Agricola: alkuper�isaineistoa: TSV1823-50

Agricolaverkon vintti

Turun Viikko-Sanomat 1823-1-52

AGRICOLA

-1-

Turun Viikko-Sanomat.

N:o 50.
13:ten� P�iv. Joulukuussa, V. 1823.
Huomenna, 3:tena Sunnunt. Adventissa saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Kirkkoherran Apulainen Boijer Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan ; ja Linnan Kirkossa V�li-ajan Saarnaaja Lundberg.
Enimp�in Vero-parseelein hinnat t�m�n vuotisen Markgongitaksan j�lkeen, luetut paperiruplissa, joita menee 3 hopiaruplaan.
( Loppu N:o 49:een. )
Kuopion L��niss� : Tynn�ri rukiita 14 Rupl.
-- Leivisk� tulevan vuoden viinan arrenti-jyvi� Ruplan ja 8 kop.
-- Tynn.ohria 12 Rupl.
-- Tynn. kauroja 7 Rupl.
-- Leivisk� humaloita 5 Rupl.
-- Leiv. h�kil�ittyj� pellavia 9 Rupl.
-- Leiv. hamppuja 4 Rupl.
-- Aami heini� 10 Rupl.
-- Leivisk� voita 5 Rupl.
-- Leivisk� sian-lihaa 3 Rupl.
-- Leiv. kuivaa lihaa Rupl. ja 80 kop.
-- Leiv. kuivaa lampaan lihaa 2 Rupl.
-- H�rk� 30 Rupl.
-- Lammas 3 Rupl.
-- Tiu munia 40 kop.
-- Leivisk� talia 5 Rupl.
-- Kuorma koivusia halkoja ( joka on nelj�s osa kirves-sylt� ) 60 kop.
-- Kuorma m�ntysi� eli kuusisia halkoja 45 kop.
-- Leivisk� kapahaukia 3 Rupl.
-- Tynn. pieni� kaloja 17 Rupl. 50 kop.
-- Leivisk� suolasia kaloja 2 Rupl. 40 kop.
-- P�iv�ty�t saman kuin Turun L��niss�.
Vaasan L��niss� : Tynn�ri rukiita 15 Rupl.
-- Leivisk� tulevan vuoden viinan arrenti-jyvi� Ruplan ja 15 kop.
-- Tynn. ohria 12 Rupl.
- Tynn. kauroja <> 8 Rupl.

