Monikulttuurisuus historiallisesta näkökulmasta

[Veikko Palvo]

Armeija itse otti ainakin uskonnollisen moninaisuuden huomioon. Kenttäpappeja löytyi viidelle eri kristilliselle kirkkokunnalle, lisäksi joukoissa palveli (sodan aikana) kenttärabbeja ja -imaameja.

Vime kädessä monarkia hajosi vähemmistökansallisuuksien nationalismiin.

Nojaa, monikulttuurisuuden, monikielisyyden ja monietnisyyden onnellisen olotilan voisi siis katsoa saavutetun Itävalta - Unkarin armeijassakin.
Mutta,
tuo monikulttuurisuus ei näyttäisi toimineen osoittautuen täysin epäonnistuneeksi,
juostiin pakoon, antauduttiin ja jopa lähdettiin tappelemaan oman nationalismin puolesta saman monikulttuurinationalismin hyväksynyttä
Itävalta - Unkaria vastaan?

Veikko Palvo

[jsn]

@ jsn: Maailmansodan taustalla oli monenlaisia jännitteitä, mutta faktisesti sota kyllä alkoi Itävalta-Unkarin sodanjulistuksella Serbialle 28.7.1914.

Näinhän se alkoi, mutta Itävalta-Unkarin sodanjulistuksen tavoitteena ei ollut maailmansota, vaan Serbian nujertaminen. Se ei tavoitellut maailmansotaa vaan pientä paikallista sotaa. Sodanjulistusta edelsi uhkavaatimus. Serbia kieltäytyi oleellisin osin tutkimasta murhaa, jossa sillä oli sormensa pelissä. Itävalta-Unkarin oli pakko reagoida niihin. Serbian sotilastiedustelu oli organisoinut Sarajevon attentaatin ja heitä olivat siinä avustaneet Venäjän tiedusteluelimet. Ilman Venäjän avointa ja kulissientakaista tukea Serbia ei missään nimessä olisi käyttäytynyt yhtä itsevarmasti. Serbian armeijan johdolla oli ilmeinen pyrkimys saada aikaan sota Itävallan ja Venäjän välille, koska siinä Itävalta-Unkari olisi ollut heikoilla, kuten sitten kävikin.

Vasta Venäjän armeijan mobilisointi laajensi kehityksen maailmansodaksi, kun liittosopimukset alkoivat noudattaa omaa logiikkaansa. Kukaan ei enää kasvojaan menettämättä voinut vetäytyä pelistä. Jos tarkastellaan vain sodanjulistuksia, niin silloinhan toisen maailmansodan syypäät olivat Englanti ja Ranska.

[Kari Hintsala]

@ Palvo: I-U oli edeltäjiensä Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja antiikin Rooman tavoin universaalimonarkia, joka ei paljoakaan piitannut alamaistensa etnisyydestä kunhan nämä olivat uskollisia hallitsijalle. Itävallan keisari oli kuitenkin myös "kaikkein katolisin majesteetti"(tms., en nyt muista tarkkaa sanamuotoa), mikä esim. teki ensimmäisessä maailmansodassa Italian hurskaimpien katolilaisen taistelemisen Itävaltaa vastaan vaikeaksi.

@ jsn: Mihin tässä unohtuivat Saksan ylijohdon takuut, joita ilman I-U ei olisi "rangaistusretkelleen" Serbiaa vastaan lähtenyt? Toistan edelleen, että vastuu maailmansodan syttymisestä oli viime kädessä kaikilla suurvalloilla, mutta "piiritetyiksi" itsensä tunteneilla keskusvalloilla oli akuutein syy hakea ratkaisua asein.

Off-topic tai sitten ei: tietääkö joku haudattiinko Otto von Habsburg Wienin kapusiinikirkkoon esi-isiensä tavoin eli hautajaissaatto koputti kolmasti oveen? Kahdella ensimmäisellä kerralla lueteltiin henkilön koko titulatuuri ja kummallakin kerralla munkki oven takana vastasi "en tunne sellaista henkilöä" ja vasta kolmannella kerralla kun kerrottiin oven takana olevan "kurja syntinen" (tms.) se-ja-se", ovi avattiin. Näin kerrotaan ainakin Frans Joosef II haudatun 1916.

