Agricolaverkon vintti
-1-Turun Viikko-Sanomat.N:o 47. 22:tenä Päiv. Marraskuussa, V. 1823. Huomenna, 26:na Sunnunt. Kolmin. päiv. saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoh. Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Friberg Ehtoo-Saarnan, Linnan Kirkossa Väli-ajan Saarnaaja Lundberg. Muutamia tietoja Persialaisista. Morier niminen oppinut, joka seurasi Englannin, Persiaan lähetettyä, Ministeriä ja viipyi siellä 1810 vuodesta 1816 vuoteen asti, kirjottaa ensistä kuinka Ministeri Persialaisilta vastaan otettiin, ja antaa sitten heistä kaikellaisia tietoja. Ja taitaa ehkä olla sovelias näissäkin Sanomissa heistä puhua vähäsen, niinkuin mielemme olis antaa tuo tuossakin vähiä tietoja muittenkin maitten tavoista ja elannosta. Englannin Ministeri vastaan otettiin Persialaisilta varsin suuresti ja koriasti. Kuin hän lähestyi Schiras nimistä kaupunkia, tuli Persian Kuninkaan Visiiri ( eli Ministeri ), ja hänen kanssansa suuri paljous kaupungin paraita asukkaita, juhlallisesti häntä vastaan ottamaan. Paljon muuta väkiä oli myös kokounut kattomaan. Visiiri astui seisomaan hänen oikialle ja Mehmendar ( muu korkia virkamies ) vasemmalle puolellensa. Koska oli molemmin puolin tervehtetty, sanoi Mehmendar Visiirille, mutta niin kovasti kuitenki että Englannin Ministeri sen kuuli : kuinka hän puhuu hyvästi Persian kieltä ! - Kieltämättä, vastasi Visiiri yhtä kovasti, puhuu hän ihmeellisesti. Hän on enee kuin meidän oppineemme ja pappimme. En ole ennen nähnyt niin täydellistä, rakastettavaa ja oppinutta Ministeriä. Heti sanoivat ympärillä seisovat yhdellä äänellä : Sahib Kemal, Sahib Abal, Sahib Kalem, Sahib Fiher ! <> ( kuinka täydellinen, kuinka valistettu, kuinka kelvollinen, kuinka syvästi ja tarkasti ajatteleva mies ! ). -2--- Englannin Ministeri sanoi sitten, kiittäin Persian maan klimaatia eli ilman luontoa hyväksi : täällä on niin kaunis, etten olisi uskonut ihmisten millonkaan kuolevan, jos en olis tuollapäin nähnyt hautakiviä. -- Barek Allah ! ( voi ihmettä ! ) huusi Mehmedar Visiirille ; kuulettakos kuinka viisaasti hän puhuu ? ja kertoi vielä hänen sanansa. Voi ihmettä ! sanoi Visiirikin ja ympärillä seisovat sanoivat yhdellä äänellä samaten. Puhellessansa Englannin Ministerin kanssa kummastui Kuningas kuultuansa, millä tavalla Englannissa kruunun verot otetaan, ja olletikkin että rikkaat maksavat suuremmat verot kuin köyhät. Hän kiitti sitä tapaa hyväksi, vaan ei kuitenkaan sen tähden että siinä on kohtuus ja oikeus, mutta sentähden että rikkaat ja korkiat herrat sillä tavalla estetään tulemasta kovin rikkaaksi ja väkeväksi. -- Persian kruunun sisälletulot tekevät nyt yli 30 millioonaa Riksiä Ruotsin Pankkoa. Persialaiset eivät ole enään vastahakoiset ottamaan ulkomaan tapoja ja kaluja, niinkuin Turkkilaiset ja Indialaiset suureksi osaksi ovat. Ennen vanhoina aikoina antoivat Englantilaiset sillon olevalle Persian Kuninkaalle komian vaunun, mutta ei hän huolinut kattoakkaan sen päälle ja käski viedä sen pois. Nyt tarjosi myös Englannin Ministeri Kuninkaalle samallaisen lahjan. Kuningas otti sen mielellään vastaan, nousi sisälle vaunuun ja istui siellä puolen tuntia. Nähtyänsä että istuimen edessä vaunun laattialla oli myös siaa, määräsi hän sen paikan istuinsiaksi sille joka häntä seurasi kuin hän ajoi ulos. ( Persialaiset, niinkuin usiammat Aasialaiset, eivät istu niinkuin me, mutta ristiin pantuin jalkainsa päällä ). Hoviherrain suurin ilo oli vetää Kuningasta vaunussansa. -- Siinä ovat myös Persialaiset eroitetut Turkkilaisista että het ilman arvelematta myyvät Koran nimisen pyhän raamattunsa niillekkin, jotka ovat toista uskoa. Nämät asiat ovat tehneet niin paljon että Abbas Mirza niminen Prinssi on saanut Persian armeian ottamaan Euroopalaisten sotakomennot ja temput. Opettamassa oli ollut ensistä Frankriikistä Bonaparten entisiä upseereja ja sitten Englannista tulleita sotaherroja. Persialaisten pitkät parrat olivat usein esteenä kuin het ekseerasivat ; mutta eivät he tahtoneet panna pois partaansa, ennekuin kerran tapahtui että parta paloi kokonaan yhdeltä mieheltä tykkiväestä : sitten vasta antoi Visiiri käskyn että sotamiesten parrat piti pois leikattaa. Ympärin vaeltavat kansat, niin myös vuorten asukkaat ovat parahat sotamiehiksi. -3-Mutta tappelossa ei ole heistä mihinkään : sillä he pelkäävät kuolemata. Vanhan tapansa jälkeen katsoo Persialainen ensistä ettei hänellä itellään