Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 45. 8:tenä Päiv. Marraskuussa, V. 1823. Huomenna, 24:nä Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, ja Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg. Linnan Kirkossa Väli-ajan Saarnaaja Lundberg. Porvon ( eli Borgon ) Hiippakunnan Sanomia. Viimeis Toukokuussa on kuollut Puumalan Kirkkoherra, Provasti ja Hengellinen Tohtori Georg Winter. Fullmahdin kautta on viimeis Toukokuussa määrätty Kappalainen ja Kirkkoherran sijainen Nurmijärvessä vice Kirkkoherran August Granit Kappalaiseksi Kuopion emäkirkolle ; Kirkkoherran Apulainen Kerimäellä Petter Adolf Wahlberg Kappalaiseksi Kuolemajärvellä ; ja Kappalaisen sijainen Borgon Tuomiokirkolla Magister Johan Hirn ensimmäiseksi Kappalaiseksi Borgon Tuomiokirkon ja kaupungin seurakunnassa. Kaksi merkillistä ja surkiaa asiaa, jotka kauan aikaa sitte tapahtuivat muutamille hylkeen pyytäjille Pohjan maalla. Vanhaan aikaan oli Pohjan maalla hylkeen pyytäjillä tapana että he hylkeitä ampuaksensa menivät kevät-aikana veneellä ulos merelle ja seurasivat ympärin ajelevia jää-telejä ( eli palasia ) niin kauan kuin net pysyivät sulaamatonna. Niillä reisuilla het sanotaan usein viipyneen monet viikot, alinomaisessa hengen vaarassa, sillä jos esimerkiksi venet sattui tulemaan kahden suuren jää-telin väliin, niin aivan helposti saatti tapahtua että se niiltä särjettiin palasiksi. Nyt kuuluu se tapa enimmissä <> paikoissa olevan poisjätetty, mutta muutamista paikoista, niinkuin Maalahden pitäjästä Etelä Pohjan maalla, sanotaan vielä välistä tehtävän semmosia vaarallisia reisuja. -2-Siinä on se merkillinen asia että tämä mies oli unessa nähnyt jäävuoren olevan hajoamassa, ja oli herättänyt kumppaninsa ; mutta het olivat hänelle vaan nauraneet. Hän lähti kuitenkin pois veneellänsä, ja oli vielä ollut niin likellä koska jäävuori hajosi, että aallot, jotka siitä nousivat, olivat vähällä kumota hänen veneensä. Toinen nyt kerrottava asia tapahtui kahdelle miehelle, jotka olivat sanotulla tavalla hylkeitä ampumassa. Jos en aivan väärin muista, niin net olivat Hailuodosta, neljän penikuorman paikoilla Oulun kaupunkia likellä olevasta saaresta kotosin ; mutta kosk'en sitä juuri selvästi muista, niin en minä tahdo sitä vissiksi sanoa. Olkoon sen kanssa kuinka tahtonsa : itte tapaus oli tällainen. Nämät kaksi miestä havattuansa hylkeen nukkuvan suurella jää-telillä, astuivat veneestänsä jäätelille, ja konttasivat niin hiljaa kuin mahdollinen oli päästäksensä sitä likemmäksi. Veneensä olivat he sitoneet kiini jää-teliin, mutta sillaikaa kuin het likenivät hyljettä eivätkä mitään muuta kattoneet eli huomanneet, tuli tuulispuska joka nykäsi veneen irti ja vei sen pois. Vasta sitte koska het olivat hylkeen ampuneet, havattivat he mitä oli tapahtunut. Kuinka kauhia heidän tilansa oli, näkee jokainen joka ajattelee että heidän nyt täytyi ajella ympärin merta jää-palasen päällä, joka hetki hetkeltä sulasi aina pienemmäksi ja että heidän silmin nähtävästi piti kuolla mereen. Tässä surkiassa tilassa olivat he monet päivät, ja kuin vielä hyljet loppui, jota het olivat syöneet, oli heillä nälkä silmäin edessä. Oltuansa kauan tässä kuoleman pelvossa ja hädässä, saivat he viimen nähdä laivan eli aluksen jolle het viittasivat pyssyn nenään sidotulla vaatteella, ja johonka het näljästyneinä vastaan otettiin. Seka Sanomia. Hollannissa pidettiin nykysin auksjooni yhden Kirkkoherra vainajan jälkeen. Muitten kaluin seassa oli myös vanha madon syömä ristipuu <> ( semmonen joita Paavilaiset rukoilevat ja kumartavat ). -3-Yks vanha köyhä paimen, joka myös tarjosi sen päälle, sai sen viimen 9:ksällä Ruplalla ; ja koska hän oli sen saanut, rupesi hän ilosta itkemään ja syleili sitä hartaasti, sillä se oli ollut hänen isänsä isän, joka oli ollut rikas vapasukunen mies Frankriikissa. Ukko lähti pois menemään saaliinensa, ja piti sen kovasti rintaansa vastaan ikäänkuin olis hän peljännyt että joku sen tahtois häneltä ryöstää, mutta tuskin oli hän tullut ovelle, ennen kuin ristipuun alapuoli lohkesi irti ja