[jsn]

tietääkö joku haudattiinko Otto von Habsburg Wienin kapusiinikirkkoon esi-isiensä tavoin

Otto von Habsburg haudattiin Kapuzinergruftiin perinteisin menoin. Itävaltalaisen Der Standard-lehden uutinen aiheesta:

http://derstandard.at/1308680797958/Vie ... zinergruft

Habsburgit saivat viimein synninpäästön Itävallassa ja saivat astua maan kamaralle vailla pelkoa pidättämisestä ja karkottamisesta, myös elävinä. Karl I:n leski Zita haudattiin Kapusiinikryptaan vuonna 1989 ja sukulaiset saivat osallistua seremonioihin. Silti pieni osa 1919 säädetystä laista on yhä aktiivisesti voimassa, ja Habsburg-sukuiselta on mm. pääsy liittopresidentiksi kielletty.

@ jsn: Mihin tässä unohtuivat Saksan ylijohdon takuut, joita ilman I-U ei olisi "rangaistusretkelleen" Serbiaa vastaan lähtenyt? Toistan edelleen, että vastuu maailmansodan syttymisestä oli viime kädessä kaikilla suurvalloilla, mutta "piiritetyiksi" itsensä tunteneilla keskusvalloilla oli akuutein syy hakea ratkaisua asein.

Tarkoitukseni oli kenties hieman suoraviivaisesti osoittaa, että väitteesi siitä, että Itävalta-Unkari olisi ollut pääsyyllinen sotaan, ei kestä tarkastelua. Nähtävästi olet valmis itsekään sen kumoamaan. -Tietenkin vastuu kuului kaikille suurvalloille ja sodanuhka oli leijunut ilmassa jo usean vuoden ajan. Jännitteet suurvaltain välillä olivat olleet olemassa jo vuosikymmenten ajan. Saksalla oli omat sodanpäämääränsä. Itävalta-Unkari oli siitä yhä riippuvaisempi, koska tunnisti olevansa ilmeisen heikko taistelemaan yksinään Venäjää vastaan. Serbiaa vastaan se kuitenkin katsoi olevansa kyllin vahva, jos Venäjä ei sotkeutuisi asiaan. Juuri tähän tarvittiin Saksaa.

[jsn]

tuo monikulttuurisuus ei näyttäisi toimineen osoittautuen täysin epäonnistuneeksi,
juostiin pakoon, antauduttiin ja jopa lähdettiin tappelemaan oman nationalismin puolesta saman monikulttuurinationalismin hyväksynyttä
Itävalta - Unkaria vastaan?

Samoja heikkouksia oli myös Venäjän armeijalla, joka oli myös monikulttuurinen siitä huolimatta, että suomalaisia ei siinä palvellut asevelvollisina. Yleensä Venäjän sodankäyntiongelmia ei ole pidetty monikulttuurisuuden syynä. Itävalta-Unkarin armeija oli muodostettu pääasiassa alueellisin perustein yleisen asevelvollisuuden perusteella, mikä merkitsi että kokonaiset joukko-osastot koostuivat samasta kansallisuudesta. Toiset kansallisuudet osoittautuivat silti toisia lojaalimmiksi, mikä johtui poliittisista syistä (mm. eteläslaaveihin kuuluvat kroaatit).

Kyseessä ei ollut sillä tapaa aidosti monikulttuurinen ja monirotuinen kuten USA:n armeija, jonka voittoja tai tappioita ei yleensä ole arvioitu näillä perusteilla. Olisitko valmis näkemään USA:n myöhempien sotilaallisten epäonnistumisten pääsyyksi sen, että entistä suurempi osa sotilaista koostuu latinalaistaustaisista ja afrikkalais-amerikkalaisista? Epäilemättä tälle ajatukselle löytyy kannattajia USA:n oikeistosta.

