl Fredrik Stenbäck muutettu Kirkkoherraksi Vöyrin pitäjään ; niinkuin myös Fullmahdin kautta Ruskon Kappalainen vice Kirkkoherra <> Johan Elgfors on säätty Kirkkoherraksi Pyhämaahaan, Koulun Opettaja Porin isossa koulussa Henrik Johan Hällfors Kappalaiseksi Ilmajoen emäkirkolle ja Väliajan Saarnaaja Kelviössä Jonas Gabriel Taxell Kappalaiseksi Kokkolan emäkirkolle. -2-Elokuussa on pantu Kirkkoherran vaalille Pudasjärveen : Kuusamon Kirkkoherra Abraham Montin, Pitäjän Apulainen Limingassa Johan Kranck ja Väliajan Saarnaaja Temmeksellä Johan Zachris Cajaner ; Kappalaisen vaalille Kärsämäkeen : Armovuoden Saarnaaja Ilmajoessa Erik Ticklén, Kirkkoherran Apulainen Torniossa Gustaf Alrik Frosterus ja Kappalaisen Apulainen Oulaisissa Carl Matthias Kranck ; ja Pitäjän Apulaisen vaalille Kalajokeen : Koulun Opettaja Pietarsaaren kaupungissa Nils Petter Cajaner, Väliajan Saarnaaja Vöyrissä Jonas Lagus ja Saarnaaja Piippolassa Jak. And. Kranck. Samassa kuusa on kolmanneksi Kappalaisen vaalille Kokemäkeen ja Harjavaltaan pantu siellä oleva Pitäjän Apulainen vice Kirkkoherra Carl Johan Hjerpe. Viimeis Syyskuussa on pantu Kirkkoherran vaalille Sahalahteen : Akkasten Kappalainen Benjamin Liljestrand, Pitäjän Apulainen Pelkäneessä Nils Aron Bergroth ja Kappalainen Savon pitäjän emäkirkon seurakunnassa Magister Gabriel Fortelius ; Kappalaisen vaalille Urjalaan : Pitäjän Apulainen Vesilahdessa Adolph Wahlberg, Pitäjän Apulainen Akkasissa Johan Aurén ja Kappalainen Naantalissa Abraham Blom ; niin myös on kolmanneksi Savon Pitäjän Apulaisen vaalille pantu Pitäjän Apulainen Eurajoessa Pe tter Rönnbäck. Papissäädystä on kuollut Heinäkuussa Maalahden Kirkkoherra, Provasti Magister Benjamin Sinius, ja Elokuussa Lopeen Kirkkoherra Nils Berghäll, Hailuodon Kappalainen Johan Wilander, Saarnaaja Vestanfjerdissä Magister Fredrik Korsström ja Väliajan Saarnaaja Oulussa Nils Petter Fellman. Näitten Viikko-Sanomain lukiat ovat jo nähneet että präntistä on valmiiksi tullut toinen osa Tohtori Topeliuksen kokoamia Suomen Kansan Vanhoja Runoja ynnä myös Nykyisempiä Lauluja. Tämä osa, joka on kahdeksatta osaa arkkia leviä ja kokonansa 28 lehtiä pantu, maksaa täällä Turussa Herra Frenckellin kirjapuodissa <> 50 kopeikkaa Venäjän paperirahaa eli 12 kill. Ruotsin Pankkoa. -3-Samaten mainittee hän että " nykyisinä aikoina ovat ne vanhat runolaulut Pohjan lahden rantamailta kadonneet. Niitä veisataan nyt ainoastansa Suomen itäisillä äärillä, vaan erinomattain muutamisa pitäjisä vanhasa luoteisesa Venäjän maasa, josa lavialta asuu selvä Suomen kansa alku-puhtaudesa ja arvosa. " Lyhykäisesti tahdon mainita mitä runoja ja lauluja tässä osassa löytyy. Vanhoja runoja on siis : 1. Pistoksen synty ; 2. Ilmarisen kosioiminen ; koska hän monta työtä tehtyänsä viimen sai vanhimman Hiitolan tyttäristä ja tuli kotia, kohtasi hän Äitinsä, joka paljon moitti tätä miniätä sanoten : " Luulin minä paremmaksi. " Ilmarinen meni pajaan ja muutti tytön lokaksi ( kalalokiksi ), jona se siittä asti lentää. 