Vetehinen kirjoitti:
Maunu Tavastilla eli Mauno Hämäläisellä on voinut olla suhteita sinne tänne, mutta suhteet on eri asia kuin ulkomaalainen rakennustekniikka ja mestarit, joista pitää olla näyttöä eikä vaan luuloa.
Näinhän se kävi myöhemminkin Suomen rakennushistoriassa, rakentajista ei ole näyttöä eikä tietoja.
Tosin preussilainen C.L.Engel
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carl_Ludvig_Engel "rakenteli" sinne sun tänne. Engelin päätyö Helsingissä oli... ,Engel teki.....
Ja lukuisista muista näiden rakennuskohteiden tekijöistä tietoja ei ole juuri säilynyt, tuskinpa Engel yksinään rakenteli.
Engel korjasi 1800- luvun alussa Haminan palossa pahoin vaurioituneen Itä-Uudenmaan Vehkalahden harmaakivikirkonkin niin ettei sitä enää tunnista alunperin 1400-luvulla rakennetuksi kivikirkoksi.
Samoihin aikoihin Engel "rakensi" Säkkijärven kirkonkin, voisikohan Säkkijärven katsoa 1400-luv. olleen Itä-Uusimaata?
Ja
Säkkijärvellä luulisi olleen kirkon jo ennen C.L.Engelin rakentamaa kirkkoa?
Miksiköhän Turun piispa Maunu Tavast rakennutti Itä - Uudenmaan kivikirkot,
http://virtuaaliviipuri.tamk.fi/index.php Viipurin graniittikirkon rakentaminen aloitettiin 1411 entisen puisen 1352 rakennetun kirkon tuhouduttua tulipalossa.
Huonokuntoista
Viipurin kivikirkkoa käytti venäläinen muonakomissio 1800-luvun alusta varastorakennuksena.
Vapaussodan jälkeen kivikirkkoon ei tehty korjauksia ja kirkkoa nimitettiin Agricolan kirkoksi.
Viipurin kirkko tuhoutui Talvisodan ilmapommituksissa.
Mutta
rakennuttikohan piispa Maunu Tavast Viipurinkin kivikirkon?
lis. 22.7 Mikähän Itä- / Länsi-Uusimaajako on ollut 1400-luvulla nykyisen Itä-Uusimaan ensimmäistä kivikirkkoa rakennettaessa?
Olisikohan Itä-Uusimaa 1400-luvun alussa käsittänyt alueen Hollolasta ja Porvoon itärajalta itäänpäin ja pohjoisena rajana olisi ollut suurin piirtein Salpausselkä.
Kirjoitetaan
myöskin ylisestä Viipurin tiestä ja pernajalainen Jakob Larsson Teit / Jaakko Teitti / Marthinus Mathiae Teit teki Kustaa Vaasan käskystä selvityksiä myös Pernajan Tjusterbystä ja mainitsee selvityksessään 1550-luvulla "yleisen tien Viipurista Uudenmaan kautta meren puolelta Turkuun." Suuri rantatie on kuitenkin vielä 1700-luvun loppupuolella matkakertomusten mukaan ollut hyvin huonossa kunnossa;
matkaaja umpikärryssä "paiskoitu seinien ja katon välillä."
Merireitti oli vieressä
ja sitä lienee käyttänyt Mikael Olofin- / Olavinpoikakin Viipuriin opiskelemaan lähtiessään.
Ja
Viipuriin oli muurattu 1430 - 1440- luvuilla
http://www.mikaelagricolaseura.fi kivinen kirkko, vanhin osa kienee muurattu graniittikivistä?
Missäköhän Viipurin katolisen kirkon koulussa Pernajan Torsbyssä synt. Mikael Agricola 1500-luvun alussa opiskeli?
Kustaa Vaasa jakoi Suomen Turun hiippakunnan vasta 1550-luvulla Viipurin ja Turun hiippakunkiin ja Mikael Agricolan Turun piispaksi.
Mikael Agricola kuoli 1557
Uusikirkolla, ( Nykyrka ) josta ensimmäisen kirjallisen maininnan sanotaan olevan vuodelta 1445, jolloin se erotettiin Muolaan ( Mola ) seurakunnasta, josta ensimmäisen kirjallisen maininnan sanotaan olevan 1300-luvulta.
Ja
Muolaa / Molan srk:aan kuului ilmeisesti myöskin mm. Terijoki?
Turun hiippakunta
näyttäisi ennen Kustaa Vaasaa ulottuneen ainakin Terijoelle saakka?
Veikko Palvo