Agricolaverkko

Agricolaverkon vintti


Turun Viikko-Sanomat 1823-1-52
AGRICOLA


[Viikkosanomat ]

-1-

Turun Viikko-Sanomat.


N:o 52.
27:tenä Päiv. Joulukuussa, V. 1823.
Huomenna, Lähim. Sunnunt. Joulusta saarnaa Turun Tuomiokirkon Suomal. Seurakunnassa Stud. Fortell Aamu-Saarnan, Kor. Jernvall Ehtoo-Saarnan ; Spinnhus'in Kirkossa Kor. Friberg ja Linnan Kirkossa Väli-ajan Saarnaaja Lundberg.
Turun Hiippakunnan Sanomia.
Viimeis Elokuussa on Pitäjän Apulainen Hämeen-Kyrössä Gustaf Tillberg määrätty Kappalaiseksi Vampulaan, Kirkkoherran Apulainen Pohjaan pitäjässä Elias Kopparström Vähän koulun opettajaksi Eknääsin kaupunkiin, ja Kappalaisen sijainen Kauhavassa Petter Christian Chydenius Vankihuoneen ja Lasareetin Saarnaajaksi Vaasan kaupungissa.
Lokakuussa on pantu Kirkkoherran vaalille Ruoveden pitäjään : Evijärven Kappalainen Marcus Fagerdahl, Kirkkoherran sijainen Huittisissa, Kauvatsan Kappalainen Anders Wilhelm Forsinius ja Längelmäen Kirkkoherra Mag. Carl Henric Bergroth ; Kirkkoherran vaalille Laffärin pitäjään : Konrektori Vaasan isossa koulussa Magister Jacob Jonas Estlander, Kirkkoherra Karvialla Mag. Gustaf Johan Ingelius ja Kirkkoherran sijainen ja Kappalainen Laffärissa Mag. Elias Lagus ; Kirkkoherran vaalille Kiskoon : Kirkkoherran sijainen ja Kappalainen Kiskossa Mag. Jonas Henric Mennander, Kappalainen Snappertunassa Johan Henric Levan ja Kappalainen Kyrkslättissä Samuel Carlén ; Kappalaisen vaalille Uuden Kirkon pitäjään : Kappalainen Vehmaan Emäkirkon Seurakunnassa vice Kirkkoherra Abraham Renström, Pitäjän Apulainen Uudessa Kirkossa Mag. Henric Solin ja Pitäjän Apulainen Tammelassa <> Carl Wilenius ; Pitäjän Apulaisen vaalille Someroon ; Armovuoden Saarnaaja Pyhämaassa Eric Stenberg, Saarnaaja Kakskerran luodossa Matthias Blomberg ja Väliajan Saarnaaja Vampulassa Isaac Gustafsson ; Pitäjän Apulaisen vaalille Lohtajaan : Armovuoden Saarnaaja Lohtajassa Gustaf Thorén, Kirkkoherran Sijainen ja Armovuoden Saarnaaja Laihian pitäjässä Johan Perander ja Esseen Kappalaisen Apulainen Nils Henric Chydenius ; Saarnaajan vaalille Perhoon : Väliajan Saarnaaja Perhossa Gabriel Sarlin, Armovuoden Saarnaaja Joensuun kaupungissa ( eli NyCarlebyyssa ) Jacob Perander ja Kirkkoherran Apulainen Lappajärvessä Eric Niclas Hildén ; Saarnaajan vaalille Töysään : Kirkkoherran sijainen ja Väliajan Saarnaaja Kuortanessa Berndt Gustaf Hällsten, Väliajan Saarnaaja Limingassa Johan Janson ja Kirkkoherran Apula inen Lapualla ( Pohjan maalla ) Alric Gustaf Castrén ; ja Kappalaisen vaalille Vanajaan : Kirkkoherran Apulainen Ingossa E. O. Bataljoonan Saarnaaja Gustaf Pihl, Väliajan Saarnaaja Paimiossa Gustaf Sewon ja Pitäjän Apulainen Karja-Lohjaalla Johan Gabriel Wahlman ; niinkuin myös kolmanneksi Kirkkoherran vaalille Alkulan ( eli Yli-Tornion ) pitäjään on pantu Kirkkoherran sijainen ja Väliajan Saarnaaja Alkulassa Carl Arvid Castrén.

-2-

Samaten on Marraskuussa pantu Kirkkoherran vaalille Föglöön pitäjään ( Aalannissa ) ; Konrektori Porin isossa koulussa Mag. Carl Henric Hollberg, Jomalan Kappalainen Gabriel Georgii Lagus ja Kolmannen luokan Opettaja Turun isossa koulussa Mag. Anders Michael Lundenius.
Viimeis Lokakuussa on Magister Hans Nyman määrätty toisen luokan Opettajaksi Oulun Läänin isossa koulussa, ja Säkylän Kirkkoherra Fredric Johan Colerus viimeis Marraskuussa muutettu Kirkkoherraksi Vesilahden pitäjään.
Papis-säädystä on kuollut viimeis Lokakuussa Kuuston Kappalainen Jonas Enberg, ja Marraskuussa Väliajan Saarnaaja Tyrväällä Johan Årenius.
Talkkunasta.
Niihin ruoka laihiin, jotka ovat sekä terveellisiä, että myös avullisesti leipää säästäväisiä, on epäillemätä, se muutamisa Pitäisä Hämeen maasa, kesäseen aikaan, tavallinen Talkkunan nauttiminen luettava.
Nämät niin kutsutut Talkkunat valmistetaan enimmiten Kauroista, joitenka sekaan myös varaa myöden, pannaan ohria ja vähän rukiita ja <> ristoja, ehkei ne viimeeksi mainitut aineet täsä välttämättömät ole, niinmuodoin kuin kauroista paljaltansakin aivan hyviä ja makeita talkkunoita tehdään.

-3-

Nämät jyvät keitetään kokonaisna, avarasa padasa, turpomisen eli paisumisen vara jätettynä, tarpellisen veden ja myös kohtuullisen keittoruan-suolan kanssa, niin kauan, että ne kypsyvät ja jokkuut ohranjyväset näkyvät halkeilleen, jonka jälkeen se padallinen kauhalla tyhjetään yhteen kuurnaan josta se suolanen vesi ulosjuoksee ja eläimille hyväksi käytetään, ja toisia Talkkunan aineita jällensä pataan lyödään samalla tavalla keitettää ja kuurnaan pantaa.
Tällä keittämisen ajalla jo lämmitetään Sauna ennässä, ja niin pian kuin Talkkunan vara kaikki keitetty ja ulkona ilmasa raitin elikä vaatteen päällä jähdytetty on, niin levitetään jyvät sen lämmitetyn Saunan parveen ja juuri kovan lämmittämisen ja kuumuuden alla toista vuorokautta eli enämmin aikaa ahkerasti pidellään eli sekoitetaan, siksi että ne kuivavat.
Jos kovalta kuumuudelta, ja koska Talkkunoita vahvemmalta on parvesa, sekoittaja ei kestäs niin kauan olla ylhällä, eikä kädet ja jalaat siinnäisi sekoitusta toimittaa, niin käyttää hän siihen haravan eli muun soveliaa aseen.
Näin kuivattuna jauhotetaan kohdastansa, ja ilman viivytystä, lauhtumisen vältämiseksi, Talkkunat hyvin pieniksi.
Näitä jauhoja pannaan nyt piimän sekaan ja nautitaan niinkuin yhtä sekä maittavaa että hyvin ruokasaa ja terveellistä ruumiin ravintota, Heinä ja Elo-aikoina semmenkin.
Maidon puutteessa sekoitetaan Talkkuna jauhoja, ( mutta sakeelta hyvin ) myös juomaan, sahtiin elikkä kalljaan taikka veteenkin, jota sitte Naveroksi sanotaan, ja on sekin hyvin syötävä ruoka.
Monesa väellisemmäsä Talosa ja perhekunnasa tehdään kesän tarpeeksi pariin Tynnyriin Talkkunoita keväällä, jolla monta leipomusta ja ruiskarpiota, niinkuin myös keittämisen vaivoja kiireillä työnajoilla säästetään ja kuitataan.
Seka Sanomia.
Uralin vuorten tienoissa, Orenburgin Guvernimentissä, Venäjän maalla, on löytty kultavuoria eli oikeimmin sanottu suuria ikäänkuin suonia kultaa eli kultahiekkaa.
Net ovat tutkitut oppineilta ja taitavilta miehiltä, jotka ovat havanneet, että ne kultasuonet, jotka ovat itäpuolella Uralin vuoria ovat suuremmat ja antavammat.
Nämät kulta-suonet ovat melkeen maan pinnassa eikä ole työläs saada kultaa esille.
Västerååsin, Upsalan ja Saalan kaupungissa, niin myös Fellingsbro nimisessä pitäjässä ( joka ei ole aivan kaukana Västerååsista ) tuntui menneen Marraskuun 24:tenä päivänä kello 6:den aikana illalla melkeen <> väkevä maan järistys.