[Veikko Palvo]

Samoja heikkouksia oli myös Venäjän armeijalla, joka oli myös monikulttuurinen

Kyseessä ei ollut sillä tapaa aidosti monikulttuurinen ja monirotuinen kuten USA:n armeija, .

Afganistan lienee hyvä vertailukohta monikulttuurisista suurvalta-armeijoista.
PunaArmeija 1975 ja USAn armeija 2001 valloittivat Afganistanin hyvin nopeasti.
NL:n terrorisota sissien tukialueiden, siviiliväestön tuhoamiseksi ei jatkossa tehonnutkaan. (wiki/fi) Siviilejä kuoli 1,3 miljoonaa ja 6 milj. pakeni Pakistaniin puna-armeijan tappioiden ollessa 1975-1992 n. 70 000 kaatunutta ja haavoittunutta.
Ja
vaikuttaisivatkohan NL:n siviileihin kohdistamat sotatoimet ja pakolaisiksi ajetut siviilit yhä nykyaikanakin, Pakistanissakin ja Pakistanista käsin?

YK:n turvaneuvoston harvinaisella yksimielisellä päätöksellä aloitetussa ISAF-rauhanturvaoperaatiossa ei ole pyritty tuhoamaan sissien tukialueiden siviiliväestöä. Tukialueet lienevät lisäksi suurelta osin Pakistanin puolella rajaakin, jolla suunnalla voitaneen puhua sodastakin.
Eiköhän venäläisten tappiolukujen vertaaminen 2001 alkaneen sodan tappioihin ja siviilitappioiden vertailu osoita taktiikan eroja?

Nykyisen sodan hyväksynyt ja hyväksyvä Venäjä on toistuvasti arvostellut ja kritisoinut liian lempeistä otteista sodankäynnissä, koska huumeet Afganistanistanista aiheuttavat tuhoja Venäjälläkin.
Mutta kummallakaan taktiikalla ei ole päästy ratkaisuun, ei sillä NL:n siviiliväestöön kohdistuneella terrorisodankäynnilläkään.

Venäjä ja USA ovat monikulttuurisia historiallisista syistä, monikulttuurisuuteen ei ole pyritty eikä se ole ollut tavoitteena, kuten ei ollut Itävalta - Unkarissakaan.
Näkisin Suomessakin ennen EU-aikaa asuneen alkuperäisväestön leimaamisen v a i n yhdeksi etniseksi ryhmäksi joidenkin etnisten maahanmuuttajaryhmien joukossa jotensakin erikoiseksi tavoitteeksi, monikulttuurisuustavoitteen.

Veikko Palvo

[jsn]

Venäjä ja USA ovat monikulttuurisia historiallisista syistä, monikulttuurisuuteen ei ole pyritty eikä se ole ollut tavoitteena, kuten ei ollut Itävalta - Unkarissakaan.

Tuskinpa nykyäänkään se on varsinaisena päätavoitteena missään maassa, vaan monikulttuurisuus on yksi yhteiskunnallinen fakta muiden joukossa. Sitä ei ole perustanut tai aloittanut kukaan.

Vielä 1600-1700-luvun suurvalta-armeijat olivat hyvin monikulttuurisia palkkasotilaineen kaikkineen. Vielä 1800-luvullakin Venäjän armeijan upseeriston pääosa oli lähtöisin varsin ei-venäläisestä kulttuuritaustasta. Etniseen homogeenisyyteen pyrkivät massa-armeijat ovat historiallisesti katsoen varsin nuori ilmiö, jonka aika taitaa jo olla ohitse. Se ei tainnut olla todellisuutta kovinkaan monessa isommassa maassa. Joku saattanee vielä muistaa eurooppalaisten valtojen siirtomaajoukot tai Waffen SS:n ulkomaiset vapaaehtoiset. Ja onhan Ranskallakin, yleisen asevelvollisuuden kotimaalla, edelleen se muukalaislegioonansa. Venäjäkin on hiljattain perustanut sellaisen:

http://www.themoscownews.com/news/20101 ... 33351.html

[Kari Hintsala]

@ jsn: Heh, tällaista tämä verkkoviestintä on, väärinkäsityksiä molemmin puolin. Ei, en todellakaan tarkoittanut I-U:n olevan ainoa syyllinen suursotaan, vain sitä että se antoi ensimmäisenä sodanjulistuksen.

Sotaan mentiin innolla mukaan kaikissa suurvalloissa, omien sisä- ja ulkopoliittisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vasta asemasodan katastrofin paljastuttua alkoi syiden ja syyllisten etsintä. Ja niitähän on löytynyt, kesän 1914 hellesäistä alkaen...

Itseäni kiinnostavat länsirintamaa enemmän ns. sivusotanäyttämöt, olen niistä kertovista kirjoista blogiini joitain kommentoinutkin (linkkinä sinne harmaa pallero palkissa oikealla).

[Veikko Palvo]

Ja onhan Ranskallakin, yleisen asevelvollisuuden kotimaalla, edelleen se muukalaislegioonansa. Venäjäkin on hiljattain perustanut sellaisen:

http://www.themoscownews.com/news/20101 ... 33351.html

Voisikohan tuota "Venäjän muukalaislegioonaa" todella verrata historialliseen Ranskan muukalaislegioonaan, jota ei enää tarvita siirtomaasotiinkaan Pohjois-Afrikassa tai Indokiinassa.
Kyllähän tuossa Wasiu Okanlawon Moskovasta sanoo monien afrikkalaistenkin
mm. Somaliasta ja Zimbabwesta voivan liittyä muukalaislegioonaan saadakseen jatkossa Venäjän kansalaisuuden.
Tadzikkejä on liittynyt legioonaan 103 ja Uzbekkeja 69, olisikohan lähinnä kyse entisen NL:n alueella asuneiden värväämisestä?

Näyttäisi olevan samansuuntainen uutinen kuin norjalaisen Barents Observerin
29.6.2011 kertoma: "Äskettäin valmistunut uusi ydinsukellusvene / -alus
Juri Dolgoruki laukaisi onnistuneesti uudentyyppisen mannertenvälisen Bulava- monikärkiydinohjuksen Barentsin mereltä."
Ja 5.7.2011
Venäjän Federaatio perustaa kaksi arktista prikaatia ( Polar Spetnaz ) Murmanskin oblastiin turvaamaan etujaan Jäämerellä ja toinen prikaateista sijoitetaan Norjan rajalle Pechengaan. ( Petsamoon )

Olisivatkohan nuo "turavattavat edut" Venäjän vaatimukset öljykentistä Barentsin merellä ja pohjoisnavallakin, jonne Venäjä vei kertomansa mukaan minisukellusveneellä oman lippunsakin pari vuotta sitten?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Tuskinpa nykyäänkään se on varsinaisena päätavoitteena missään maassa, vaan monikulttuurisuus on yksi yhteiskunnallinen fakta muiden joukossa. Sitä ei ole perustanut tai aloittanut kukaan.

Ei monikulttuurisuus varmaankaan päätavoite ole, eikä ole ollut missään eu-maassa,
turvapaikanhakijoiden määräkin lienee vähentynyt 1990-luv. alkupuolen huippulukemistaan. Eniten hakijoita lienee ollut Saksassa, Ranskassa ja Englannissa ja kielteisen päätöksen saaneet ovat jääneet "ajelehtimaan" eu- maihin.

Mutta puhuttaessa esim. eu:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan luomisesta voisi
kysyä, mitä siinä merkitsisi se, että 27:stä eu-maasta 11 on myöskin entisiä siirtomaavaltoja ja -imperiumeja, sekä miten tämä on siirtomaamenneisyys on vaikuttanut EU:n monikulttuurisuuteen?