olis mitään vaaraa tulla tapetuksi, ennenkuin hän ajatteleekaan rueta tappamaan vihollistansa. " Jos ei olis pelkoa kuolemasta, niin me sotisimma kuin miehet ; " sanoi kerran Persialainen yhdelle Englannin upseerille. Persian Kenraali, jota huuettiin varsin miehusaksi ja urholliseksi, tunnusti kerran häpiämättä, että kaksi Venäjän sotamiestä oli seisoneet häneltä komenteerattua suurta sotajoukkoa vastaan ja ehtimiseen ampuin ajaneet hänen miehinensä pakoon. Persialaiset sanovat Venäläisten olevan kokonaan ilman tunnotta, niin että he ennen antavat ampua eli lyödä ittensä kuoliaaksi, ennenkuin lähtevät pakoon. Rupuli on Persiassa tehnyt yhtä suuret vahingot kuin rutto. Ehtimiseen ovat Euroopalaiset kokeneet opettaa heillä lehmä-rokon istuttamisen eti vaksinatsionin, mutta rikkaat, niin myös Persian lääkärit ovat aina olleet sitä vastaan. Englannin Ministeriä seuraavat lääkärit olivat hankkineet lehmä-rokon Konstanstinopolista, ja rupesivat sitä istuttamaan Teheran nimisessä Persian kaupungissa, jossa kuukauden kuluessa kolme sataa lasta vaksineerattiin. Huoneeseen jossa het asuivat, tuli joukottain äitejä lapsinensa ; mutta yhtäkkiä pantiin vahti portin eteen, olevanansa kunnia-vahtina Englannin Ministerille, vaikka se totuuden jälkeen oli sinne pantu estämään Persialaisten vaimoja sinne tulemasta. Melkein kaikki nämät vaksineeratut lapset olivat köyhäin ihmisten, jotka mielellämmästi anovat apua ulkomaan lääkäreiltä, joilta het sen saivat ja myös ilman maksotta, kuin omiltansa jotka vaativat suuret maksot ja olivat päälliseksi taitamattomat. Seka Sanomia. Ruotsissa, Helsinglannissa, kuoli nykysin yksi Provastin leski 101 vuoden vanhana. Hänellä oli ollut 9 lasta, joista 4 elää ; samaten elää 17 lapsen lasta ja 14 lasta kolmannessa polvessa, yhteensä 35 lasta. Pariisissa, Frankriikin Pääkaupungissa, on näillä aivon 712 tuhatta asukasta, 26 tuhatta 801 huonetta, tuhat 94 katua ja 5 tuhatta 35 katulyhtyä. Likellä Londonin kaupunkia Englannissa kuoli nykysin Borthey niminen rikas vapasukunen Herra, 72 vuoden vanhana. Eläissänsä oli hän merkillinen siittä että hän niin erinomaisesti rakasti koiria, ja siihen luuli hän <> kyllä olevan syytä, sentähden että yks koira oli kerran reisulla pelastanut hänen ryöväreistä. -4-Hän piti net varsin hyvästi, eikä niille annettu huonompata ruokaa kuin paistia, voileipää, piparkakkuja ja senkaltaisia herkkuja. Niitä ei pidetty tallissa elikkä senkaltaisessa huoneessa, mutta komiassa salissa, jossa jokaisella oli pehmiät vuoteensa. Kaksi palveliaa piti alinomaa olla salissa, valmisna jos nämät nelijalkaset herrat mitään olisivat tarvinneet. Vissillä ajalla meni itte herra koirinensa kävelemään. Koska joku niistä kuoli, pantiin se ruumisarkkuun, kynttilöitä pantiin sen ympärille palamaan ja se näytettiin niinkuin muita ruumiita niille jotka tulivat kattomaan. Sitten piti hän komiat peiahaiset eli maahan paniaiset, ja kaikki muut koirat, joilla oli mustat vaatteet kaulan ympärillä, seurasivat kumppaninsa hautaan joka oli kaivettu kryytimaahan. Hän oli antanut niitten olla pari päivää syömättä että net sitä julmemmasti kiljuisivat kumppaninsa haudalla. Koska hän oli kuolemallansa antoi hän panna kaikki koirat ympärillensä ja kuoli niitten keskellä. Testamentissään oli hän määrännyt suuret rahasummat niitten ylöspidoksi ja säätänyt että niitten kuvat piti vuoltaa kivestä ja pantaa hänen hautansa päälle. Posen nimisestä kaupungista Puolan maalla kirjotetaan : 21:senä päivänä Heinäkuussa nähtiin meidän tienoissamme erinomainen asia. Zydovo nimisen pienen kaupungin likellä tuli yhtäkkiä alas, ihmisten säikäykseksi, jotka olivat ulkona töissänsä, 20 suurta kaamiksi eli korpihaukaksi kutsuttua suurta lintua, jotka ovat kotkan sukua. Yksi niistä ammuttiin ja tuttiin olevan sitä laia lintuja, jotka tekevät pesänsä Greekan saarissa. Mikä nämä linnut sieltä lienee säikäyttänyt aina tänne asti, emme me voi selittää. " Sateen aikana putosi Varsjav nimisen Puolan pääkaupungin tienoissa, alas suuri joukko pieniä kaloja, joilla oli erinomaiset suuret päät, ja yhden toisen kaupungin tienoissa putosi sateen kanssa monta toudaksi kutsuttua kalaa, joita sen paikan asukkaat ovat keittäneet ja löynneet hyvän makusiksi. J. Borisoffin tykönä talossa N:o 9 Merikortteerissa Kankurin kadulla on myydä mustia Siberian lampaan nahkoja ja Kriimin nahkoja. Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa. |