3. Maon eli Käärmeen Synty, kokonansa toisenlainen kuin se joka on ensimmäisessä osassa ; 4. Sikaliston Synty ; 5. Mehiläisen Synty ; 6. Väinämöisen kaikenlaisia Toimituksia ; 7. Rauan Synty, josta Herra Tohtori Topelius sanoo, että vaikka sekä Karjalassa että synkiällä Pohjan perällä löytyy Rauan Syntyjä melkeen yhtä pitäviä, ei hän ole kuitenkaan yhtään löynnyt niin täydellistä kuin tämä on ; 8. Talvikon Sanat ; 9. Ähkyn Sanat ; 10. Pakkaselle ; 11. Merimiesten rukous Ilmariselle ; 12. Rukous jolla Ahto ( kalain haltia ) kutsuttiin ja 13. Päivän koittaissa. -- Nykyisempiä lauluja on 1. Lystillinen Runolaulu siitä kummasta Kalakukosta, Henrikki Väänäseltä ; jossa kerrotaan kuinka talonpoika Paltamosta petti Tulliherran Oulussa ja antoi hänelle kalakukon " johonk' oli säsään kissa pantu, katti karvonensa. " Väänäsestä, jota myös kututtiin Konsa Heikiksi, ja joka kyllä on Oulaisille tuttu, annetaan siinä samassa tietoa ja muista hänen tekemistänsä lauluista. Tämä laulu kalakukosta on jo ennen präntätty Vaasassa v. 1801. 2. Sinä 22 päivänä Kesäkuusa v. 1791 kirjotettu Henr. Achreniukselta sen aikaselle Pyhäjoen Kirkkoherralle, Tohtori Johan Westzynthiukselle ; 3. Iidensalmen Kirkkoherran Joh. Laguksen ja Neitsyen Benedicta Lovisa Kraftmannin hääpidoisa ; 5. Ajan käyttämisestä, lyhyt laulu Ruotsista käännetty ; 5. Merimiehet ; 6. Neion valitus ; 7. Satu koirasta joka kuljetti lihamurua suusansa joen poikki, ja 8 yksi joutava Loru. -4-Menneen Kesäkuun 16:tenä päivänä paloi se kaunis ja komia Pyhän Paavalin Kirkko Roomissa. Tämä kirkko oli vanhimpia koko Kristikunnassa, sillä se oli rakettu neljännessä vuosisadassa jälkeen Kristuksen syntymän ja seisonut 15 sataa vuotta. Muuton oli se myös merkillinen siitä, että siellä oli kauniit ja kalliit marmoripilarit, komiat maalaukset, usiampain Paavein kuvat, kauniit vaski-ovet ja niin edespäin. Valkian sanotaan tulleen irti sillä lailla että yks työmies oli kattoa laittaissansa ottanut ylös, kuparia sulataksensa, pannun jossa oli palavia hiiliä, ja että niistä yksi oli pudonnut johonkuun rakoon ja siittä oli valkia syttynyt. Jo kello kuuden aikana aamulla oli ylös palanut kaikki puuvärkki, joka oli cedripuutu Libanonin vuorelta ( samallaista puuta kuin myös Jerusalemin Templin rakennukseksi oli otettu ). Visby nimisessä Ruotsin kaupungissa Gottlannin saaressa on vaimoväki yhtynyt seuraan, jonka tarkotus on toimittaa köyhäin tyttölasten opetusta lukemiseen, kristillisyyteen ja tarpeellisiin vaimoväen töihin, ja sillä lailla harjottaa heitä vireyteen ja hyviin tapoihin. Tämän koulun ylöspidoksi on seuralaisilta aluksi koottu joksikin suuri rahasumma, ja tulee vuosittain heiltä maksettavaksi vissi summa. Koulu, jonka opettajaksi on otettu taitava vaimoihminen, avattiin 1:senä päivänä menneenä Syyskuussa. Menneenä vuonna on Roomin valtakunnassa vaksinatsioni eli lehmä-rokon istuttaminen tullut toimeen. Vaikka epäluulo on tätä hyödyllistä asiaa kokenut estää, on siellä kuitenkin 6 kuukauden kuluessa tullut 88 tuhatta 788 ihmistä vaksineeratuksi. Viisi kultaista ja 60 hopiametaljaa on ulosjakailtu palkinnoksi niille jotka ovat tämän asian toimeen saatteneet ja edesauttaneet. Holhouksen alle pantuja. Heikkomielisyyden tähden : Raastuvan oikeudelta Turussa entinen Skippari ja Kalanostaja Matts Österberg. Juoppouden ja tuhlauksen tähden : Raastuvan oikeudelta Vaasassa Neulamaakari Gustaf Isberg ; Kihlakunnan oikeudelta Säkkijärven pitäjässä Talonpoika Antti Matinpoika Kankaanpää Nisalahden kylästä. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |