Gerson kirjoitti:...mutta ei niin kuin tähän asti on "vääristyneellä" tulkinnalla ymmärretty. Onko siis kuva vuoden 1918 punaisesta osapuolesta sittenkin liian siloiteltu ja siinä on unohdettu se, että se edusti sittenkin vain "Järjestö-Suomea" joka sai vastaansa "perinteisen Suomen".
Suurlakon aikaan järjestysvalta romahti ja perustettiin Suojeluskuntia ja Punakaarteja, parisataa punakaartilaista osallistui Viaporin kapinaankin kesällä 1906.
Sama
toistui 3.1917 vallankumouksen aikaan, noin 125 000 venäläissotilaan yksiköt hajosivat ja mm. Helsingin järjestyksenpidon venäläiset sotilasneuvostot luovuttivat uudelleen perustetulle Punakaartille.
Toisella puolella perustettiin jälleen Suojeluskuntia järjestyksenpitoon.
SK-järjestön ja Lotta-Svärdin Valvontakomissio lakkautti sotilaallisista syistä 1944, mutta lakkautus muuttui Suomessa ns."fasistisen" järjestön lakkauttamiseksi poliittisista syistä.
Suojeluskunnista ei paljoakaan enää kirjoitettu, ainakaan positiivisessa mielessä, paikallishistorioissakin Suojeluskunnat olivat vain osa pitäjien yhdistyselämää. Vallalle nousivat tasapuolisuuden nimissä kirjoitetut Punakaartien historiat.
Vasta
Neuvostoliiton katoamisen jälkeen on kirjoitettu pari tutkimusta Suojeluskunnista.
Aiemmin SK-järjestön historiasta kirjoittanut tutkija olisi luultavasti "teilattu" julkisesti ja hänestä olisi tullut työtön tutkija?
------------------------------------------------------
------------------------------------------------------
Suojeluskuntain tärkein toimintamuoto oli Kotijoukot, jotka mm. 1939 suorittivat kenttäarmeijan liikekannallepanon. SK-järjestön voisi katsoa lakkautetun jo
syksyllä 1939, jolloin se lopetti mm. oman arkistonmuodostuksensa, uusi nimi oli
Kotijoukot.
AKS:n, Akateemisen Karjala-Seuran aloitteesta syksyllä 1940 perustettiin Suomen Aseveljien Liiton organisaatiota käyttävä Suomen Talkoot ry keräysorganisaatioksi.
Talkoot ry
lakkautettiin keväällä 1941 ja tilalle perustettiin Suomen Suurtalkoot ry, jonka jäseninä olivat mm. Lotta Svärd, ( SK )/ Kotijoukot ja SAK.
Keväällä 1941 Suurtalkoot ry käynnisti mm. raivausleirit edistämään siirtoväen pika-asutusta.
Sotilaspojat keräsivät vaatteita, lumppuja, marjoja ja romua, kaikkea jota kykeni hyödyntämään ja tekivät talkootöitä organisoidusti ja vapaaehtoisen naapuriavun pohjalta.
----------
Kehittyikö SK-maanpuolustusjärjestöstä 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla konsensus-näkemys suojeluskunnista vain *luokkajärjestönä* vasemmiston ulkopuolellakin?
Kaikki
tulkinnat SK-järjestöstä näyttäisivät joka tapauksessa olevan poliittisia toisen maailmansodan jälkeen kehittyneen myönnyttelyn ja nöyristelyn seurauksena?
Veikko Palvo