-4-

Samaten on Tukholmin kaupungissa samana päivänä 5 minuuttia jälkeen 6:den lyömän havaittu vähänen maanjäristys ja siellä oleva Tieto-Akatemia on pyytänyt että kaikki, jotka jokaisessa Valtakunnan ääressä ovat sitä havanneet tahtoisivat sen hänelle ilmoittaa.
Puolan maalla kuoli nykysin Bujalski niminen Pappi 114 vuoden vanhana.
Holhouksen alle pantuja.
Tuhlauksen ja juoppouden tähden : Kihlakunnan oikeudelta Marttilan pitäjässä Juhana Kristerinpoika Tuomarla ; Uudenkirkon pitäjässä talonpoika Gabriel Jaakonpoika Nohkola Sivolasta ; Ittiin pitäjässä Talonpoika Matti Jaakonpoika Manni Ninimäeltä ; Orimattilan pitäjässä entinen Talonisäntä Salomo Matinpoika Äijälä Hetanasta.
Nimittömättömästä syystä : Kihlakunnan oikeudelta Borgon pitäjässä entinen Kauppa-Puukhollari Fromholdt Hollmerus.
Tulevan 1824 vuoden Viikko-Sanomat, jotka Herra Magister Christian L. Hjelt ulos antaa, ja joita numero viikossa tulee niinkuin ennenkin präntättäväksi, ulos jakaillaan täällä Turussa kirjapuodissa sillan korvalla joka arki-päivä sekä edellä että jälkeen puolipäivän.
Niiden hinta on Ruotsin rahassa sama kuin ennenkin, ja Venäjän rahassa kaksi Ruplaa paperia, ilman posti-rahata.
Posti-raha on kymmenes osa Viikko-Sanomien hinnasta.
Postin kautta ottavillen lähetetään niitä samalla tavalla kuin ennenkin.
Frenckellin kirjan präntistä on nykysin ulos tullut ja myydään hänen kirja-puodissansa 50:neen kopeikkaan Venäjän paperirahaa eli 12 killinkiin Ruotsin Pankkoa, nidottuna : Suomen kansan Vanhoja Runoja, ynnä myös Nykyisempiä Lauluja, Toinen osa ; Koonnut ja pränttiin antanut Z. Topelius, Läänin Lääkäri ja Ritari.
Samaan hintaan myydään myös ensimmäinen osa.
Alakirjoitetun tykönä Linnamaan kyläsä Eurajoen pitäjästä myydään hyviä Sokeri-papuja, sekä naulattaisin, 12 killinkiä jokaisesta naulasta, että kapattaisin vähennettyyn hintaan.
Näitä papuja kaupitaan myös Turusa tulevina talvi-markkinoilla Lehtori Meijerin Talosa Linnan kadun varresa.
Isaak Matin Poika Pykilä.
Präntätyt ja tavallisella ajalla ulosannettavat Turussa Frenckelliltä Poikinensa.

Agricolaverkon vintti