siittä putosi ulos 8 tuhatta Ruplaa vanhoja Frankriikin kultarahoja. Islannin saaressa rupesi viimeis Heinäkuun 26:tenä päivänä sielä oleva Köttugian niminen palava vuori, joka on 68 vuotta ollut levossa, taas savua ja tuhkaa ulos ruiskumaan. Paksu savu peitti vuoren ja pimitti ilman. Väkevä ukkonen ja maanjäristykset lohkasivat vuoren kyljestä hirmusia jääpalasia, jotka vyöryivät mereen. Monta taloa tuli tämän kautta hävitetyksi, mutta onneksi ei ole yhtään ihmistä hukkaunut, sillä kaikki vuoren likellä asuvat pakenivat heti kuultuansa ensimmäisen jyrinän maan alta, pois vuoren tienoilta. Laivat, jotka olivat 20 penikuormaa maalta, tulivat tuhalta peitetyiksi. Nyt on taas vuori herjennyt ruiskuamasta, koska se sitä oli tehnyt kolme kertaa. Pohjais Amerikassa New York nimisesä kaupungissa on koetettu sitä nykysin löyttyä konstia, jonka kautta kivihuoneita taitaan yhdestä paikasta toiseen muuttaa. Kolmevooninkinen kivihuonet, 12 ½ kyynärää leviä ja 22 ½ kyynärää pitkä, joka arveltiin painavan seittemän tuhatta centneeriä ( 35 tuhatta leiviskää ), pitä siirrettää 11 kyynärää paikastansa. Kakluunineinsa, akkunoinensa, ovineinsa, ja vielä päälliseksi 150 ihmisen kanssa, jotka sillaikaa huoneen haltialta syötettiin ja juotettiin, kulki huonet ensi päivänä 8 kyynärää edespäin. Jos tämä konsti taitaa tulla oikeen toimeen, niin se säästää net suuret kustannukset, jotka muuton menevät huoneen purkamiseen ja uudestaan ylös rakentamiseen. Thoilard niminen professori Frankriikissä on kirjottanut kirjan jossa opetetaan kuinka ukon tulta ja rakeita taitaan pois johdattaa. Hän sanoo että reitaamattomasta pellavasta tehdyt köydet, pannut vissille korkeudelle pelloilla ja sellaisilla paikoilla, vetävät tykönsä elektrisiteetin ja estävät rakeita syntymästä. Vuonna 1822 koetettiin tätä konstia ja sillon se luonnistui. 18 maanpaikkaa, jotka olivat joka vuosi rakeilta rasitetut, varustettiin tällaisilla johtajilla ja niistä ei ollut usiampi kuin kolme, joihinka tuli vähän rakeita, ja nämät kolme olivat likellä niitä paikkoja, joilla ei ollutkaan johtajia. 20 näitten likellä olevaa maanpaikkaa, <> jotka eivät olleet näillä johtajilla varustetut, hukkasivat samalla aikaa rakeitten kautta melkeen kaikki elonsa. -4-( Huoneenhallitus-Seuran tiedoista suomennettu ). 1. Mikkelin ajaksi pitää kaikki puiminen eli riihen tappaminen olla tehtynä, ja samaksi ajaksi pitää myös kaikki silput olla survotut, sentähden että syksyllä valmistetut silput mieluisemmasti syödään eläimiltä kuin talvella eli keväillä tehdyt. 2. Ennen sitä aikaa koska talvi-keli tulee, pitää kaikki kuusen haot olla hakatut. 3. Ennen Joulua pitää kaikki kuusen haot olla kotiin tuodut ja pieniksi hakatut, menneenvuotinen tarha pantu kasaan ja pellolle ajettu, kaikki riihi-puu kotiin tuotu ja halvottu niinkuin myös rakennuksiksi tarpeelliset hirret kaatut ja mettässä yhteen läjään ladotut. 4. Heti Joulupyhäin jälistä ruetaan kotiin ajamaan aidaksia, seipäitä, hirsiä ja muuta rakennukseen tarpeellista kalua. Maaliskuussa ajetaan tavallisesti vielä kotiin 50 eli 60 kuormaa kuusen hakoja, jotka Marian päivän ajaksi pitää olla kotona ja pieniksi hakatut. 5. Koska talvi-keli on loppunut salvataan ne huoneet, joittenka tarpeeksi hirsiä on kotiin ajettu, kahteen osaan jollekulle sovelialle paikalle. 6. Koska kehät ovat salvatut, ruetaan metässä hakkaamaan puita eli halkoja vuoden tarpeeksi, ja korjaamaan kyntö- ja muita pelto-aseita. Sitten 7. Tehdään kevät kylvö. 8. Kevät kylvön tehtyä pannaan ne ennen salvatut huoneet määrätyille paikoillensa ja tehdään asun- ja muissa huoneissa tarpeelliset laitokset ja parannukset. Maho- ( eli kesanto- ) pellot kynnetään, ja kaikki huonommat ihmiset ja vaimoväki perkkaavat pellon ojia. 9. Sitten seuraa lehden tekeminen, heinän- ja elon-aika, ja puiminen eli riihen tappaminen, joka, niinkuin alussa sanottiin, pitää olla tehtynä Mikkelin ajaksi. 10. Jossa on tilaa uusiin viljelyksiin, tehdään net tavallisesti Lokakuusa, jos muuton aika myöden antaa. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |