Tämä saattoi tulevaisuuden perspektiivistä katsoen olla ihan viisasta.MM kirjoitti: Lisäksi tuossa gradussa mainitaan, että peräti 43 % maansaantiin oikeutetuista siirtolaisista luopui tarjotusta mahdollisuudesta ja siiryi muihin ammatteihin.
Tämä saattoi tulevaisuuden perspektiivistä katsoen olla ihan viisasta.MM kirjoitti: Lisäksi tuossa gradussa mainitaan, että peräti 43 % maansaantiin oikeutetuista siirtolaisista luopui tarjotusta mahdollisuudesta ja siiryi muihin ammatteihin.
Totta. Sotakorvausten sekä sodassa kaatuneiden ja haavoittuneiden työvoimasta poistuneiden ansiosta ammatinvaihtoon oli myös hyvät mahdollisuudet.Emma-Liisa kirjoitti:Tämä saattoi tulevaisuuden perspektiivistä katsoen olla ihan viisasta.MM kirjoitti: Lisäksi tuossa gradussa mainitaan, että peräti 43 % maansaantiin oikeutetuista siirtolaisista luopui tarjotusta mahdollisuudesta ja siiryi muihin ammatteihin.
Kirjoitus ei tietenkään ollut vain kirjoittajan ajatus vaan sen on hyväksynyt julkaistavaksi Huvudstadsbladetin toimitus ja lisäksi osa lukijoista saattaa omaksua kirjoituksessa esitetyt mielipiteet. Jos kukaan ei sano vastaan, niin on se aika alistumista, vaikka sen tekisikin hiljaisena hissukkana. Tiedän kuitenkin, että kirjoitusta on käsitelty muistaakseni YLE:n ruotsinkielisen kanavan sivustolla ja ulkomuistin perusteella enemmistö kirjoittajista oli vastaan, mutta he olivat ruotsinkielisiä, ainakin kirjoittivat ruotsiksi, mutta suomeksi en ole nähnyt missään mitään vastaanpanemista.ekyto kirjoitti:Ei kyse ole mistään alistumisesta, vaan siitä, että muut paitsi teikäläinen osaavat jättää tuollaiset yleisönosastojen "koiranpaska"-kirjoittelut omaan arvoonsa (arvottomuuteensa), eivätkä vaivaa päätään moisella. Alistumista olisi se, jos pääkaupunki tuon vuoksi siirrettäisiin Tampereelle.
Svensk Vakt eli ruotsalaisvahti on minulle tuntematon lehti, mutta se voi tietysti olla sinulle Petsku tuttu lehti. Se että jutun kirjoittaja olisi ollut Astrid Thorsin kielitieteilijäisä on oikeastaan huhu, jonka olen kuullut tai lukenut jostakin ja joka saattaisi selittää miksi Astrid itki, mutta huhu voi olla vääräkin ja ehkä tuo Svensk Vakt on myös väärä, koska ainakin Oinonen kertoi lukeneensa Huvudstadsbladetin juttua.Peter Tikka kirjoitti:Ehkäpä syy puuttuviin krokotiilin kyyneliisi kun luit mainitsemaasi "Hufvudstadsbladet'in kiihotuskirjoitusta karjalaisten asuttamista vastaan vuodelta 1940" oli, ettei tuota kirjoitusta, (sen, jonka Pentti Oinonen luki ja jonka lukemisen kuullessaan Astrid Thors puhkesi kyneliin) ollut suinkaan julkaistu Hbl:ssa (vaan Svensk Vakt-nimisessä lehdessä). http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo ... %A4/365984
En oikein usko, että olisit rasisti, mutta tapasi ilmaista ajatuksiasi vaikuttavat siltä, ettet ole miettinyt asioita loppuun saakka, koska tunnut asettavan suomen ruotsalaiset jotenkin eri asemaan kuin kaikki muut kuviteltujen tai todellisten syntymäominaisuuksien vuoksi, joka on rasismin ilmentymä.Klaus Lindgren kirjoitti:Tuo täytynee käsittää syytökseksi rasismista. Muuan fiktiivinen henkilö Don Quijote hyökkäsi aikoinaan kohti laumaa hirmuisia noitia, vaikka uskollinen palvelijansa Sancho Panza yritti selittää hänelle, että ne olivat vain tuulimyllyjä.
Mitä vastaanpanemista siinä on, kun ei tuota mieltä olevalla ole mitään keinoja toteuttaa asiaa? Ajanhukkaa, jos alkaisi olematonta vastaan panemaan.Vetehinen kirjoitti:Kirjoitus ei tietenkään ollut vain kirjoittajan ajatus vaan sen on hyväksynyt julkaistavaksi Huvudstadsbladetin toimitus ja lisäksi osa lukijoista saattaa omaksua kirjoituksessa esitetyt mielipiteet. Jos kukaan ei sano vastaan, niin on se aika alistumista, vaikka sen tekisikin hiljaisena hissukkana. Tiedän kuitenkin, että kirjoitusta on käsitelty muistaakseni YLE:n ruotsinkielisen kanavan sivustolla ja ulkomuistin perusteella enemmistö kirjoittajista oli vastaan, mutta he olivat ruotsinkielisiä, ainakin kirjoittivat ruotsiksi, mutta suomeksi en ole nähnyt missään mitään vastaanpanemista.ekyto kirjoitti:Ei kyse ole mistään alistumisesta, vaan siitä, että muut paitsi teikäläinen osaavat jättää tuollaiset yleisönosastojen "koiranpaska"-kirjoittelut omaan arvoonsa (arvottomuuteensa), eivätkä vaivaa päätään moisella. Alistumista olisi se, jos pääkaupunki tuon vuoksi siirrettäisiin Tampereelle.