EU:n identiteetistä http://www.e-ir.info/?p=7475 sivuaa monikulttuurisuudenkin historiaa EU:ssa ja Portugalin keskustaoikeistolaisen sos.dem pääministerin paikalta EU:n komission pres. siirtynyt José M. Barroso näyttää puhuneen Strasbourgissa 2007
sanoen "EU:n olevan ainutlaatuinen imperiumi ihmiskunnan historiassa."

http://www.youtube.com/watch?v=c2Ralocq9uE
Vaikkakin Barroso naureskellen puhuu ´yhtenäisestä ja yksimielisestä´
EU:n imperiumista, alkajaisiksi näyttäisi löytyvän 27 hieman erilaista läntistäkin kulttuuria, monikulttuurisuutta omastakin takaa?

Veikko Palvo

[jsn]

Vaikkakin Barroso naureskellen puhuu ´yhtenäisestä ja yksimielisestä´
EU:n imperiumista, alkajaisiksi näyttäisi löytyvän 27 hieman erilaista läntistäkin kulttuuria, monikulttuurisuutta omastakin takaa?

En näkisi tätä sinänsä yhtenäisyyden ja yksimielisyyden esteeksi, vaan haasteeksi. Kulttuuria isomman haasteen muodostavat taloudelliset eroavuudet, joiden taustat ovat osin kulttuurissa, osin kokonaan muissa seikoissa. EU:n siten luulisi sopeutuvan myös muihin kulttuureihin.

[Veikko Palvo]

EU:n siten luulisi sopeutuvan myös muihin kulttuureihin.

EU:n entisillä kymmenkunnalla entisellä siirtomaavallalla sopeutumisvaikeuksia monikulttuurisuuteen näyttäisi olevan muita EU-maita vähemmän, esim. Ranskalla
Tshadilaisiin.

Tshadin toinen virallinen kielikin on edelleen ranskankieli, sillä Tshadissa on
yli 200 etnistä ryhmää ja yli 100 eri kieltä - monikultturisuutta näyttäisi riittävän pelkästään tshadilaisissa EU:hun pyrkivissä turvapaikanhakijoissa?

Entisellä Italian siirtomaalla Libyalla on silläkin siirtomaa-ajalta periytyviä kulttuuri- ja taloussuhteita Italiaan.
Libyan Gaddafi on myös tukenut Tshadin kapinallisia ja sotinut Tshadissa aikaansaaden alueella pakolaisuutta ja Ranska lähetti jo 1980-luvulla tuhansia sotilaita "erotuomariksi" alueelle.

EUFOR- Tshad -rauhanturvaoperaatiossakin yli puolet sotilaista oli ranskalaisia ja
mm. Ruotsista 200 ja ja Albaniasta ja Suomesta 60 sotilasta kummastakin.
EU:n operaation kustannuksiksi on arvioitu 4 - 500 miljoonaa €:a ja
EU:n Kehitysrahasto osoitti Tshadille vuosille 2008 - 2013 apua 127 miljoonaa €:a.

Ja tuonkin alueen kahakoiden seurauksena jo lähtömaissaankin monikulttuurisia turvapaikanhakijoita pyrkii laittomasti EU:hun lähinnä entisiin siirtomaaisäntämaihinsa ilmeisestikin?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

En näkisi tätä sinänsä yhtenäisyyden ja yksimielisyyden esteeksi, vaan haasteeksi. Kulttuuria isomman haasteen muodostavat taloudelliset eroavuudet, joiden taustat ovat osin kulttuurissa, osin kokonaan muissa seikoissa. EU:n siten luulisi sopeutuvan myös muihin kulttuureihin.

EU-Suomen kehitysapuyhteisöt näyttäisivät suhtautuvan jyrkän kielteisesti mm.
Portugalin, Englannin ja Ranskan kieliyhteisöihin, lähes 100:aan maahan?
(Ja
mm. EU:n kehitysapuun Julius Nyereren 1961 - 1985
http://www.queensu.ca/snid/pratt.htm jälkeiselle Tansanialle koska katsovat,
ettei EU pysty kohdentamaan apuaan oikeisiin ja tarvittaviin kohteisiin Tansaniassa.)