-2-

-- Leivisk� humaloita 5 Rupl. 25 kop.
-- Aami veroheini� 9 Rupl.
-- 36 leivisk�nen kuorma heini� 6 Rupl. 75 kop.
-- Leivisk� heini� 18 3/4 kop.
-- Leiv. voita 6 Rupl.
-- Leiv. sian lihaa 4 Rupl. 50 kop.
-- Leiv. kuivaa lihaa 2 Rupl. 10 kop.
-- H�rk� 36 Rupl.
-- Lammas 3 Rupl. 75 kop.
-- Tiu munia 80 kop.
-- Leivisk� talia 7 Rupl. 50 kop.
-- Leiv. talikynttil�it� 9 Rupl.
-- Ketun nahka 7 Rupl.
-- Tynn�ri tervaa 8 Rupl.
-- Viis-sylinen hirsi Ruplan ja 20 kop.
-- Sylt� koivusia halkoja 5 Rupl. 40 kop.
-- Sylt� lepp�si� halkoja 4 Rupl. 20 kop.
-- Sylt� m�ntysi� halkoja 4 Rupl. 20 kop.
-- Sylt� kuusisia halkoja 3 Rupl. 60 kop.
-- Leivisk� kapa-haukia 3 Rupl. 60 kop.
-- Leiv. kapa-s�rki� Ruplan ja 20 kop.
-- Tynn�ri silakoita 21 Rupl.
-- Leivisk� kapa-kaloja 4 Rupl.
-- P�iv�ty�t saman kuin Turun L��niss�.
Oulun L��niss� : Tynn�ri rukiita 16 Rupl.
-- Leivisk� tulevan vuoden viinan arrenti-jyvi� Ruplan ja 23 kop.
-- Tynn. ohria 12 Rupl. 50 kop.
-- Tynn. kauroja 8 Rupl.
-- Leivisk� humaloita 7 Rupl.
-- 36 leivisk�nen kuorma heini� 8 Rupl.
-- Leivisk� voita 4 Rupl. 50 kop.
-- Leiv. kuivaa lihaa 2 Rupl.
-- H�rk� 38 Rupl.
-- Lammas 3 Rupl. 60 kop.
-- Tiu munia Ruplan.
-- Leivisk� talia 5 Rupl. 70 kop.
-- Ketun nahka 8 Rupl.
-- Kihtelys ( eli 40 kappaletta ) oravan nahkoja 4 Rupl. 75 kop.
-- Tynn�ri Tervaa 6 Rupl. 60 kop.
-- Viis-sylinen hirsi Ruplan ja 6 kop.
-- Toltti ( eli 20 ) plankkua 6 Rupl. 60 kop.
-- Tynn�ri suolasia lohia 36 Rupl.
-- Leivisk� suolasta lohta 2 Rupl. 25 kop.
-- Leiv. kapa-haukia 2 Rupl. 40 kop.
-- Tynn�ri silakoita 18 Rupl.
-- P�iv�ty�t saman kuin Turun L��niss�.
Sokiasta puu-sep�st� ( eli snikkarista ), joka on el�nyt Ekn��sin kaupungissa.
Samuel Gr�nlund oli Talonpojan poika Tenholan pit�j�st�, syntynyt vuonna 1712.
Kuuden vanhana oli h�n rupulista tullut sokiaksi ; mutta siihen sijaan oli h�nell� sit� parempi tunto, joka h�nelle oli ik��nkuin n��n eli silm�in asemesta.
T�m�n tuntonsa ja muuton per��n ajatuksen avulla rupesi h�n 16 vuoden vanhana pitelem��n kirvest�, sahaa ja h�yl��, joilla h�n v�hitellen teki Talonpojille kaikellaisia pieni� puukaluja.
Sitten harjoitti h�n ittens� enemmin t�h�n ty�h�n, �ill� miettien ja ajatellen kuinka se ja se aset taitasiin teht��, sit� my�den kuin h�n tuli koettelemaan jotakin asetta ja sai tiet� mik� se oli ja <> mihink� se kelpasi.

-3-

Niin rupesi h�n my�s tekem��n oveja, akkunan pieli�, tooleja, arkkuja ja kaapeja.
Koska niiss� tienoissa asuvat herrasv�et saivat t�st� tied�, otti yks ja toinen h�nen tyk�ns� tekem��n sellaisia kaluja joita h�n taisi.
Niin oli h�n tehnyt kaikki snikkarity�n niiss� puu-rakennuksissa, jotka Keneral-Luutnantti Herra Baroni Lars �kerhjelm oli, Uudessa maassa ollessaan, rakennettanut Raseborgin talossa.
Ja kuin h�n yhden ja toisen herrasv�en tyk�n� sai kuulla puhuttavan kaikellaisista aseista ja koristuksista, ja sai niit� k�sill�ns� koetella, rupesi h�n, tekem��n semmosiakin, niinkuin pulpetteja, vaatetkaapeja ja niin edesp�in, jotka olivat yht� hyv�sti tehdyt kuin joku muu puusepp� olis tehnyt.
Keit niminen Ven�j�n Kenraali tahtoi matkustaissansa Ekn��sin kaupungin l�pite, ottaa h�nen my�t�ns� Pietarpuriin ; mutta kuin ei h�n seurannut, otti Keit yhden h�nen tekem�n aseen n�ytt��ksens� sit� Keisarinnalle niinkuin jotakin erinomaista, sent�hden ett� se oli tehty sokialta miehelt�.
Oliki oikeen ihmetelt�v� ett� h�n tuntonsa kautta k�sill�ns� taisi erottaa eri puun-laatuja, niinkuin m�nty�, kuusta, koivua, lepp��, omenapuuta ja niin edesp�in, ja sanoa jos lauta oli valkonen eli jos siin� oli sinisi� rantuja, joita piti h�yl��misell� eli hakkaamisella pois saada ; niinkuin my�s ett� h�n osasi tarkasti kirveell�ns� hakata k�tens� eli sorminsa viereen, joilla h�n piti puuta, vaikka jokainen, joka sen n�ki, aina luuli h�nen hakkaavan poikki k�tens� eli sormensa.
Millonka h�n lienee kuollut, en ole saanut tiet�, mutta vuonna 1760 eli h�n viel�.
L�yt�.
Hannoverin valtakunnassa, Saksan maalla, n�ki yks talonpoika, turppaita k��nt�iss�ns�, kultaa loistavan yhden turppaan alta, ja l�ysi kaksi palasta yhdest� kultasesta koristuksesta.
Samasta paikasta l�yttiin my�s viisi Roomalaista kulta-rahaa, jotka painavat enemmin kuin kuin tukaatti, ja joissa on t�m� nimi Anastasius.
Niin niminen It�-Roomin eli Greekan maan Keisari, joka eli lopulla viidett� vuosisataa, l�hetti siihen aikaan Frankriikin ja osaksi Saksan maata hallitsevalle, Klodevig nimiselle Kuninkaalle lahjaksi yhden kultakruunun.
Ep�ilem�tt� antoi h�n my�s jakaa hoviherroille muita lahjoja, ja arvataan sent�hden ett� t�m� talonpojan l�yt�m� kulta-koristus niinkuin my�s kultarahat olivat olleet sanottuin lahjain seassa.