Meillähän on näitä tapauksia, joissa humalainen on sanonut jotain pahaa bussissa tai raitiovaunussa afrikkalaiselle tai suomen ruotsalaiselle, jota pidetään osoituksena rasismista, mutta kun suomen ruotsalainen lehti kirjoittaa palstallaan avoimen avoimen hyökkäävästi kansanryhmää suomalaisia vastaan, alistutaan ja ollaan hissukseen kuin mitään ei oliskaan.ekyto kirjoitti:Ja mitä sitten, vaikka Huvudstadsbladetin toimitus olisi hyväksynyt sen julkaistavaksi?
Ei ole. Se mainittu sitaatti oli Svensk Vakt -lehdestä.Vetehinen kirjoitti: ... mutta huhu voi olla vääräkin ja ehkä tuo Svensk Vakt on myös väärä...
Näinhän kansanedustaja Oinonen tosiaan sanoi. Hän joko valehteli tai töppäsi. Saa valita. Vetehinen toistelee täällä Oinosen tekemää virhettä, ja vihjailee vielä, että "ehkä tuo Svensk Vakt on myös väärä". On hankala sanoa, onko kyseessä laiskuus, typeryys vai harkittu epärehellisyys.Vetehinen kirjoitti: koska ainakin Oinonen kertoi lukeneensa Huvudstadsbladetin juttua.
Onko siis nyt niin, että mielestäsi ruotsin kielen ei pitäisi olla sen nykyisessä asemassa, eli muodollisesti tasa-arvoinen suomen kanssa? Pitäisikö sen siis olla vähemmistökielen asemassa?Vetehinen kirjoitti:Arvelen että saatan tietää syynkin. Suomessa on toitotettu iät ja ajat sitä, että suomi ja ruotsi olisivat tasa-arvoisia kansalliskieliä, jonka vuoksi on syntynyt käsitys kielten tasa-arvosta, joka johtaa aivan väärille urille, koska kielet eivät ole tasa-arvoisia, vaan tasa-arvosta puhuttaessa puhutaan ihmisten välisestä tasa-arvosta eikä kielten. Siis muualla kuin Suomessa.
Tarinaasi verrannollisesti minä Sancho Panchana kirjoitan, ettei ruotsi ole oikeasti tasa-arvoinen suomen kanssa, koska ruotsi on pikkuriikkinen vähemmistökieli ja suomi on enemmistökieli ja moni Don Quijote sanoo, että on se, koska laki määrää, mutta laki on se tuulimylly, joka ei vastaa todellisuutta.
Ja mitenkähän se ihmisten tasa-arvo toteutuu, jos joku saa käyttää äidinkieltään viranomaisten kanssa asioidessaan ja joku toinen ei?Vetehinen kirjoitti: Arvelen että saatan tietää syynkin. Suomessa on toitotettu iät ja ajat sitä, että suomi ja ruotsi olisivat tasa-arvoisia kansalliskieliä, jonka vuoksi on syntynyt käsitys kielten tasa-arvosta, joka johtaa aivan väärille urille, koska kielet eivät ole tasa-arvoisia, vaan tasa-arvosta puhuttaessa puhutaan ihmisten välisestä tasa-arvosta eikä kielten. Siis muualla kuin Suomessa.
Siten asutuslaeilla on ollut vähintään yhtä paljon merkitystä Suomen nopealle urbanisaatiokehitykselle, jonka alkupisteenä on yleensä pidetty 1950-60-lukua. Kuntarajat voivat vaikuttaa tilastoissa. 1940-luvun lopullahan Helsinkiin liitettiin paljon alueita. Käytännössä niistä monet olivat vielä 1900-luvun alussa olleet ruotsinkielisiä maaseutuyhdyskuntia.MM kirjoitti:Jukka-Pekka Pietiläisen kirjoittama maataloushallinnon 100-vuotishistoria kertoo luvuksi 150 000 ha. Valmista peltoa lunastettiin 60 000 ha.
Vertailukohdaksi voidaan ottaa menetetty peltoala 280 000 ha.
Samainen kirja kertoo sanallisesti, että suuri osa maansaantiin oikeutetuista luopui tilan perustamisesta ja suuntautui kaupunkeihin, joihin syntyi kokonaisia kaupunginosia lain perusteella muodostetuille tonteille. Laki mahdollisti myös kerrostalohuoneistojen hankkimisen.
Ruotsin osaajia on vähän ja heistäkin suurin osa osaa suomea erittäinen hyvin ja luultavasti vain ruotsia osaavia tai sellaisia, joilla on vaikeuksia suomen osaamisessa, on ehkä noin 1 % väestöstä jolloin 1 %:n ja 99 %:n ero on aivan liian suuri, että se 1 %:n kieli voisi olla mitenkään toimia todellisuudessa saman arvoisena kielenä sen 99 %:n kielen kanssa.Klaus Lindgren kirjoitti:Onko siis nyt niin, että mielestäsi ruotsin kielen ei pitäisi olla sen nykyisessä asemassa, eli muodollisesti tasa-arvoinen suomen kanssa? Pitäisikö sen siis olla vähemmistökielen asemassa?
Äidinkieli on hiukan ongelmallinen termi toisaalta siksi, sillä betonoidaan rekisterimerkintää, joka ei todellisuudessa kerro kielen osaamisesta mitään ja yhtenä esimerkkinä olkoot kaikki petertikat, jotka osaavat vallan mainiosti, ehkä jopa paremmin suomea kuin ruotsia, vaikka ruotsi saattaa olla rekisteröity äidinkieli.Emma-Liisa kirjoitti:Ja mitenkähän se ihmisten tasa-arvo toteutuu, jos joku saa käyttää äidinkieltään viranomaisten kanssa asioidessaan ja joku toinen ei?