1. Portugalinkielisten maiden maiden yhteisö CPLP, EU-Portugalin lisäksi 7-8 maata
mm. Brasilia ja Mosambik
2. Francophonie:
yli 30 ranskankielistä maata mm. Kongo, Gabon, Nigeria, Tshad, Senegal, Algeria,
Marokko
3. Commonwealth kansainyhteisö 54 englanninkielistä maata EU-Englannin lisäksi , mm. Tansania, Uganda, Nigeria, Ghana, Kenia, Namibia,

Eivätkö EU:n entisten siirtomaavaltojen kulttuurilliset, taloudelliset, kielelliset ym. suhteet ole myönteinen tekijä entisille siirtomaille ja myöskin EU:lle?
Ja
puhutaankohan noissa maissa monikulttuurisuudesta samoin tavoin ja samana käsitteenä kuin EU- Suomessa?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Tuskinpa nykyäänkään se on varsinaisena päätavoitteena missään maassa, vaan monikulttuurisuus on yksi yhteiskunnallinen fakta muiden joukossa. Sitä ei ole perustanut tai aloittanut kukaan.

Ottomaanit näyttäisivät Balkanilla ja Itävallan suunnalla olleen hyvinkin suvaitsevaisevia kristittyjen, juutalaisten ja monietnisyyksien ja kansallisuuksien suhteen ainakin aluksi?
Osmanien armeijakin näyttää aluksi olleen feodaalisen Euroopan keskenäänkin taistelevien hallitsijoitten armeijoita kurinalaisempi ja paremmin johdettu.
Valloittamaltaan Bysantiltakin ottomaanit näyttäisivät omaksuneen mm. verotuskäytännön, ( aluksi lievempänäkin ) tuomioistuimet jne.

Tieteissäkin Ottomaani-imperiumi oli Euroopan tasolla 1600-luvulla, jolloin ottomaanit alkoivat hävitä sotiaan ja imperiumi alkoi taantua ja sen reuna-alueet
alkoivat kulkea omia teitäänkin.
Itävalta alkoi laajentua 1800-luv. alusta Itävalta-Unkariksi 1867 ulottuen Balkanille.

Kun nykyään mm. Saksassa turkkilaiset ovat maahanmuuttajia edustaen osaltaan "MultiKultia", niin 1500-...1600-luv. Ottomaani-Imperiumi näyttäisi olleen Eurooppaa suvaitsevampi monikulttuurinen ja -etninen imperiumi?

Veikko Palvo

[JariL]

Hanebrinck: In Defense of Christian Hungary: Religion, Nationalism, and Antisemitism, 1890-1944

Heiman: Czechoslovakia: The State That Failed

Itävalta-Unkarin historiasta kiinostuneille suosittelen yllä olevien teosten lukemista. Molemmista käy selkeästi ilmi millaisena yllätyksenä ainakin unkarilaisille, tsekeille, slovakeille ja Itävalta-Unkarin saksalaisille (myöh. sudeettisaksalaiset) imperiumin romahdus tuli. Keisarikunnan romahduksen suurin syyllinen ei ollut sen kansojen nationalismi vaan hallinnon vanhanaikaisuus, siitä johtunut sodankäynnin tehottomuus ja suuret tappiot sekä ympärysvaltojen saarto. Kun sota vielä pitkittyi, niin selkäranka katkesi.

Serbien nationalismi törmäsi Itävalta-Unkarin intresseihin Balkanilla. Ottaessaan Bosnia-Hertzegovinan haltuunsa 1878 keisarikunta siirsi serbinationalismin rajojensa sisäpuolelle. Tämä kehitys kulminoitui sitten Sarajevon laukauksiin. Tulkinta Itävalta-Unkarin hajoamisesta kansallisuuksien välisiin ristiriitioihin perustuu pitkälti nimenomaan serbien ja keisarikunnan välisten ristiriitojen korostamiseen.