-4-

Lopulla vuotta teht�v�n vuoden-laskun t�hden ei tule t�m�n vuoden kahtena viimisen� lauantaina, eli nyt olevan Joulukuun 20:ten� ja 27:ten� p�iv�n� mit��n sis��n panoksia S��st�bankkiin vastaan otettavaksi.
Net siis, jotka aikovat viel� t�m�n vuoden kuluessa panna sis��n mit��n rahojansa, pyyt��n t�m�n kautta, ett� he tekisiv�t sis��n panoksensa edell� olevina lauantaina.
Samaten muistutetaan kaikki sis��n paniat ett� he, niinkuin 3:nnessa S��st�bankin asetuksista s��t��n, ensiksi mainittuina lauantaina elikk� 20:ten� ja 27:ten� p�iv�n� nyt olevassa Joulukuussa tavallisella ajalla kello 6:den ja 8:ksan v�lill� illalla toisivat S��st�bankin konttuuriin Kontrakirjansa, niin ett� saadaan n�hd� kuinka net pit�v�t yht� sen tilinteon kanssa, joka S��st�bankin p��kirjossa l�ytyy, ett� sinne saapi pantaa yl�s vuoden loppuun asti kasvaneet verot, sis��n pannut ra hat niill� veroilla lis�tt�� ja uusi luvun lasku aljettaa.
Tulevan 1824 vuoden Viikko-Sanomat, jotka Herra Magister Christian L. Hjelt ulos antaa, ja joita numero viikossa tulee niinkuin ennenkin pr�nt�tt�v�ksi, ulos jakaillaan t��ll� Turussa kirjapuodissa sillan korvalla joka arki-p�iv� sek� edell� ett� j�lkeen puolip�iv�n.
Niiden hinta on Ruotsin rahassa sama kuin ennenkin, ja Ven�j�n rahassa kaksi Ruplaa paperia, ilman posti-rahata.
Posti-raha on kymmenes osa Viikko-Sanomien hinnasta.
Postin kautta ottavillen l�hetet��n niit� samalla tavalla kuin ennenkin.
Frenckellin kirjan pr�ntist� on nykysin ulos tullut ja myyd��n h�nen kirja-puodissansa 50:neen kopeikkaan Ven�j�n paperirahaa eli 12 killinkiin Ruotsin Pankkoa, nidottuna : Suomen kansan Vanhoja Runoja, ynn� my�s Nykyisempi� Lauluja, Toinen osa ; Koonnut ja pr�nttiin antanut Z. Topelius, L��nin L��k�ri ja Ritari.
Samaan hintaan myyd��n my�s ensimm�inen osa.
Nyt olevan Joulukuun 15:nenten� p�iv�n�, joka on Maanantai, pidet��n julkinen Eksaameni, taikka lasten kuulusteleminen Lankasterin koulussa Turussa kello 10 edell�puolip�iv�n.
J. G. �stman.
Paperi-Ruplan hinta on nyt t��ll� Turussa 35 ja 35 ja 1/4 kill. Ruotsin Velkakontuurin Sedeli�.
Pr�nt�tyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckellilt� Poikinensa.